Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kielisuihku"

Sort by: Order: Results:

  • Metsälä, Charlotte (2017)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja käytetään ensimmäisen luokan varhennetun englannin kielen opetuksessa suomalaisissa kouluissa, sekä verrata miten ne eroavat kolmannen luokan A1-englannin kielen opetuksesta. Lisäksi tutkin millä tavoin ikäspesifiset vaatimukset on huomioitu opetuksessa; mikä on äidinkielen ja kohdekielen suhde opetuksessa ja opetusaktiviteeteissa; millaisia aktiviteetteja näihin opetusmenetelmiin ja työtapoihin sisältyy; mitä opetusmateriaaleja käytetään varhennetussa englannin kielen opetuksessa; sekä millaisia motivaatiostrategioita on mahdollisesti nähtävissä varhennetussa kielenopetuksessa. Tutkielman teoriaosuudessa käsittelen niitä opetusmenetelmiä ja työtapoja, joita aineistossa on käytetty tai jotka ovat aineiston analyysin kannalta tärkeitä. Näistä merkittävimmät ovat viestinnällinen kieltenopetus, kielisuihku/kielisuihkutus, Total Physical Response (TPR) -menetelmä sekä Audiolingvaalinen menetelmä. Lisäksi esittelen aiempia tutkimuksia varhennetusta kieltenopetuksesta. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin äänittämällä, videoimalla ja havainnoimalla kolmea varhennetun englannin kielenopetuksen ryhmää kahdessa koulussa sekä havainnoimalla kahta kolmannen luokan A1-englannin ryhmää. Havainnoinnin apuna käytettiin observointilomaketta, jossa oli valmiita kategorioita. Observointien jälkeen näiden luokkien opettajia haastateltiin täydentämään havainnointia sekä selvittämään heidän näkemyksiään ja asenteitaan. Aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2015. Aineisto litteroitiin opettajan osalta kokonaan ja oppilaiden kohdalla osittain. Tämän jälkeen havainnointiaineisto luokiteltiin, observointilomakkeen kategorioita päivitettiin sekä analysoitiin etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Haastattelut litteroitiin, käännettiin suomenkielisten vastausten osalta englanniksi ja analysoitiin. Tuloksista käy ilmi, että varhennetussa englannin kielenopetuksessa käytetään ensisijaisesti kielisuihkutusta, TPR-menetelmää ja toistamisharjoituksia. Tutkimukseen osallistuneella kolmannella luokalla sen sijaan ei ollut käytössä mitään selkeää opetusmenetelmää ja opetus oli oppikirjalähtöistä. Varhennetussa kieltenopetuksessa ikäspesifiset vaatimukset oli huomioitu painottamalla suullisia taitoja ja pelillisyyttä. Varhennetussa kieltenopetuksessa koulussa B äidinkielen ja kohdekielen suhde oli n. 50/50, mutta koulussa A äidinkieltä käytettiin runsaammin kuin kohdekieltä. Tyypillisimmät aktiviteetit koulussa A olivat kulutetun ajan mukaan pelit ja leikit sekä kertojen mukaan erilaiset toistamisharjoitukset. Koulussa B erilaiset pelit olivat yleisimmät aktiviteetit sekä ajallisesti että kertojen mukaan. Koulussa A käytettiin runsaasti interaktiivisen valkotaulun ohjelmistoa, digitaalista ääntä tai musiikkia, sekä kuvia. Koulussa B käytettiin myös interaktiivista valkotaulua, mutta ohjelmisto oli suppeampi. Koulussa B oli hieman laajemmin erilaisia opetusmateriaaleja.
  • Metsälä, Charlotte (2017)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja käytetään ensimmäisen luokan varhennetun englannin kielen opetuksessa suomalaisissa kouluissa, sekä verrata miten ne eroavat kolmannen luokan A1-englannin kielen opetuksesta. Lisäksi tutkin millä tavoin ikäspesifiset vaatimukset on huomioitu opetuksessa; mikä on äidinkielen ja kohdekielen suhde opetuksessa ja opetusaktiviteeteissa; millaisia aktiviteetteja näihin opetusmenetelmiin ja työtapoihin sisältyy; mitä opetusmateriaaleja käytetään varhennetussa englannin kielen opetuksessa; sekä millaisia motivaatiostrategioita on mahdollisesti nähtävissä varhennetussa kielenopetuksessa. Tutkielman teoriaosuudessa käsittelen niitä opetusmenetelmiä ja työtapoja, joita aineistossa on käytetty tai jotka ovat aineiston analyysin kannalta tärkeitä. Näistä merkittävimmät ovat viestinnällinen kieltenopetus, kielisuihku/kielisuihkutus, Total Physical Response (TPR) -menetelmä sekä Audiolingvaalinen menetelmä. Lisäksi esittelen aiempia tutkimuksia varhennetusta kieltenopetuksesta. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin äänittämällä, videoimalla ja havainnoimalla kolmea varhennetun englannin kielenopetuksen ryhmää kahdessa koulussa sekä havainnoimalla kahta kolmannen luokan A1-englannin ryhmää. Havainnoinnin apuna käytettiin observointilomaketta, jossa oli valmiita kategorioita. Observointien jälkeen näiden luokkien opettajia haastateltiin täydentämään havainnointia sekä selvittämään heidän näkemyksiään ja asenteitaan. Aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2015. Aineisto litteroitiin opettajan osalta kokonaan ja oppilaiden kohdalla osittain. Tämän jälkeen havainnointiaineisto luokiteltiin, observointilomakkeen kategorioita päivitettiin sekä analysoitiin etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Haastattelut litteroitiin, käännettiin suomenkielisten vastausten osalta englanniksi ja analysoitiin. Tuloksista käy ilmi, että varhennetussa englannin kielenopetuksessa käytetään ensisijaisesti kielisuihkutusta, TPR-menetelmää ja toistamisharjoituksia. Tutkimukseen osallistuneella kolmannella luokalla sen sijaan ei ollut käytössä mitään selkeää opetusmenetelmää ja opetus oli oppikirjalähtöistä. Varhennetussa kieltenopetuksessa ikäspesifiset vaatimukset oli huomioitu painottamalla suullisia taitoja ja pelillisyyttä. Varhennetussa kieltenopetuksessa koulussa B äidinkielen ja kohdekielen suhde oli n. 50/50, mutta koulussa A äidinkieltä käytettiin runsaammin kuin kohdekieltä. Tyypillisimmät aktiviteetit koulussa A olivat kulutetun ajan mukaan pelit ja leikit sekä kertojen mukaan erilaiset toistamisharjoitukset. Koulussa B erilaiset pelit olivat yleisimmät aktiviteetit sekä ajallisesti että kertojen mukaan. Koulussa A käytettiin runsaasti interaktiivisen valkotaulun ohjelmistoa, digitaalista ääntä tai musiikkia, sekä kuvia. Koulussa B käytettiin myös interaktiivista valkotaulua, mutta ohjelmisto oli suppeampi. Koulussa B oli hieman laajemmin erilaisia opetusmateriaaleja.
  • Numminen, Sara (2018)
    In this thesis I describe English pre-school education in a Finnish kindergarten. I have used observation as my method. In my research I analyse how the Finnish and English pre-school education differ from each other. In my theory chapters I write about public and private early childhood education and their history, the meaning and definition of pre-school education and different learning methods of early language education. I collected the data for my research in a private kindergarten in Espoo in two mornings. There are no children or teachers represented in my data, but I photographed those methods and practices they use in that group. I observed the activities and learning sessions and the communication between adults and children. I also analyse the differences between Finnish and English educational cultures. I found that the biggest difference is that the Anglo-American learning style is more “school-like”. The worksheets and activities are similar to those in Finnish first and second grade education. I also noticed that discipline and teaching lead by adults are more common in an Anglo-American education style. In a private kindergarten it is also much easier to facilitate work-based education and to have activities between different age groups.