Browsing by Subject "implantti"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1992)Tutkielma käsittelee glaukoomaa eli viherkaihia, joka aiheutuu silmän sisäisen paineen noususta. Kontrolloimaton silmänpaineen nousu johtaa sokeutumiseen. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään glaukooman syntyyn, sen aiheuttamiin muutoksiin silmässä, diagnostisiin menetelmiin sekä hoitoon. Koska glaukooman lääkehoito usein osoittautuu riittämättömäksi keinoksi laskea silmänpainetta pysyvästi, käsitellään kirurgisia menetelmiä tarkemmin. Oma tutkimus perustuu eläimille soveltuvan implantin kehittelyyn ja kahdeksantoista kanin silmien leikkaukseen kyseistä implanttia käyttäen. Tutkimuksessa todettiin silmänpaineiden keskiarvon pysyvän leikkausta edeltänyttä tasoa alhaisempana. Histologisessa tutkimuksessa sidekalvon alainen filtraatio-ontelo oli fibrosyyttikerroksen reunustama. Tulehdus- ja vierasesinereaktiot silmissä olivat vähäiset ja rajoittuivat lähinnä leikkauksen jälkeisiin päiviin. Implantit todettiin toimiviksi silmän sisäisen fluoreskeiiniinjektion avulla. Käytetty menetelmä on sovellutus nykyään ihmisten glaukoomakirurgiassa paljon käytetyistä implanttitekniikoista. Ongelmina ovat olleet leikkauksen jälkeinen hypotonia sekä fibriinikeräymät, jotka ovat tukkineet implantteja. Eläimillä ei leikkauksen jälkeinen hypotonia ole tiettävästi merkityksellistä, ja sen vuoksi implanttimallia yksinkertaistamalla voidaan välttää tukkeutumien syntymistä. Tässä työssä kuvattu leikkausmenetelmä soveltuu hyvin eläinlääketieteelliseen käyttöön, koska se ei vaadi välttämättä kalliita välinehankintoja, ja itse implantin kustannukset ovat huokeat. Implantti on helppo valmistaa. Myöskään leikkaustekniikka ei ole erityisen monimutkainen. Koska implantti vaikuttaa käyttökelpoiselta, olisi jatkossa mielenkiintoista testata sen toimivuutta glaukoomasilmässä.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2001)Tämä syventävien opintojen tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa Markus Hämäläinen käsittelee sementillisiä ja Vesa Pakkanen sementittömiä lonkkaproteeseja sekä selvitetään luun rakennetta ja toimintaa, luunmuodostumista, luun biomekaanista testaamista sekä bioaktiivista lasia. Ihmisten lonkkaproteeseissa on pääongelmana niiden mekaaninen irtoaminen. Tutkimus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään bioaktiivisen lasin käyttömahdollisuuksia lonkkaproteesin kiinnittymisen edistäjänä. Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, että bioaktiivisella lasilla päällystetty metalli-implantti kiinnittyy nopeasti luuhun. Tutkittavat implantit ja niiden kontrolli-implantit asennettiin yhdeksän lampaan reisiluihin. Lampaat teurastettiin 12 viikon kuluttua leikkauksesta. Luutuminen arvioitiin mekaanisesti ja histologisesti. Tutkimuksessa implantit eivät kiinnittyneet toivotulla tavalla. Leikattujen lampaiden 18:sta implantista vain viisi implanttia oli kiinnittynyt, ja 13 implantin voidaan katsoa jääneen kiinnittymättä. Kiinnittymisen epäonnistuminen on voinut johtua lampaan reisiluun ydinontelon sisältämästä rasvasta, joka ilmeisesti haittasi luutumista.
Now showing items 1-2 of 2