Browsing by Subject "instagram"

Työn tavoitteena on selvittää mitä humoristisia kommunikatiivisia keinoja Haribo Saksa käyttää Instagram-julkaisuissaan. Työssä keskitytään erityisesti erilaisiin kielileikkeihin, jotka ilmenevät julkaisuissa 26.2.2020-12.3.2021 välisenä aikana sekä minkä teemojen pohjalta kielileikit ovat rakennettu. Apuna kielileikkien kategorisoinnissa käytetään Janichin (2013) kielileikkien luokittelua sanaleikkeihin, referenssileikkeihin sekä kontekstileikkeihin. Työssä keskitytään erilaisiin sanaleikkeihin sekä referenssileikkeihin. Sanaleikit ovat Janichin (2013) luokittelua mukaillen luokiteltu työssä sananmuodostukseksi, sanan vaihdoksi, äänteen lisäykseksi, homoifooniksi sekä kontaminaatioksi. Myös referenssileikit ovat Janichin (2013) luokittelun mukaan jaettu polyseemeihin, personifiointiin, kontekstikombinaatioihin sekä viittauksiin kuvan ja tekstin välillä. Analyysimateriaaliksi on rajattu pelkästään kuvajulkaisut, joissa ilmenee vähintään yksi kielileikki. Osa Haribon tuotteiden nimistä on rakennettu sanaleikkejä käyttäen, ja siksi myös julkaisut, joissa ilmenee pelkästään tuotteen nimi, ilman humoristista yhteyttä julkaisun kuvaan, ovat rajattu pois. Myöskään videojulkaisuja ei analysoida. Analyysimateriaali on kerätty näyttökaappauksina haribo_deutschland Instagram-käyttäjältä 24.2.2021-6.4.2021 välisenä aikana ja yhteensä analysoitavia julkaisuja on 69. Työssä keskeisessä roolissa kielileikkien lisäksi ovat Instagram, mainonta sekä multimodaalisuus. Clueleyn (2017: 3) mukaan mainokset voivat muistuttaa ulkoisesti esimerkiksi taidetta tai uutisia, joten mainoksen määrittäväksi tekijäksi sopii paremmin sen tavoite vaikuttaa ihmisiin, ja saada yleisö esimerkiksi ostamaan mainostettua tuotetta. Tämän perusteella Haribo Saksan julkaiseman Instagram-sisällön voi luokitella mainonnaksi. Stöckl et al. (2011) määrittelevät multimodaalisuuden käsitteenä kommunikatiivisille tilanteille, jotka sisältävät useita eri moodeja (esimerkiksi kieltä, kuvia tai ääntä). Tässä työssä analysoidut Haribo Saksan Instagram-julkaisut sisältävät sekä kieltä että kuvia, joten ne ovat multimodaalisia. Multimodaalisuus on tärkeä osa analysoitavien sanaleikkien ymmärtämistä, sillä analysoidut sanaleikit syntyvät juuri kuvan, sekä kuvatekstin tai kuvassa olevan tekstin yhteydestä. Työssä yhdistyy sekä laadullinen että kvantitatiivinen analyysi. Julkaisut analysoidaan ensin laadullisesti, kun määritellään mikä kielileikki ja teema on kyseessä. Sitten julkaisut analysoidaan kvantitatiivisesti, kun eritellään kuinka usein mikäkin kielileikki tai teema on ilmennyt analysoitavissa postauksissa. Analysoiduista 69 julkaisusta löytyi 20 sanaleikkiä ja 54 referenssileikkiä. Löytyneiden kielileikkien suurempi määrä kuin analysoitavien postausten määrä selittyy sillä, että yksi julkaisu voi sisältää useamman kielileikin. Sanaleikeistä yleisin oli sananmuodostus, joka löytyi yhdeksästä julkaisusta. Referenssileikeistä suurimman ryhmän muodosti kontekstikombinaatiot, joita löytyi 44. Teemat kielileikkien taustalla on jaettu makeisen ulkonäköön, nimeen, väriin ja makuun. Löytyi myös teemoja, jotka eivät sovi tähän jaotteluun ja ne muodostavat oman ryhmänsä. Yleisin teema, jonka pohjalta analysoidut sanaleikit sekä referenssileikit oli rakennettu, oli makeisen ulkonäkö. Tämä selittyy osin sillä, että mikäli kielileikin teema olisi voinut olla sekä ulkonäkö että esimerkiksi maku, on ensisijaisena pidetty ulkonäköä.

Tarkastelen tutkielmassani vernakulaarien rekistereiden ja kuvaajaidentiteettien ilmentymiä suomalaisilta Instagram-kuvaajilta kerätyissä kuva- ja haastatteluaineistoissa. Havainnoin ennen kaikkea sitä, miten vernakulaarien rekistereiden hallinta ja vernakulaarin auktoriteetin rakentuminen Instagramissa vaikuttavat kuvaajien käsityksiin omasta valokuvaajuudestaan. Tutkimusaineistonani toimivat Suomen valokuvataiteen Insta-Suomi-tapaustutkimuksen yhteydessä kootut kuva- ja haastatteluaineistot, jotka on kerätty syksyllä vuonna 2018 osana pohjoismaista Collecting Social Photo -projektia. Osallistuin itse aineiston keruuseen projektin harjoittelijana. Tutkielmassani käyttämäni aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta, joiden lisäksi käytän esimerkkeinä kunkin haastateltavan ottamia kuvia. Lähestyn haastatteluaineistoa teoriaohjaavan sisällön analyysin keinon, jota noudattamalla olen jakanut aineiston analyysin useampaan eri osa-alueeseen, joissa tarkempaa analyysia jatketaan tulkitsevan lähiluvun keinoin. Aineistoa tarkastelemalla voidaan osoittaa, että Instagram ja sen eri viiteryhmätyylien, eli vernakulaarien rekisterien, hallinta voi toimia niin identiteettiä vahvistavana kuin sitä horjuttavanakin tekijänä. Etenkin ammattivalokuvaajien keskuudessa Instagram koetaan kuvaajaidentiteetin kannalta ongelmalliseksi, mikä ajaa etsimään strategioita, joilla omaa kuvaajaidentiteettiä pystyttäisiin suojelemaan Instagramin vaikutuksilta. Tutkimus osoittaa myös, että moni sovelluksen käyttäjistä ei miellä Instagramia valokuvan osa-alueeksi, vaan pikemminkin sosiaaliseksi ja vastakulttuuriseksi viestintävälineeksi, jossa visuaalisuus näyttelee vain yhtä osaa. Tämä tuo esiin kysymyksen siitä, onko Instagramia syytä tarkastella kuvaajaidentiteettien kautta, sillä ainakaan toistaiseksi se ei näytä vakiinnuttaneen asemaansa valokuvauksen muotona. Identiteettiä ja muistia tarkastellessa voidaan puolestaan huomata, että niiden rakentaminen on Instagramissa vain osin tiedostettua. Tutkielman lopuksi luodaan vielä katsaus Instagramin teknologisiin ulottuvuuksiin, sillä ne toimivat osaltaan Instagram-käyttäjyyden tärkeinä hahmottajina.