Browsing by Subject "itsearviointi"

Tutkimuksen päämäärä on tutkia poistoja, joita esiintyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksen simultaanitulkkauksessa huhtikuussa 2015. Olen itse toiminut tulkkina kyseisessä kokouksessa ja tutkin miten oma suoritukseni vaikuttaa kokouksen ydinsisällön välittymiseen tulkkeen kuuntelijalle. Tutkimuksen teoriatausta rakentuu Daniel Gilen tulkkausprosessin mallista, Henri Barikin, Anthony Pymin ja Nina Isolahden tutkimuksista, jotka käsittelevät informaation poistoja tulkkauksessa sekä Pauli Saukkosen mallista hahmottaa tekstin makrorakenne, joka mahdollistaa eri elementtien funktioiden tunnistamisen. Teoriatausta ottaa huomioon simultaanitulkkauksen henkisen kuormittavuuden, tulkkaustilanteen viestinnälliset päämäärät tilanteessa olevien vihjeiden perusteella sekä poistetun informaation funktion. Esitän tutkimuksessa oman poistojen luokitteluni, jonka avulla luokittelen esiintymät sen perusteella, onko informaatio tulkkeen kuuntelijan pääteltävissä poistosta huolimatta ja millaisiin taustaoletuksiin informaation pääteltävyys perustuu. Ne esiintymät, joissa poistettu informaatio ei ole mitenkään tulkkeen kuuntelijan pääteltävissä poiston seurauksena, luokittelen sen mukaan, millainen funktio poistetulla informaatiolla on saadakseni käsityksen siitä, millaisesta informaatiosta kuuntelija jää paitsi. Hypoteesini on se, että kaikkein tärkein avaininformaatio säilyy tulkkeessa poistoista huolimatta mahdollisimman usein. Tulokset osoittavat, että suurin osa aineiston esiintymistä on sellaisia, joissa poistettu informaatio ei ole tulkkeen kuuntelijan pääteltävissä, joten poistojen käyttö tulkkauksessa on jossakin määrin hallitsematonta ja jättää sen kuuntelijan heikompaan asemaan kokouksen suomenkielisiin osallistujiin verrattuna. Tarkempi analyysi kuitenkin osoittaa, että vain muutamat näistä esiintymistä ovat sellaisia, joissa jokin ratkaisevan tärkeä elementti jää tulkkeen ulkopuolelle. Lisäksi analyysi osoittaa, että erisnimet jäävät tulkkeessa usein mainitsematta, mikä heikentää tulkkeen laatua. Johtopäätöksissä esitän, millaisilla ennakoivilla toimenpiteillä pystyn jatkossa välttämään tässä aineistossa havaittavat tulkkeen heikkoudet

The main idea in this research was based on practice. As a teacher in crafts I noticed that pupils had very strong differencies in their skills and know-how in. The aim of this research was to make planning of the classes easier. Then, by pure curiousity, the basic idea widened to concern all the pupils in crafts in our school. I had also noticed that lack of skill or know-how leads often to lack of motivation and therefore problematic behavior. Lack of motivation also causes lack of skill and know-how. To make classes positive experience for the pupils, it’s extremely vital to plan the teaching carefully so that needs of pupils and aims of curriculum goes hand in hand. My research questions were: 1. Does the pupil have enough skill and know-how to work safely in crafts? 2. Is it hard to fulfill the aims of curriculum when the resources are lower all the time? 3. Is the lack of motivation the main reason for lack in skills and know-how? This research was taken in Maininki school, Espoo. The pupils engaging this research were from grade six to grade nine. There were total 98 pupils in the crafts classes envolved. Research query was four pages and total 36 questions. There were different scales in the questions. Most of the questions were answered with scale 1-4/5 and some of the questions were only yes- or no-questions. At the end of the query there were two open questions. The results of the query were analyzed using SPSS statistics program. I analyzed statistical properties of the data like mean value and standard deviation, frequensis and correlations. I also used factor analyses to find common factors in different parts of the query. I found some answers for the questions I had. Concerning safety in crafts classes there was evidence that pupils have good skills and know-how and they also pay attention to act safely in the class. The other question was more complicated and therefore there weren’t any straight answers. But there were some hints that the concern about the resources isn’t irrelevant. The pupils feel they need more help than they nowadays get and they think that used materials should vary more. With this query I didn’t get the answer for the third question. More research has to be carried out if we want to learn more. I wasn’t satisfied with the query I made. The analyzes gave quite reliable information but the questions were not as good as they could’ve been. This information helps me to plan my classes, but the results cannot be universalized due to quite small amount of data gathered.

DIGest on matematiikan ja tilastotieteen kursseilla käytössä oleva kurssiformaatti, joka perustuu tehtävien itse- ja vertaisarviointiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kokevatko opiskelijat harjoitustehtävien itse- ja vertaisarvioinnin tukevan heidän oppimistaan, ja kokevatko he hyötyvänsä vertaisarvioinnin kautta saamastaan palautteesta. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään onko DIGest-kursseilla käytössä oleva itse- ja vertaisarviointiprosessi luotettavaa, eli vastaavatko opiskelijoiden antamat arviot kurssin ohjaajan antamia arvioita. Tutkimus toteutettiin syksyn 2019 kurssilla Tilastotiede ja R tutuksi I. Kurssin opiskelijoiden kokemuksia itse- ja vertaisarvioinnista kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake koostui Likert-asteikollisista väitteistä, jotka liittyivät itse- ja vertaisarviointiin ja vertaisarvioinnista saatuun palautteeseen. Lisäksi kyselylomakeessa oli avoin vastauskenttä ja opiskelijoiden avoimia vastauksia analysoitiin myös tutkimuksessa. Itse- ja vertaisarvioinnin luotettavuutta tutkittiin vertaamalla opiskelijoiden tekemien itse- ja vertaisarvioiden pisteitä ohjaajan antamiin pisteisiin. Tutkimuksen perusteella opiskelijat kokivat itse- ja vertaisarvioinnen tukeneen heidän oppimistaan kyseisellä kurssilla, mutta he eivät kokeneet hyötyneensä vertaisten antamasta palautteesta. Lisäksi huomattiin, että DIGest-kurssiformaattiin kuuluva itse- ja vertaisarviointiprosessi vaikuttaa olevan luotettava tapa toteuttaa harjoitustehtävien tarkastus ja arviointi.

Tässä tutkielmassa tutkin suomenruotsalaista viittomakieltä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018 opiskelleiden opiskelijoiden näkemyksiä omasta kielitaitotasostaan sekä kielenoppimisestaan. Tutkimusryhmän opiskelijat osallistuivat kukin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan tulkkikoulutusprojektiin, jonka tavoitteena oli kouluttaa lisää suomenruotsalaista viittomakieltä tulkkaavia tulkkeja ja siten elvyttää suomenruotsalaista viittomakieltä. Tutkimuksessa selvitetään, miten opiskelijat arvioivat kielitaitoaan suomenruotsalaisessa viittomakielessä hyödyntäen arvioissaan Euroopan neuvoston luomia kielitaitotasokuvauksia kolmessa kielen eri osa-alueessa, jotka ovat kielen ymmärtäminen, kielen tuottaminen sekä vuorovaikutus. Tämän lisäksi selvitetään, kuinka opiskelijat kuvailevat suomenruotsalaisen viittomakielen oppimistaan. Tutkimukseen osallistui internetissä julkaistuun kyselylomakkeeseen vastaamalla 15 opiskelijaa, jotka olivat syksyllä 2018 iältään 19–58-vuotiaita. Tulosten analysointia varten jaoin opiskelijat kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka kauan he olivat opiskelleet suomenruotsalaista viittomakieltä. Ryhmä 1 oli aloittanut kielen opiskelun vuonna 2018 opintojen alkaessa, ryhmä 2 oli opiskellut kieltä 1–5 vuoden ajan, ja ryhmä 3 oli opiskellut kieltä vähintään 15 vuoden ajan. Tutkimustulosten mukaan ryhmän 1 valitsemat kielitaitotasot vaihtelivat tasojen A2 ja C1 välillä, ja yleisimmin valitut tasot olivat B1 ja B2. Ryhmässä 2 opiskelijat olivat valinneet kielitaitotasot B1-C1, ja kaikkien opiskelijoiden valitsemat taitotasot olivat keskimäärin korkeammat verrattuna ensimmäiseen ryhmään. Ryhmä 3 valitsi kaikista opiskelijaryhmistä keskimääräisesti korkeimmat tasot, joskin taitotasot vaihtelivat ryhmässä tasojen A2 ja C2 välillä. Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijat valitsivat taitotasokseen sitä korkeamman tason, mitä kauemmin he olivat suomenruotsalaista viittomakieltä opiskelleet. Tulosten mukaan erot eri ryhmien välillä eivät kuitenkaan olleet kovin merkittäviä. Opiskelijoiden näkemyksissä omasta kielenoppimisestaan selkeinä yksittäisinä asioina erottuivat muun muassa kasvavan viittomavaraston merkitys, suomalaisen viittomakielen vaikutus sekä haasteet kommunikoida sellaisten viittojien kanssa, joiden murre tai kielen tyyli erosi oppijan omasta.

Tavoitteet. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella tiedetään, että nielemisvaikeuksien esiintyminen Parkinson-potilailla on yleistä. He eivät kuitenkaan itse usein tunnista ongelmia nielemisessään, varsinkaan taudin varhaisvaiheissa. Kliinisestä näkökulmasta nielemisvaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, koska näillä potilailla on kohonnut riski muun muassa aspiraatiopneumoniaan, aliravitsemukseen sekä elämänlaadun heikentymiseen. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt tunnistavat nielemisvaikeutensa itsearvion perusteella, kun tuloksia verrataan kuvantamislöydöksiin. Tämän lisäksi tarkastelin, millaiset kysymykset ennustavat parhaiten nielemisongelmien esiintymistä Parkinson-potilailla. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin kolmea eri elektronista tietokantaa käyttäen, jotka olivat PubMed, Scopus ja Cumulative Index to Nursing and Allied Health Literature (EBSCO). Hakulausekkeeseen sisältyivät englanninkieliset termit dysphagia, swallowing disorders/deglutition disorders, Parkinson’s disease ja evaluation/assessment. Valintakriteereiden mukaisesti tutkimukseen valikoitui kuusi vuosina 2007-2018 julkaistua tutkimusartikkelia, jotka olivat kaikki englanninkielisiä, vertaisarvioituja sekä ilmaiseksi saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston tietojärjestelmän kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksissa esiintyi jonkin verran vaihtelua siinä, kuinka hyvin Parkinson-potilaat tunnistivat nielemisvaikeutensa itsearvioinnin perusteella. Nielemisvaikeuksien esiintymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten motoristen oireiden vaikeusaste ja tutkittavien korkea ikä, mikä on voinut vaikuttaa aineistoni vaihteleviin tuloksiin. Lisäksi nielemisvaikeuksien määritelmät artikkeleissa eivät olleet johdonmukaisia. Osassa tutkimusartikkeleista esiintyi jopa merkittävää nielemisvaikeuksien oireiden tunnistamisen heikkoutta, ja näissä artikkeleissa myös hiljaisen aspiraation esiintyminen Parkinson-potilailla oli yleisempää. Subjektiivisesti parhaiten nielemisvaikeuksia Parkinson-potilailla pystyttiin tunnistamaan kattavammilla kyselylomakkeilla tai tarkennetummilla kysymyksillä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko oppimispäiväkirjaa käyttää kliinisen laboratoriotyönkäytännön opiskelijaohjaustoiminnassa oppimisen apuvälineenä. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle teoreettisten tietojen ja käytännön taitojen yhdistämisen tärkeydestä. Tutkimuksessa tarkastellaan oppimista kokemuksellisen oppimisen näkökulmasta ja kuinka se auttaa laboratoriohoitajaopiskelijaa laatimaan mieleensä käytännön opiskelun skeemoja ja kuinka ne toteutuvat heidän käytännön taitojen karttuessa. Tutkimukseen osallistui vuoden 1997 aikana HYKS:n laboratoriossa käytännön opiskelujaksolla olleita laboratoriohoitajaopiskelijoita. Heitä pyydettiin laatimaan käytännön opiskeluohjauksestaan oppimispäiväkirja. Laatiminen oli vapaaehtoista. Oppimispäiväkirjamerkinnöissä kiinnitettiin huomiota, kuinka he oppivatkäytännön taitoja ja kuinka heidän oppimisprosessinsa kehittyy heidän itsearvioimana. Jotkut laboratoriohoitajaopiskelijat halusivat laatia useammalta käytännön opiskelujaksoltaan oppimispäiväkirjan, joten oppimispäiväkirjoja (n=9) on enemmän kuin tutkimukseen osallistuneita laboratoriohoitajaopiskelijoita (n=6). Tutkimuksen keskeisenä menetelmenä on kvalitatiivinen analyysimenetelmä. Sisällönanalyysiä ja luokittelumenetelmää käyttäen pyrittiin löytämään käsityksiä ja niistä edelleen käsitysluokkia. Käsitysluokat tukivat sitä käsitystä, että oppimispäiväkirjaa voidaan käyttää apuvälineenä laboratoriohoitajaopiskelijoiden oppimisen tukena kliinisen laboratoriotyön käytännön opiskelussa. Tutkimustulokset osoittavat, että oppimispäiväkirjat toimivat laboratoriohoitajaopiskelijoiden tiedon jäsentäjinä käytännön opiskelujakson aikana. Oppimispäiväkirjan avulla laboratoriohoitajaopiskelija selventää itselleen kokonaiskuvaa kliinisen laboratoriotyön prosessista. Oppimispäiväkirjan avulla voidaan kerrata jo opittuja asioita ja voidaan suorittaa itsearviointia ja reflektoida oppimiskokemuksien antamia hyötyjä ja haittoja. Oppimispäiväkirjoissa tuli esille se, että laboratoriohoitajaopiskelijat selkiyttivät oppimiaan asioita ja omiaajatuksiaan suhteessa työelämään silloin, kun he kirjoittivat oppimispäiväkirjojaan. Oppimispäiväkirjojen kirjoittaminen koko käytännön opiskelujakson aikana tuki myös muiden käytännön opiskelujaksojen tavoitteiden asettamista. Oppimispäiväkirja on ammatillisen kehittymisen kannalta hyvä kertauksen, kriittisen ajattelun ja reflektoinnin väline. Oppimispäiväkirjoissa tuli kuvauksia itsearvioinnista, laboratoriohoitajaopiskelijat asettivat itsensä alttiiksi omalle arvioinnilleen hyvinkin helposti ja esittivät kriittisiä kannanottoja työskentelytapojen kehittämiseksi, huolellisuuden, tarkkuuden ja vastuuntunnon vahvistamiseksi. Tärkeimmät lähteet taustateorian kannalta olivat Engeströmin, Hätösen, Lonka & al, Leino-Kilven, Rauste-von Wrightin ja Silven & Kinnunen & Keskisen teokset. Tutkimusmenetelmän kannalta tärkeimmät lähteet olivat Hirsjärvi & Remes & Sajavaara, Lincoln & Cubanja Varton teokset.

Psychopathy is a disorder characterized with unemotional and callous traits, grandiosity, tendency to lie and manipulate, adventurous and thrill seeking behavior, criminal versatility and unplanned, parasitic lifestyle. Psychopathic personality traits in adolescence are known to be associated with juvenile delinquency and early onset substance abuse. However, based on previous studies, it is difficult to reliably describe the relationship between unique features of psychopathy and the number of offences committed by an adolescent offender. This is mainly because few studies have controlled for the effects of other known factors contributing to antisocial behavior. The same goes for relationship between juvenile psychopathy and substance abuse. There are no published studies investigating the association between psychopathy and the assessment of one´s own overt antisocial behavior. The present study examined the association between psychopathy, number of committed offences and the degree of substance abuse among incarcerated juvenile offenders. The present study used data from the American Pathways to Desistance -research project where 14-18 years old adolescents (n = 1354) who had been found guilty for at least one serious offence were followed. The associations between psychopathic personality traits – as evaluated with PCL-YV method – and a) number of subject´s self-reported offences b) extent of subject´s self-reported substance abuse were examined with linear regression models that controlled for number of known correlates for antisocial behavior. The same analyses were carried out for discrepancy between subject´s and his/hers collateral reports regarding subject´s offending and substance abuse. Psychopathy was associated with the extent of illicit drug abuse but not alcohol consumption. Psychopathy did not explain the discrepancy between subject´s and his/hers collateral´s reports regarding subject´s substance abuse. Psychopathic traits were positively associated with the number of self-reported offences committed by the subject. In regard to number of offences committed, the discrepancy between subject´s and collateral´s reports were greater with those subjects who had higher levels of psychopathic traits. The results further support the validity of psychopathy as a construct that is uniquely associated with juvenile delinquency and illicit drug abuse. In addition, this study lends support to notion that psychopathic individuals seem to lie about their actions mainly when they perceive they can somehow benefit from it.