Browsing by Subject "ilmasto-oikeudenmukaisuus"

This thesis examines just climate adaptation to climate change at the river Kokemäenjoki in Southwest Finland. Climate change will significantly change flood risks in Finland. Säpilänniemi adjustment stream is a flood risk management and climate change adaptation measure designed to mitigate flood risks in the area. The adjustment stream is expected to have effects on the flood risks of the entire river area. In particular, the adjustment stream is thought to be important in winter flood situations, which are increasing due to climate change. There are also some disadvantages associated with the planned adjustment stream such as the negative effects on a protected Natura2000-area upstream. The thesis is situated in the field of social scientific environmental research and delves into the themes of just climate policy. There is a great need for research that looks at just practices of climate change adaptation, because the challenges brought by climate change require significant adaptation measures. Adaptation measures are prone to an uneven distribution of harms and benefits, which is why the study of just adaptation is important. Adaptation planning opens up opportunities to reduce current vulnerabilities and promote just adaptation. Climate justice refers to the social and environmental effects on equality and justice that result from climate change or climate policy. In academic literature, climate justice is often understood as a combination of recognition, procedural and distributive justice. Climate justice opens possibilities to plan and examine just adaptation that takes unequally distributed justice effects into account. The research method used in this thesis is narrative analysis. Narrative analysis is a framework that can be used to study different groups' perceptions of the same events. The presupposition is that people build both events and relationships between things in speech and text in the form of narratives. Political processes and different policy practices can also follow the structure of a narrative. The data of the thesis consists of focus group interviews conducted in the fall of 2022 and the river Kokemäenjoki flood risk management plan for 2022-2027. The topic is approached through two research questions: i) What policy narratives emerge from the material? and ii) How is climate justice understood in the narratives? Three narratives were found from the data. The narrative of authorities is the narrative that dominates the data and defines the flood risk management and measures in the area. The narrative of the residents challenges the assumptions about management made in the authorities' narrative. The third narrative is the narrative of municipalities. The results of the study reveal that the case of Kokemäenjoki and Säpilänniemi adjustment stream have typical challenges of just adaptation. Narratives' understandings of climate-just flood risk management vary, and in particular procedural justice is perceived in different ways between the narratives. A climate just adaptation could be enhanced by strengthening participatory processes of flood risk management with the help of municipal actors in the case study area.

Tässä maisterintutkielmassa tutkin Suomen ilmastovelan muodostumista ajanjaksolla 1900–2000. Ilmastovelka on konsepti, jonka avulla pyritään laskemaan, kuinka suuri vastuu eri valtioilla on ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa. Ilmastovelka perustuu ajatukselle, että rikkaiden maiden hyvinvointi on saavutettu kestämättömällä tavalla niin, että maat ovat toiminnallaan käyttäneet yli oman osansa ilmakehästä ja kerryttäneet ilmastovelkaa. Tämä velka tulisi maksaa takaisin niille maille, jotka ovat päästäneet hiilidioksidipäästöjä vähemmän kuin oman osansa. Konsepti kiinnittyy muihin globaalin epätasa-arvon kysymyksiin. Tarkastelen erilaisia prosesseja, jotka ovat kerryttäneet ilmastovelkaa. Keskityn erityisesti Suomen taloudelliseen kehitykseen sekä siihen liittyvää hiilidioksidipäästöjen kasvua. Tarkastelen aihetta historiallisen institutionalismin teorian valossa. Lasken Suomen ilmastovelan kertomalla historialliset hiilidioksidipäästöt kahdella eri hiilen yhteiskunnallisella hinnalla. Muodostan ilmastovelan aikasarjan, jota vertailen kolmen muun Euroopan maan ilmastovelan aikasarjaan. Tämän lisäksi teen Granger-kausaliteettitestin Suomen ilmastovelan kehityksen, palvelusektorin muutoksen ja bruttokansantuotteen kehityksen välille. Tarkoituksenani on etsiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastovelan kehitykseen. Käsittelen erityisesti rakennemuutoksen vaikutusta ilmastovelkaa tuottavan elämäntavan syntyyn. Lopussa käsittelen talouskasvun ja ilmastovelan irtikytkennän mahdollisuutta. Palaan myös ilmastovelan konseptin poliittiseen käyttöön ja pohdin tapoja, jolla ilmastovelka on mahdollista maksaa takaisin.

Latinalaisen Amerikan tutkimukseen suuntautuva alue-ja kulttuurin tutkimuksen Pro gradu -tutkielma käsittelee vastarintaa alkuperäiskansojen alueen läpi kulkevaksi suunnitellun valtatiehankkeen yhteydessä Boliviassa, ns. Tipnis-tapauksessa (Territorio Indígena y Parque Nacional Isiboro-Secúre). Tutkielmassa kysytään millaisia toiminnan ja autonomian mahdollisuuksia Tipniksen yhteisöillä ja näitä tukevilla liikkeillä on käsitellyllä ajanjaksolla Evo Moralesin Boliviassa. Millaisia tavoitteita liike asettaa, minkälaisia strategioita se käyttää ja minkälaisia kokemuksia toimijoilla on ”uudesta plurinationaalisesta valtiosta” yhteiskunnallisena rakenteena vastarinnan näkökulmasta? Työ on monipaikkainen etnografia, johon on haettu aineistoa kahden kuukauden ajan Boliviassa Tipnis-alueella, Trinidadissa, La Pazissa ja Cochabambassa. Aineisto muodostuu kolmestatoista haastatteluista, aihepiiriä käsittelevien tapahtumien havainnoimisesta sekä valtamedian ja sosiaalisen median tuottamasta ainestosta. Työ määritellään aktivistitutkimukseksi, eli se on avoimesti kantaaottavaa. Teoreettinen kehys liikkuu valtaa purkavien anarkistisen ja dekoloniaalisen teorian kohtauspisteissä. Anarkismista juontavaa yhteiskuntaekologiaa ja ei-eurooppalaisia epistemologiota yhdistää holismi, jossa ihmisen toiminta nähdään osana kokonaisvaltaista hiearakiatonta ekologiaa. Molemmista lähtökohdista modernit valtarakennelmat kuten kapitalismi ja kansallisvaltio voidaan nähdä koloniaalista valtaa ylläpitävinä ilmiöinä. Haastettelujen perusteella tien rakentaminen nähdään autonomian loukkaukseksi. Vastustajat näkevät tien uhkaavan paikallisia kulttuureja sekä perinteisiä talouden muotoja sekä alueen ekologiaa. Myös ilmastonmuutos nähdään syynä estää metsäkatoa, jota tien rakentamisen on nähty edistävän. Kansanliikkeestä syntynyt hallinto pyrkii delegitimoimaan tien vastustusta yhdistämällä liike imperialismiin ja oikeistoon. Konsensusta kansalaisyhteiskunnan ylläpidetään haltuunottamalla kriittisiä järjestöjä. Toisaalta liikkeellä on tässä kontekstissa myös uudenlaista valtaa, sillä konflikti kansalaisyhteiskunnan kanssa vie hallitukselta kannatuspohjaa. Myös oikeiston epäsuoratuki tuki esimerkiksi mediassa on liikkeelle vahvuus, vaikka se ei itse haluakaan oikeiston kanssa liittoutua. Laajasta tuesta huolimatta, liikkeen määräysvalta pyritään pitämään alueen yhteisöillä. Moninaiset liittolaiset ja vaikutteet tuottavat liikkeelle laajan toimintakeinojen ja argumenttien kirjon. Suoran demokratian ihanne ja siihen kietoutuva suora toiminta luovat yhteyden urbaanien radikaalien ryhmien ja amazonialaisten yhteisöjen välille. Institutionaalisemmat liittolaiset legitimoivat liikettä ja tuovat sille kansainvälistä näkyvyyttä.