Browsing by Subject "kappa"

Yōkait ovat tuttuja hahmoja japanilaisissa kansansaduissa. Näihin hirviöiksi luokiteltaviin otuksiin voi törmätä edelleen nykypäivänäkin mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Yōkaita esiintyy muun muassa animessa, mangassa, peleissä ja maskotteina. Tämän pro gradututkielman aiheena on kappa, joka on eräs yōkaiden-heimoon kuuluva olio. Kappa on vähän tutkittu aihe ja varmasti melko tuntematon monille. Yōkait ovat hieman laajemmin tutkittu aihe, mutta eivät kovinkaan tunnettu aihe suomalaisen uskontotieteen piirissä. Siksi pro gradu-tutkielman alkupuoliskolla käsitellään ensin yleiselle tasolla yōkaiilmiötä, ennen kuin tutkimus keskittyy tarkemmin kappaan. Kapan hahmoa ei kykenisi ymmärtämään kunnolla, jos yōkai-ilmiö olisi lukijalle tuntematon. Kapan hahmoa lähestytään siitä kertovien tarinoiden kautta. Tarinoita kapasta on koottu analyysia varten japanin kansantarustosta, nykyaikaisista japanilaisista tarinoista sekä länsimaalaisista tarinoista. Aineistonani on kirjallisia lähteitä, animaatiosarjoja sekä elokuvia, sarjakuvia ja peli. Metodina on narratiivinen analyysi, koska analysoin tarinoita. Tutkimuskysymyksinä on tutkia sitä, miten kappaa kuvataan ulkoisesti, millaisena sen persoona esitetään tarinoissa ja mikä on kapan merkitys tarinan juonen kannalta. Nämä kolme näkökulmaa ovat kappaa käsittelevien tarinoiden analyysin keskiössä. Kappa on erityinen muihin yō kaihin nähden sen suhteen, että kappaan voi törmätä myös länsimaalaisissa tarinoissa. Useat yōkait ovat sellaisia, että ne esiintyvät vain japanilaisissa tarinoissa. Koska kappaa koskevia tarinoita on kerätty aineistoksi eri aikakausilta ja erilaisista kulttuurikonteksteista, työssä vertaillaan sitä, miten kappaa mahdollisesti kuvataan eri tavalla erilaisissa tarinoissa. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman kattava kuva siitä, minkälainen olio tarinoiden kappa on. Toisen tutkimuskysymyksen kapan hahmon tutkimisen lisäksi muodostaa japanilaisten tarinoiden kapan vertaaminen länsimaalaisten tarinoiden kappaan. Haluan tutkia sitä, eroavatko japanilainen ja länsimaalainen kappa toisistaan. Tämän tutkimuksen tuloksia ovat siis kootut kuvaukset kapan hahmosta sen ulkoisten piirteiden, sen persoonan ja sen tarinan juonellisen merkityksen kannalta. Tällaiset tiivistelmät kapasta on koottu niin japanilaista kansantarinoista, nykypäivän japanilaisista tarinoista sekä länsimaalaisista tarinoista. Yhtä ainoaa kuvausta kapasta, joka olisi ollut selkeästi muita yleisempi, ei löytynyt. Vertaillessa japanilaista ja länsimaalaista kappaa löytyi kuitenkin selkeitä eroja kapan hahmon merkityksessä tarinoissa. Länsimaalaisissa tarinoissa kappa oli yleensä esitetty vain hirviönä, jota vastaan taistella, kun puolestaan japanilaisissa tarinoissa kappa ei ikinä ollut läpeensä paha hahmo. Japanilaisten tarinoiden kapan kanssa kykeni muun muassa neuvottelemaan. Tulkintani mukaan japanilaisissa tarinoissa kappa oli usein kuvattu enemmänkin varoittavana esimerkkinä kuin pahana hahmona.

Objectives. Progressive Feedback in Early Childhood Education is a project for development of early childhood education in 12 Finnish municipalities. The data in the project is collected through child observation and staff and manager self-evaluation. The objective of this study was to assess the inter-rater agreement of the project’s observation method. Inter-rater agreement is a common way of assessing the reliability and validity of a method that is based on observational data collection. Methods. This study used paired observation data that was collected through the project. The data consisted of observations conducted by 9 different pairs of observers, generating 411 paired observations in total. The data was coded as quantitative data and quantitative methods were used for the reliability analysis. Cohen’s kappa was used to calculate the level of agreement for the rating system scales and for all the paired observers using the rating system. Cohen’s kappa calculates the level of agreement among raters and accounts for agreement based on chance. Cross-tabulation was used to examine the distribution of agreement and disagreement of the observational data on the rating scales. Results. Based on labels assigned by Landis and Koch (1977) the level of agreement for one rating scale was almost perfect, for two rating scales substantial, for three rating scales moderate and for three rating scales fair. The disagreement was notable on certain scales and there were clear differences between scales and raters. Based on the results and sources the reliability of the observational method should be improved in the future. The improvement should focus on increasing the training of the observers, evaluating the objectives of the observation and calibrating the observation rating scales. Using Cohen’s kappa was not problem-free, so in future research multiple methods should be used to ensure balanced results. Further studies include ways to follow up on the reliability of the project’s observation method and the possibilities of generalizability theory and argument based validity as part of the research on reliability and validity of observation based quality assessment methods.

Kappa-parameter (κ) is used to estimate the decay of seismic spectral amplitudes with frequency and is the sum of regional kappa (κr) and site-specific kappa (κ0). The site-specific kappa (κ0) parameter in Olkiluoto (Southwestern Finland) is generally small, approximately 0.002 to 0.004. These values, although smaller, are in the same range that have been found in Eastern North America, where kappa is around 0.006. In Western North America kappa is around 0.04. In Europe, e.g., in alpine region, kappa value is around 0.025. The kappa-value was studied by analysing microearthquake recordings gathered by Posiva Oy’s seismic monitoring network from 2016 to 2019. From these microearthquakes 51 microearthquakes were selected and used in the analysis. All these microearthquakes occurred relatively close to the monitoring stations, from tens of meters to few hundred meters. Each of the events were detected by multiple sensors and the total number of microearthquake registrations used in this study was 297. From these recordings the κ0 was calculated for each component (two horizontal and one vertical). Total number of calculated κ0 values was 473. The kappa-method used was the original introduced by Anderson and Hough in 1984. Besides using earthquake data, the site-specific kappa was also calculated from excavation blasts in Olkiluoto for comparison. Blasting related kappa was smaller than the one calculated from microearthquakes, with average values between 0.0012 and 0.0017. The number of blasts used to calculate κ0 was quite small and the results may not be statistically relevant. Results are in line with similar study areas around the world – harder rock has lower κ0 values