Browsing by Subject "hyvinvointisuunnitelma"

Tiivistelmä YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, Suomikin on sen ratifioinut. Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta rakentavat sopimuksen perusteet ja ne ovat syrjimättömyys (artikla 2), lapsen etu (artikla 3), lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen (artikla 6) ja osallistuminen (artikla 12). Tähän sopimukseen perustuu Suomen lapsiystävällinen kunta -malli, joka on Unicefin rakentama kuntien kehittämismalli. Malli auttaa kuntia edistämään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää: kuuluuko kunnissa lapsen ääni. Tutkielman on valittu neljä lapsiystävällinen kunta tunnustuksen saanutta kuntaa, kaksi Kanta-Hämeen maakunnasta ja kaksi Uudenmaan maakunnasta. Aineistona tässä tutkielmassa toimii valittujen kuntien kuntastrategiat sekä hyvinvointisuunnitelmat. Aineistoa on tarkasteltu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen neljän yleisperiaatteen kautta ja miten ne esiintyvät hyvinvointisuunnitelmissa. Tutkielman menetelmä on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsen ääni kuuluu kunnissa. Kuntien strategioissa näkyy lapsen oikeudet, lapsen oikeudet nousevat esiin YK:n neljän yleisperiaatteen avulla. Tutkimuksen tuloksena on myös, että lapsivaikutusten arvioinnin käyttö on aloitettu kunnissa. Työtä ja muutoksia on vielä edessä. Lapsiystävällinen kunta -malli on kokonaisvaltainen yli hallintokausien menevä toimintamalli, joten lähtökohtaisesti tutkimuksen johtopäätökset ovat positiiviset.

Pro gradu -tutkielmassa luodaan kriittinen ja lapsilähtöinen katsaus siihen, kuinka lasten ja nuorten osallisuus ilmenee pääkaupunkiseudun kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa ja mitä se lasten ja nuorten kannalta merkitsee. Tarkoituksena on karttoittaa hyvinvointisuunnitelmien osallisuuden yhteneviä linjoja, lasten ja nuorten osallisuuden sisältöjä ja suunnitelmien tavoitteiden taustalla vaikuttavaa osallisuuden ihannetta. Tutkielman aineistona ovat pääkaupunkiseuden kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) lasten ja nuorten hyvintointisuunnitelmat. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laatiminen on kunnille lakisääteistä toimintaa. Hyvinvointisuunnitelmien tarkoituksena on ohjata ja kehittää kuntien lastensuojelun ja hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta. Lasten ja nuorten osallisuuden varmistamiseen ja järjestämiseen velvoittavaa lainsäädäntöä on runsaasti. Tämän vuoksi osallisuuden voidaan olettaa olevan myös hyvinvointisuunnitelmia läpäisevä teema. Osallisuus on käyttöyhteyksissään positiivisesti arvolatautunut käsite. Tutkielmassa tarkoituksena on avata osallisuuskentän käsitteistöä ja tavoittaa osallisuuden saamia merkityssisältöjä. Aineistoa on lähestytty laadullisen sisällönanalyysin keinoin tematisoiden ja tyypitellen. Analyysissa on hyödynnetty kehyksenä hyvinvointisuunnitelmien rakennetta. Tyypittelyn kautta on tavoitettu kuntien keskeiset, yhtenevät linjaukset lasten ja nuorten osallisuuden suhteen ja suunnitelmien taustalla vaikuttava tavoitteellinen osallisuuden ihannetila. Osallisuutta lähestytään aikalaisilmiönä ja lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia arvioidaan tarkoitukseen laaditun osallisuusasteikon avulla. Lasten ja nuorten osallisuus ilmenee suunnitelmissa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksina työmarkkinakansalaisuuden, palveluiden asiakkuuden, kuntapoliittisen vaikuttamisen, yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamisen yhteydessä. Osallisuuden ideaaliksi suunnitelmissa määrittyy ajan vakiintunutta ihannekansalaisuutta vastaava sosiaalinen, omillaan pärjäävä nuori, joka on kiinnittynyt yhteisöihin, kiinnostunut vaikuttamisesta ja hyvinvoinnista välitöntä elämänpiiriään laajemmin. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien realisaation kannalta kuntien aikuistoimijoilla on keskeinen rooli. Tutkielman lopuksi kootaan yhteen tutkielman teon aikana opittua ja esitetään periaatteita lasten ja nuorten osallisuustoiminnan jäsentämiseen.