Browsing by Subject "ihanteet"

Tutkielmassa selvitetään 1500-luvun puolivälissä nykyisen Hollannin ja Belgian alueilla eläneiden mennoniittojen käsityksiä siitä, millainen oli ihanteellinen kristitty sekä tutkitaan, oliko eri sukupuolille asetettu erilaisia ihanteita. Tutkimuksen lähteinä käytän vuoden 1660 Marttyyrien peili -marttyyrikokoelmassa säilyneitä 16 kirjettä, jotka kymmenen vangittua ja marttyyrikuolemaansa odottavaa mennoniittavanhempaa lähetti lapsilleen muistoksi ja ohjeistukseksi vuosien 1557–1576 välisenä aikana. Tarkastelen, mitkä olivat ne viimeiset ohjeet, jotka vanhemmat kokivat merkittäviksi nostaa esiin, ja miten he ohjasivat lastensa kasvua kristityiksi. Vertailen kirjeitä toisiinsa tarkastellen, mitä yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia niiden välillä ilmenee. Havainnoissani otan huomioon ajan ja yhteisön kontekstin. Marttyyrikuoleman kohtaavat vanhemmat eivät pystyneet toteuttamaan velvollisuuttaan kasvattaa lapsensa kristilliseen uskoon. Kirjeillään he pyrkivätkin korvaamaan tätä. Kirjeissään he pyrkivät vaikuttamaan lapsiinsa siten, että he etsisivät pelastustaan nuoruudestaan lähtien. Painottaakseen pelastuksen etsimisen tärkeyttä, vanhemmat käyttivät pelottelun keinoja. He kuvasivat kirjeissään Jumalan edessä kohdattavaa tuomiota ja rangaistusta. He myös antoivat lupauksia jälleennäkemisestä ja taivaassa saatavasta palkinnosta, jos lapset kääntyisivät ja uskollisesti seuraisivat Kristusta koko elämänsä ajan. Vanhemmat neuvoivat lapsiaan opettelemaan lukemaan ja kirjoittamaan, jotta nämä pystyisivät itse tutkimaan Raamattua ja löytämään pelastuksen tien. Vanhemmat myös käskivät lastensa olla kuuliaisia kaikille, jotka ohjasivat heitä kohti oikeaa tietä. Mennoniitat odottivat kääntyneen todistavan uskostaan ja kääntymyksestään ulkoisesti. Uskon tuli näkyä teoissa. Keskeisimmät kristityn elämää kuvaavat asiat olivat kuuliaisuus ja Jumalan pelko. Kristityn tuli olla kuuliainen kaikille Jumalan määräyksille. Jumalan tuli olla ensisijainen kaikessa, mikä tarkoitti tarpeen tullen jopa omasta hengestä luopumista. Kristityn elämää tuli ohjata Hengen hedelmät: rakkaus ja rauha. Muita kristitylle asetettuja ihanteita olivat siveellisyys, ahkeruus, nöyryys, vaatimattomuus, anteliaisuus, rehellisyys, uskollisuus ja uhrautuvaisuus. Kristityn tuli myös välttää kaikkia lihan ja maailman himoja, joita vanhemmat määrittelivät olevan siveettömyys, avionrikkominen, valehtelu, herjaaminen, pahan puhuminen, asiattomat puheet, kiroilu, vannominen, juhlinta, juopumus, tanssiminen, pettäminen, varastaminen, viha ja kateus, ahneus, rikkauksien tavoittelu, ylpeys ja epäjumalanpalvelus. Sukupuoli ei ilmennyt erityisemmin kirjeiden ohjeissa. Yleisesti ottaen kaikki ohjeet ja ihanteet koskivat sekä tyttöjä että poikia. Joitain painotuksia on kuitenkin havaittavissa. Ohjeista on nähtävissä ajan sosiaalinen rakenne, jossa mies toimi perheen päänä ja elättäjänä. Ohjeet kuuliaisuuteen, alistuvuuteen ja vaatimattomuuteen puolestaan painottuivat tytöille. Muiden sukupuolittuneiden ihanteiden, kuten hiljaisuuden ja siveyden kohdalla ei ilmennyt lähdeaineiston perusteella selviä painotuksia sukupuolen mukaan.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee ideaalin työntekijän diskurssia ja siinä rakentuvaa ihannesubjektiviteettia internetissä julkaistuissa työpaikkailmoituksissa. Taustana tutkimukselle toimii työelämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin tapahtunut muutos, josta keskustellaan uuden työn ilmiönä. Tietoa, sosiaalisuutta ja luovuutta korostava uusi työ esitetään tutkimuskirjallisuudessa ositellun ja mekaanisen vanhan työn vastakohtana, jossa ihmisten välinen kanssakäyminen on suljettu pois työprosessia haittaavana tekijänä. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä vanhasta työstä on siirrytty uuteen työhön, jossa työvälineet tulevat sidotuiksi suoraan työntekijään itseensä. Uutta työtä luonnehtiva kielellinen tuotantoprosessi hyödyntää ihmisten aivoja, persoonaa, tunteita sekä yleisiksi kyvyiksi määriteltävissä olevia taitoja, kykyjä ja valmiuksia. Työn sisällöissä tapahtuneet muutokset ja työvoimalle asetetut vaatimukset ilmentävät työn subjektivoitumista, jota tarkastellaan tässä tutkimuksessa Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin jälkistrukturalistisen yhteiskuntateorian sekä siihen pohjautuvan uuden työn teorian kautta. Tutkimusaineisto muodostuu 30 työpaikkailmoituksesta, jotka on kerätty Academic Workin ja aTalent Recruitingin verkkosivuilta lokakuussa 2017. Teorialähtöistä aineistonlukua hyödyntäen ja jälkiperustahakuista diskurssianalyysiä soveltaen tutkimuksessa on vastattu kysymyksiin, millainen on työpaikkailmoituksissa rakentuva ihannesubjektiviteetti ja kuinka se diskursiivisesti tuotetaan, ja millainen logiikka ihannesubjektiviteetin rakentumista ohjaa ja kuinka se ilmenee. Työpaikkailmoituksissa rakentuvaa ideaalin työntekijän diskurssia ja siinä rakentuvaa ihannesubjektiviteettia on tarkasteltu identifikaation prosessin kautta. Aineistosta tehtyjen havaintojen perusteella ihannesubjektiviteetti rakentuu yhtäaikaisesti kaikissa diskurssin osissa näkyvän sisällön tuottamisen ja rajanvedon kautta. Ideaalin työntekijän diskurssissa on mahdollista tunnistaa kolme identifikaation kohdetta, jotka ovat ideaalihakija, työrooli ja työyhteisö. Näihin identifikaation kohteisiin samaistuminen tapahtuu ideaalihakijan osalta suorien kysymysten kautta, työroolin osalta tilannekuvauksen kautta, ja työyhteisön osalta kuvitteellisen me-konstruktion kautta, joka rakentuu yhtäältä niistä määreistä, joita työyhteisöön liitetään, ja toisaalta vahvan me-puheen kautta. Edellä kuvatut identifikaation kohteet kietoutuvat toisiinsa ideaalin työntekijän diskurssissa ja muodostavat yhdessä kuvauksen ideaalin työntekijän subjektiviteetista, jonka osa-alueina voidaan erottaa luovuus, sosiaalisuus, tuloksellisuus ja vastuullisuus. Näihin osa-alueisiin kiinnittyvät määreet ilmenevät toistensa kanssa erilaisina yhdistelminä, eivät yksittäin. Havainnoista voidaan päätellä, että keskeinen työn subjektivoitumista ohjaava logiikka työpaikkailmoituksissa on itsereflektio, joka voidaan nähdä myös yksilön subjektiviteettiin ulottuvana kontrollin muotona. Reflektoidessaan itseään suhteessa ideaalin työn¬tekijän diskurssissa ilmeneviin identifikaation kohteisiin lukija joutuu työstämään itseään suhteessa esitettyihin vaatimuksiin, jolloin hän tulee harjoittaneeksi itseensä kohdistuvaa kontrollia ja muokanneeksi subjektiviteettiaan vallitsevaa yhteiskunnallista järjestystä vastaavaksi.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sitä, miten kasvisruoka sovitetaan osaksi kouluruokailun käytäntöjä. Tutkin tilannetta, jossa kasvisruoka muutetaan uudistuneiden kouluruokailusuositusten mukaisesti vapaavalintaiseksi kolmessa suomalaisessa yläkoulussa. Tarkastelen kasvisruoan aseman parantamisen nostattamia jännitteitä kouluruokailun ihanteiden välillä sekä ruokapalveluhenkilöstön ratkaisuyrityksiä syntyneiden jännitteiden sovittelemiseksi. Arvioin myös ratkaisuyritysten muutospotentiaalia: uusintavatko ne vanhoja käytäntöjä vai mahdollistavatko kouluruokailun muuttumisen kasvispainotteisemmaksi? Tutkielmani viitekehys rakentuu terveys- ja hyvinvointitutkija Annemarie Molin ruokakäytäntöjen kompleksisuutta käsittelevän tutkimuksen varaan. Vapaavalintaisen kasvisruoan tuominen osaksi kouluruokailua vaatii lukuisia pieniä korjaustoimenpiteitä vanhoissa toimintatavoissa. Samalla ruokapalveluhenkilöstö sovittaa arkisessa tekemisessä yhteen kouluruokailun erilaisia ja usein keskenään ristiriitaisia ihanteita. Hyvä ruoka on aina kompromissi, joka vaatii herkkyyttä ihanteiden välisten jännitteiden tunnistamiselle. Tulosteni mukaan kasvisruokailun edistäminen nostatti jännitteen kasvispainotteisuuden ja ruoan alkuperän huomioimisen välille. Erityisesti maaseudulla ruokapalveluhenkilöstön huolena oli se, että kasvisruoka vähentää kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Kasvisruoalle etsittiin paikka sujuvuuden ihannetta vaalien, jolloin kasvispainotteisuuden edistämisestä joustettiin. Myös ruoan syödyksi tuleminen ja hävikin minimointi olivat ihanteita, joista ruokapalveluhenkilöstö ei ollut valmis tinkimään kasvispainotteisuuden edistämiseksi. Useimmat ruokapalveluhenkilöstön ratkaisuyrityksistä ennemmin ylläpitivät kouluruokailun nykyisiä käytäntöjä kuin onnistuivat murtamaan niitä. Aineisto kuitenkin paljasti myös ratkaisuja, jotka saattavat mahdollistaa käytäntöjen muuttumisen kasvispainotteisemmaksi. Tällaisia olivat esimerkiksi kasvisruoan asemointi mausteisemmaksi vaihtoehdoksi. Tutkielmani keskeisenä johtopäätöksenä on, että kouluruokailun käytäntöjen muutos vaatii kasvispainotteisuuden hivuttamista käytäntöihin päättäväisesti mutta kaiken aikaa syntyviä jännitteitä havainnoiden. Huomion kiinnittyminen liiaksi vain yhteen ihanteeseen voi johtaa kouluruokailun kokonaisuuden kannalta kehnoon lopputulokseen.

In our society values and ideals are transferred partly by teachers and schools. The basic values of teaching are based on the definitions of the values in the Finnish national curriculum. Values can be transferred trough the behaviour of the teacher and the practices of the school. The transmission of values or the identification of one's own values are not always conscious. Especially the young people living in the modern media society are easily exposed to the environments information overload that contains discourses of values and ideals. Influencing the value transferring contents of media is not easy but influencing the values transferred by the schools and teachers is possible. It is important to study teachers and future teachers conceptions of values and ideals, so that we are able to have a better understanding of the transmission of values in schools. The aim of this study is to determine the internal and external values and ideals of the teacher students. Ideals were examined from the perspective of values. The study involved 22 teacher students who were either subject teachers or class teachers. The data were collected by e-form in the spring of 2015. The form contained three image interpretation assignments. Respondents were asked to search for pictures in accordance with the assignment and interpret them via three questions. The data consisted 66 images and 66 image interpretations. The data was analysed by content analysis and semiotic analysis. The content analysis was based on Schwartz value theory and the pictures were analysed with the concepts of semiotic theory. Through the text data I was able to determine student teachers internal values. Their internal values centered on social, aesthetic, security and self-direction values. The external values determined from the image data emphasized the importance of youth, beauty, health and slenderness. It seems that the ideals and values of teacher students are similar than the values of the Finnish people in general but differ from the base values of the Finnish national curriculum. The results of the study can be used when planning teaching in schools. It is important to acknowledge that teachers' values and ideals differ from the Finnish national curriculum even though the values in the curriculum are meant to be the base of learning.