Browsing by Subject "kommentti"

Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan kontrastiivisesti urheilukommentteja saksankielisissä sanomalehdissä. Tutkimuksessa selvitetään, löytyykö teksteistä eroja tai yhtäläisyyksiä niin saksankielisten maiden kuin myös eri lehtityyppien (iltapäivälehti ja tilauslehti) välillä. Teksteissä määritellään ja analysoidaan yksittäisten puheakti illokuutiotyypit. Illokuutio on se, mitä puhuja tai tässä tapauksessa kirjoittaja ajaa puhetoimituksellaan takaa, eli mitä hän haluaa aiheuttaa tai saada aikaan vastaanottajassa. Tutkielmassa luodaan tähän tutkimukseen sopiva luokittelu aiempien luokittelujen pohjalta. Lisäksi analysoidaan kommenttien teksti-illokuutiot, eli tekstin dominoiva illokuutio tekstihierarkian korkeimmalla tasolla. Teksti-illokuutioiden määrittämistä varten on käytetty apuna illokuutiorakenneanalyysimenetelmää, joka kuuluu puheaktiteorian piiriin. Puheaktiteoria käsittelee puheakteja jakamalla niitä eri akteihin. Tässä tutkielmassa keskitytään illokutiiviseen aktiin. Tutkielma sijoittuu medialingvistiikkaan ja käyttää aineistona yhteensä 24 urheilukommenttia Helsingin kommenttikorpuksesta, joka on keskeinen osa projektia Persuasiiviset tyylit Euroopassa, jossa kirjoittaja on toiminut tutkimusassistenttina. Analysoitu aineisto on valittu niin, että se sisältää kahdeksan tekstiä Saksasta, Sveitsistä ja Itävallasta, joista puolet on iltapäivälehdissä ja puolet tilauslehdissä julkaistuja. Tärkeimpiin tuloksiin kuuluu, että hieman yllättäen kaikissa maissa ja lehtityypeissä yleisimmät tyypit ovat tiedottamisen puheakteja. Kommenttitekstistä voisi olettaa muuta, sillä kommentin ensisijainen tehtävä ei ole antaa lukijalle uutta tietoa. Sen lisäksi käy ilmi, että verrattuna muihin maihin Sveitsissä arvosteleminen on huomattavasti yleisempi illokuutiotyyppi, kun otetaan huomioon myös muuntyyppisten illokuutioiden komponenteiksi määritellyt arvostelemisen puheaktit. Lehtityyppien vertailussa käy ilmi, että illokuutiotyypeistä väittäminen on yleisempää iltapäivälehdissä kuin tilauslehdissä ja yleisempää kuin illokuutiotyyppi arvosteleminen. Tutkimuksen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä yllä mainittuihin tuloksiin viitaten. Tämän pohjalta voisi tutkia myös muiden aiheiden kommentteja sen selvittämiseksi, eroaako urheilukommentti kyseisissä maissa muista kommenteista.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia lyhenteitä venäjänkielisessä internetkommunikaatiossa esiintyy, mitä keinoja käytetään niiden muodostamiseen ja mitkä venäjänkielisen internetkommunikaation ominaisuudet vaikuttavat lyhenteiden käyttöön. Tutkimusaineisto koostuu 3000 kommentista, jotka on kerätty aikavälillä 17.8.2020–20.8.2020 kolmen eri tubettajan (A4, Alena Venom ja Sasha Spillberg) videoiden alle jätetyistä kommenteista. Kerätyistä kommenteista 311 sisältää jonkinlaisen lyhenteen. Tutkielmassa tarkastellaan kvalitatiivisin metodein nuorisoslangin, englannin kielen sekä puhekielen vaikutusta lyhenteiden muodostamiseen ja käyttöön venäjänkielisessä internetkommunikaatiossa. Tutkimusaineistossa esiintyviä lyhenteitä verrataan jo olemassa oleviin venäjän kielen kieliopissa esiintyviin tapoihin muodostaa lyhenteitä esimerkiksi erilaisten kirjainlyhenteiden muodostamisen tapoihin. Yllämainittujen tarkastelussa otetaan huomioon kielen ekonomia, jonka mukaan kielenkäytössä tulee pyrkiä muun muassa ajan sekä fyysisen ja älyllisen toiminnan minimoimiseen. Kielen ekonomian mukaisesti venäjänkielisessä internetkommunikaatiossa pyritään jakamaan mahdollisimman paljon informaatiota käyttäen siihen mahdollisimman vähän aikaa ja nähden sen eteen mahdollisimman vähän vaivaa. Tämä tavoite näkyy venäjänkielisessä internetkommunikaatiossa erilaisten lyhenteiden käytön lisäksi esimerkiksi kommenteissa esiintyvien kielioppivirheiden runsaassa määrässä sekä englanninkielisten sanojen ja lyhenteiden kirjoittamisessa kyrillisillä aakkosilla. Tutkimustulokset osoittavat, että venäjänkielisessä internetkommunikaatiossa esiintyy muun muassa kirjainlyhenteitä sekä katkaisu- ja sisälyhenteitä. Kirjainlyhenteistä yleisimmät ovat sanojen ensimmäisten kirjainten mukaan lyhennetyt sanat kuten LOL ’laughing out loud’. Muista tutkimusaineistossa esiintyvistä lyhenteistä selkeästi yleisimmät ovat katkaisulyhenteet, jotka muodostetaan katkaisemalla sanan loppuosa. Tutkimusaineistossa esiintyvät sisälyhenteet muodostetaan puolestaan lyhentämällä sanan keskiosaa tai jättämällä sanan keskiosasta pois yksittäisiä kirjaimia. Useimmiten sanan keskiosasta jätetään pois vokaaleja, minkä johdosta venäjänkielisessä internetkommunikaatiossa esiintyy paljon pelkistä konsonanteista muodostuvia lyhenteitä. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että venäjänkielisen internetkommunikaation ominaisuuksista puhekielisyys näkyy lyhenteiden kirjoitustavassa, jolla pyritään lähentämään sanan kirjallista muotoa puheessa esiintyvään ääntämismuotoon. Nuorisoslangin vaikutus puolestaan näkyy slangisanoista muodostettujen lyhenteiden käytön lisäksi englannin kielen ja englanninkielisten lyhenteiden käyttämisessä venäjänkielisen kommunikaation osana. Slangin ja englannin kielen käytön avulla venäjänkielisessä internetkommunikaatiossa voidaan myös ilmaista kuulumista johonkin tiettyyn sosiaaliseen ryhmään tai hyödyntää slangia ja englannin kieltä itseilmaisun keinona.