Browsing by Subject "hyvinvointiyhteiskunta"

Firstly, the aim of this study was to find out what kind of functions are produced and justified for early childhood education and how this justification comes out, on political documents of the field of the early childhood education. Secondly, the aim of this study was to find out, how professional structure of the early childhood education is argued and justified, as well as, how recommended changes of the professional structure of the early childhood education are argued and justified, on political documents of the field of the early childhood education. The data of this study consists of political documents of the field of the early childhood education. The first document is a report of a working group, and the goal of this document was to produce suggestions for developing the early childhood education. The second one is a national curriculum of the early childhood education. As a research method, I used discursive analysis. I began my analysis by thematising it, and after that I concentrated on it, what kind of meanings the data produced in relation to my research questions. The data produced competing, contradictional and differential meanings. According to this study, the principal function of the early childhood education is to invest for the future of children and for the future of society. The investment function of the early childhood education is related to social targets of the early childhood education, as well as to professional skills of the professionals of the early childhood education. Professional skills of the professionals of the early childhood education were differentiated according to professional job and according to training, and pedagogic know-how and it’s strengthening were emphasized.

Tämä tutkielma on analyysi liiketoiminnan vastuullisuudesta, sen syntysyistä ja rakenteista sekä sen suhteista talouteen, sosiaalipoliittisiin kysymyksiin ja ympäristöongelmien ratkaisuyrityksiin, sekä etenkin vastuullisuuden tarpeelliseksi tekevien käytäntöjen ja lainalaisuuksien sosiaalieettisistä ulottuvuuksista. Vastuullisuus on osa kestävän kehityksen ohjelmaa, ja sen erityisominaisuutena on pyrkimys pelastaa hyvinvointiyhteiskunta, jonka tulevaisuutta yritysten yhteiskunnallisen merkityksen kasvun on epäilty uhkaavan. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat, millaisia ovat vastuullisuuden ja sen toimintapiiriin kuuluvien käytäntöjen ja ajattelumallien yhteisölliseen valtaan, oikeuksiin ja vastuuseen liittyvät vaikutukset ja keskinäiset suhteet; siirtyykö vastuu mukana ja miten, jos valtaa siirtyy valtiolta yrityksille; sekä millainen on liiketoiminnan suhde yhteiskuntaan sosiaalieettisenä toimijana ja taloudellis-kulttuurisena vaikuttajana. Tutkimusmetodi on käsiteanalyysi ja lähestymistapa holistinen. Keskeistä tutkimusaineistoa ovat suomalaiset, yhdysvaltalaiset ja englantilaiset liiketoiminnan vastuullisuutta, taloustiedettä ja yritysetiikkaa käsittelevät tieteelliset artikkelit ja tutkimukset. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi myös tuoreet sanoma- ja aikakauslehtiartikkelit tuovat lisänsä aineistoon. Vastaukset tutkimuksen pääkysymyksiin, tutkimustulokset ja johtopäätökset ovat seuraavat: Liiketoiminnan ohjaajat, kuten yritykset, markkinat ja kasvu, ovat osa koko kulutusperustaista kulttuuriamme, samoin niistä koituvat haitat ja uhat. Siksi liiketoiminnan muuttaminen vastuullisemmaksi merkitsee yhteiskunnan muuttamista. Markkinatalous on yhteiskunnan tapa hankkia aineellista hyvää. Vastuullisuus taas on tapa turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen valta, jonka alla yritysten vastuu voisikin rajoittua taloudellisiin tuloksiin. Vastuu ei synny automaattisesti vallan mukana, vaan vastuullisuuden haasteisiin vastatakseen valtioiden ja kansainvälisen yhteisön tulee kyetä määrittämään yritysten ja liiketoiminnan vastuut ja valvoa niiden toteuttamista. Vastuullisuuden lähtöajatuksia on, että markkinataloutta voidaan harjoittaa, kunhan se tehdään vastuullisesti. Sen tavoitteiden täyttymiselle on kuitenkin erityisen ongelmallista sen sitoutuminen markkinatalouden myötä talouskasvuun. Toisaalta vastuullisuutta on osin vaikeaa sovittaa yhteen liiketoiminnan omien lainalaisuuksien kanssa. Talousvastuullisuuden toteutumisesta riippuu kestävän kehityksen ohjelman onnistuminen: ilman valtio-ohjausta sosiaalisia ja ympäristökysymyksiä ei voi odottaa ratkaistavan. Yritysten valta ei ole valtioilta siirtynyttä valtaa, vaan se on teknis-taloudellisen kehityksen myötä syntynyt eräänlaisena lisävaltana hallintovallan rinnalle. Yksilön ja yhteisön eettisen suhteen kannalta tämä asetelma on vaikea, koska vallan yhteisöllisyyden kyseenalaistuessa yhteiset arvot ja tavoitteet, yhteinen motivaatio ja yhteiskunnan mielekkyys, tasa-arvoisuus ja pysyvyys ovat vaikeampia määrittää ja toteuttaa. Tutkielmani tuloksineen on lisähuuto korpeen, jossa keskustellaan talouden ja materian suuresta painoarvosta yhteiskunnassa, ihmisen vallasta ja vastuusta niin sosiaalisessa kuin luonnon yhteisössä sekä liiketoiminnasta yhtenä vapauden toteuttamisen välineenä ja mahdollisena vapautemme riistäjänä.