Browsing by Subject "hyvä"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2015)Menestyksen käsite: Esimerkkitapauksena Helsingin yliopisto pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan menestyksen käsitettä käsiteanalyyttisen menetelmän avulla. Menestyksen käsitettä tarkastellaan suhteessa lähikäsitteisiinsä ja vastakohtiinsa. Huomiota kiinnitetään myös menestyksen käsitteen historialliseen muutokseen. Menestyksen käsite sisältää lähikäsitteensä ja osan vastakohdistaan. Kirjallisuuden avulla kiinnittäen huomiota menestyksen arvioimiseen erilaisissa asiayhteyksissä. Tutkielman tavoitteena on luoda menestyksen käsitettä selkeyttäviä käsitteellisiä erotteluja, joita voidaan käyttää välineinä menestyksen käsitteen tarkastelemisessa Helsingin yliopiston kontekstissa. Välineiksi määrittyivät sisäinen, ulkoinen ja kokonaisvaltainen menestys. Menestystä voi tarkastella myös saavuttamisen, tapahtumisen ja olosuhteiden näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu sosiaalietiikan pääaineessa sosiaalietiikan peruskäsitteiden pro seminaarissa. Teoreettisen taustan tutkielmalle muodostavat Jaana Hallamaan yhteistoiminnan etiikan teoria ja Georg Henrik von Wrightin Hyvän muunnelmia -teoksessa esitetyt teoreettiset erottelut hyvän luonteesta. Menestystä tarkastellaan teoreettisesti toiminnan ja hyvän näkökulmasta. Toiminnan ja hyvän käsitteet ovat tärkeitä etiikan ja sosiaalietiikan tutkimuskohteita. Menestystä tarkastellaan yksilötoiminnan näkökulmasta kiinnittäen huomiota menestykseen toimintana ja prosessina. Yksilötoiminnan näkökulmasta arvioidaan myös menestyksen subjektiivista puolta, menestystä teknisenä hyvänä ja suorittamisena sekä menestystä sisäisenä hyvänä ja kukoistamisena. Helsingin yliopistoa analysoidaan akateemisena yhteisönä, jonka tarkoitus on tarjota tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Aineistona käytetään vuosien 2007–2009, 2010–2012 sekä 2013–2016 strategiaa yhdessä Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen eettisten periaatteiden ja Helsingin yliopiston avajaisissa vuosina 2013 ja 2014 pidettyjä juhlapuheita. Helsingin yliopiston toimintaa verrataan analyysissa yrityksen toimintaan. Helsingin yliopiston toimintaa tarkastellaan yhteistoiminnan teorian näkökulmasta ja kiinnitetään huomiota toimijoiden intressien huomioonottamiseen. Aineistosta paljastuvia menestysnäkemyksiä kommentoidaan ajankohtaisen keskustelun avulla ja erityistä huomiota kiinnitetään vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistouudistuksen vaikutukseen ja 1.8.2015 voimaan tulevaan uuteen Helsingin yliopiston johtosääntöön.
-
(2016)Tämän tutkimuksen tavoitteena on muodostaa uskonnollisen hyvän käsite. Kysyn, mitä on uskonnollinen hyvä ja sovellan uskonnollisen hyvän käsitettä aineistoanalyysiin. Tutkimustehtävän taustalla on oletus, että ihmisen elämään kuuluu myös uskonnollisesti merkityksellisiä ja hyviä asioita. Tutkimusmetodina on käsiteanalyysi. Tutkimuksessa selvitän, mitä käsitteellä hyvä tarkoitetaan. Tukeudun työssäni Henrik von Wrightin Hyvän muunnelmat –kirjaan ja käytän apuna Jaana Hallamaan vielä julkaisematonta Yhteistoiminnan etiikka –käsikirjoitusta. Johdantoa seuraavassa luvussa käsittelen hyvää laatuna eli hyvän kuvailevaa ja arvottavaa käyttöä. Hyvän määritelmään kuuluu sen ilmaiseminen, kenelle jokin asia on hyvää tai kenen hyvää tarkoitetaan. Käsittelen myös hyvää sisältönä eli sitä, mitä tarkoitetaan hyvyydellä ja hyvinvoinnilla. Lisäksi kerron, kuinka hyvän käsite ja päämäärän käsite liittyvät toisiinsa. Teon päämäärä paljastaa, että asiantila, jonka toimija haluaa saattaa voimaan on hänen toiveidensa mukainen ja sillä perusteella hyvä. Kolmannessa luvussa vastaan tutkimuskysymykseen, mitä on uskonnollinen hyvä. Uskonnollinen tarkoittaa asiaa tai ilmiötä, joka perustuu uskontoon tai on sille ominainen. Uskonnollinen hyvä on uskontoon sidoksissa oleva hyvän muoto, jonka hyväätekevyys ulottuu sekä maalliseen että ylimaalliseen todellisuuteen. Uskonnollisia hyviä voivat olla kaikki uskonnollisessa mielessä hyvät asiat tai uskonnollisen toiminnan avulla tavoiteltavat hyvät. Neljännessä luvussa kokeilen, miten uskonnollisen hyvän käsitettä voidaan soveltaa aineistoanalyysiin. Aineistona on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen vuosikirjat vuosilta 2005–2014. Vuosikirjat sisältävät luonteeltaan hengellisiä kirjoituksia. Aineiston valintaan sisältyy oletus siitä, että rakenteilla olevan uskonnollisen hyvän käsitteen ja ehkäisemättömyyskäytännön välillä on jokin yhteys. Uskonnollisten perustelujen vuoksi ehkäisemättömyydestä tehdään uskonnollisesti tavoittelemisen arvoista eli uskonnollinen hyvä. Välttämättömänä uskonnollisena hyvänä ehkäisemättömyyden yhteys ihmisen hyvään jää heikoksi tai on ristiriidassa sen kanssa. Tämä heikentää mahdollisuutta arvioida ehkäisemättömyyttä moraalin kannalta ja uskonnollisesta hyvästä tulee hyvää ensisijaisesti yhteisölle. Yhteisön jäsen ei voi tavoitella sellaisia hyviä, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, mikä on yhteisölle hyväksi, mistä seuraa, että ehkäisyn käyttö on jäsenelle kiellettyä. Nykymuodossaan ehkäisemättömyys uskonnollisena hyvänä sivuuttaa myös kysymyksen siitä, mikä on lapsen hyvä. Viidennessä luvussa kertaan tutkimuksen kulun ja kokoan yhteen tutkimuksen tulokset.
Now showing items 1-3 of 3