Browsing by Subject "koulukiusaaminen"

Goals. Bullying is a fairly common phenomenon and is known to cause major psychological distress on its victims. The negative effects of bullying are often long lasting, which is why early interventions are important. Understanding the factors behind bullying can help us learn more about it and thus find better ways of intervening. One factor that is known to affect bullying is personality. The goal of this study is to examine the link between Big Five personality traits and becoming the victim of bullying. On basis of previous research, it was assumed that lower conscientiousness, agreeableness and extraversion and higher neuroticism would lead to a higher risk of being bullied. The role of openness was ambiguous. Also the effect of parental supervision, school performance and time spent with friends were examined. Methods. This study employs the data from the nationwide survey on youth crime and victimization conducted by the national research institute of legal policy in 2012. The sample frame of the survey was Finnish-speaking primary and secondary schools. A total of 8914 sixth and ninth grade students completed a self-report survey questionnaire in school. 14.9 % of the students reported being bullied at least once during the previous year. Multinomial regression analysis was used to explore the relationship between personality traits, parental supervision, time spent with friends, school performance and bullying. Interaction analyses between personality traits and the moderators were also conducted. Results and conclusions. The result of this study suggest that students who score lower on extroversion, conscientiousness, parental supervision and school performance and higher on openness and neuroticism are more likely than other students to be bullied. There was no statistically significant relation between bullying and openness or time spent with friends. The risk between bullying and extroversion was especially high when combined with lower parental supervision, school performance and a higher level of time spent with friends. The risk between bullying and neuroticism was higher when combined with lower school performance and a higher level of time spent with friends. Openness was a risk factor especially when combined with lower levels of parental supervision and school performance. The results show that personality traits as well as other, more social factors such as parental supervision, can have a significant impact on bullying. Parental supervision is something that, unlike personality traits, can be more easily altered, which is why giving parents more information about the effects of parental supervision on bullying is important. Although this study focused on the victim's traits, it is important to stress that the idea is not to blame the victim. The goal of this study was to get a better understanding of the factors that increase a child's risk for victimization and use this knowledge to design better interventions for bullying and perhaps peer victimization in general.

Tutkielmani tarkoitus on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten perusopetuksessa toimiva opettaja voi työssään tunnistaa oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa ilmenevän koulukiusaamisen, sekä kiusaamisen kohteena olevan oppilaan. Aihe on tärkeä, sillä monet tutkimukset ovat osoittaneet, että koulukiusaamisen tunnistaminen on haasteellista opettajille. Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähteinä aihetta käsitteleviä aiempia tutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 17 lähdettä, jotka sisältävät sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä käyttäneitä tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaukseni perusteella voin todeta, että opettajilla on puutteellinen käsitys siitä, mitä kiusaaminen on sekä siitä, kuinka yleistä se on. Kirjallisuuden perusteella koulukiusaamisen voi tunnistaa parhaiten seuraamalla oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja kyselemällä oppilailta kiusaamisesta. Katsaukseni osoittaa, että koulukiusaamiseen ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti ja että epäsuorasta sekä vaikeasti havaittavasti kiusaamisesta on liian vähän tietoa sekä opettajilla että oppilailla. Opettajien tiedetään tunnistavan suoran kiusaamisen paremmin ja usein opettajat puuttuvat vain siihen kiusaamiseen, joka on erityisen näkyvää. Kirjallisuuskatsaukseni osoitti, että koulukiusatuksi voi joutua kuka tahansa oppilaista. Usein kiusatut ovat vailla ystäviä ja muun ryhmän suosiota. Kiusatuilla oppilailla on yleensä muita alhaisempi itsetunto, ja he ovat usein luonteeltaan introvertteja. Kiusatuilla on hyvin erilaisia tapoja reagoida kiusaamiseen. Koulukiusatut saattavat esimerkiksi vältellä koulussa käyntiä. Usein kiusattu ei kykene puolustamaan itseään kiusaamistilanteessa. Koulukiusaamisen tiedetään lisäävän riskiä myös mielenterveyden heikkenemiseen. Esimerkiksi masentuneisuuden tiedetään olevan yleistä koulukiusaamisen uhreilla. Onkin erityisen tärkeää löytää keinoja kiusaamisen ja kiusattujen tunnistamiseen, jotta koulukiusaamiseen voitaisiin paremmin puuttua.

Työssäni tarkastelen Suomessa kouluampumisten jälkeen yleistyneitä koulu-uhkauksia ja tutkin, liittyykö niihin samanlaisia piirteitä kuin toteutuneisiin kouluampumistapauksiin. Tähänastisen kansainvälisen sosiaalitieteellisen tutkimuksen valossa tiedetään, että kouluampujat ovat yleensä miespuolisia ja teini-ikäisiä tai nuoria aikuisia. Iskut sijoittuvat usein maaseutumaisille tai lähiömäisille paikkakunnille, eivät suurkaupunkeihin. Tekijät ovat saaneet haltuunsa aseen ja joillakin heistä on ollut diagnosoituja mielenterveysongelmia. He ovat useimmiten tulleet kiusatuiksi tai muuten syrjäytyneet kouluyhteisöstään. Ulossuljetuksi tuleminen omasta kouluyhteisöstä voi aiheuttaa yksilössä häpeää ja katkeruutta, mikä saattaa pitkittyessään purkautua aggressiivisena iskuna toisia ihmisiä kohtaan. Ostrakistiset, ulossulkevat rakenteet ovat usein läsnä etenkin pienten paikkakuntien kouluissa, jossa ihmisten sosiaaliset verkot ovat tiiviit ja kaikki tuntevat toisensa. Ostrakismin kokemus tällaisessa yhteisössä voi olla intensiivisempi kuin suurissa, moniulotteisemmissa yhteisöissä. Tämä saattaa lopulta johtaa niin sanottuun häpeäraivon purkaukseen muita kohtaan. Työssäni tutkin, missä määrin koulu-uhkauksissa ilmenee kouluampumisille tyypillisiä piirteitä, ja liittyykö uhkauksiin ostrakistisista rakenteista juontuvaa turhautumista ja häpeäraivoa omaa kouluyhteisöä kohtaan. Aineistoni on poliisin tutkintailmoitukset ja esitutkintapöytäkirjat koulu-uhkauksista 27 kuukauden ajalta vuodesta 2010 alkaen. Asiakirjojen vertailussa hyödynnän Charles Raginin kvalitatiivisen vertailevan analyysin keinoja (Qualitative Comparative Analysis, QCA). Muodostan aineistosta löydettävistä tapausten ominaisuuksista dikotomisia muuttujia. Kun aineisto koodataan muuttujien mukaan, kokonaiskuva tapausten tyypillisistä piirteistä ja piirteiden yleisyydestä tarkentuu. Tutkin ensin kaikkia tapauksia niiden saamien muuttujien arvojen perusteella ja esitän aineiston jakautumisen muuttujien arvojen mukaan. Sen jälkeen syvennyn tapausten kvalitatiiviseen sisältöön ja luokittelen uhkaustapauksia pienempiin ryhmiin sen mukaan, miltä ne toistuvan tarkastelun ja ymmärtävän luentatavan perusteella näyttävät. QCA ja ymmärtävä luenta täydentävät toisiaan heterogeenisen aineistoni tutkimisessa. Koko aineistoni ei näytä jakavan kouluampumisille tyypillisiä piirteitä, mutta aineistoni vakavimmille tapauksille ja kouluampumisille yhteistä on usein tekijän sukupuoli, ikä, ongelmat sosiaalisessa elämässä sekä alueellinen sijoittuminen maaseutumaiselle tai pikkukaupunkimaiselle paikkakunnalle. Toteutuneista kouluampumisista uhkaukset poikkeavat siinä, että myös naispuoliset henkilöt tekevät koulu-uhkauksia, tosin miespuolisia harvemmin. Aineistossani oli myös kaksi vakavaa, toteutunutta väkivaltatapausta. Ymmärtävän luennan perusteella voi todeta, että näihin väkivaltatapauksiin liittyy vahvasti ostrakismin ja häpeäraivon kokemuksia. Samanlaista häpeää ja aggressiivisuutta liittyi myös muihin aineistoni vakaviin uhkaustapauksiin. Tutkimukseni valottaa koulu-uhkausten moninaisuutta. Yli kymmenesosa aineistostani näyttäytyy vakavina tapauksina ja niihin liittyy samanlaisia piirteitä, kuin kouluampumisiin. Tällaista tapausta voi pitää eräänlaisena uhkaajan antamana ennakkovaroituksena. Myös monet kouluampujat ovat antaneet viitteitä aikeistaan ennen iskuaan, joten uhkauksiin tulee suhtautua kaikella vakavuudella. Vakavimpien tapausten ohella aineistoni osoittaa, että koulu-uhkaus voi olla ilkivaltainen teko, henkilökohtainen uhkaus, avunhuuto omiin ja kouluun liittymättömiin ongelmiin tai pelon ilmapiirin vuoksi koulu-uhkaukseksi tulkittu ilmiö. Työni vahvistaa uhkausten ja etenkin aineistoni toteutuneiden väkivaltatapausten osalta oletusta, että kouluampumiset ja -uhkaukset käsittävän ilmiön juuret ovat yhteisöjen rakenteessa ja ostrakismin kokemuksessa. Yhteenveto-osiossa arvioin myös kansainvälisten koulu-uhkausten käsittelyyn kehitettyjen välineiden soveltamismahdollisuuksia Suomessa.

Goals. The article 2 of the Finnish Government Decree emphasizes that teaching and education should support the growth of the child towards a person with a healthy self-esteem (POPS, 2014). Bullying is group phenomena (Salmivalli,1999). Bullying is also affected by other factors, such as self-esteem. The effect of self-esteem on bullying is controversial. The hypothesis of this Bachelor’s thesis was that both the bully and the victim have a low self-esteem. The aim of this study was to solve how the pupil's self-esteem relates to bullying and being bullied and what cause the pupil´s low self-esteem. Method. The thesis was conducted as a descriptive and integral literature review in order to consider the results of the previous researchses both qualitatively and quantitatively. The material of this thesis consisted of nine international studies dealing with pupil´s self-esteem in the bullying process. The data was analysed by applying abductive content analysis. Results and conclusion. Based on the results of this literature review, the pupil's low self-esteem was a significant connection to being bullied. Instead, the self-esteem of the bully did not have a significant connection to bullying. The factors which cause pupil´s low self-esteem were related to the home´s way of raising a child as well as to the pressures of being accepted. Strengthening the pupil's self-esteem is an essential part of the class teacher's work. By investing to that at early stage, we give the child good possibilities for a well-being life.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää kiusaamisen syitä yksilöön liittyvien tekijöiden sekä yksilön ympäristön ja ihmissuhteiden näkökulmasta. Kiusaaminen on saanut useita erilaisia määritelmiä ja tämä tutkielma nojasi erityisesti Olweuksen (1993) määritelmään kiusaamisesta. Tutkielma kokoaa kiusaamisen syitä kokonaisuudeksi ja tarkastelussa pääpaino on kiusaamisen uhrissa eli kiusatussa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineiston hankinnassa hyödynnettiin elektronisia tietokantoja Google Scholar ja Helka. Lopullinen tutkimusaineisto koostui yhdeksästä vertaisarvioidusta artikkelista ja yhdestä väitöskirjasta, joissa oltiin tutkittu kiusaamista. Näistä neljä olivat suomalaisia ja kuusi ruotsalaisia. Tutkielman aineiston analyysimenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tämän tutkielman tulosten perusteella suurin syy kiusaamiselle oli kiusatun poikkeavuus. Muita kiusaamisen kohteeksi joutumiseksi olevia syitä olivat myös ulkonäön, käyttäytymisen ja etnisyyden poikkeavuus. Tämän lisäksi kiusaamisen taustalla voi olla erilaisia yksilötekijöitä sekä ympäristöön ja ihmissuhteisiin liittyviä seikkoja. Yksilötekijöistä yleisen kiusaamisen syy oli tässä tutkielmassa kiusatun luonne tai jokin ominaisuus. Vastaavasti yleisin kiusaamisen syy ympäristöön ja ihmissuhteisiin liittyen oli kiusatun yksinäisyys ja perheen heikko sosioekonominen asema. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kiusaamisen syyt voivat olla vaihtelevia ja liittyä niin yksilöön kuin hänen ympäristöönsä. Kiusaamisen syiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kiusaamista monimutkaisena ilmiönä. Lisäksi kiusaamisen syiden ymmärtäminen voi auttaa kiusaamisen ennalta ehkäisevässä työssä ja herkistää huomaamaan myös vaikeammin havaittavissa olevia kiusaamistapauksia. Tämän tutkielman tuloksista voivat hyötyä erityisesti kouluissa työskentelevät aikuiset, jotka ovat avainasemassa kiusaamiseen puuttumisessa ja ennalta ehkäisyssä.

The purpose of this research is to find out the perceptions of parents about the selection of a bully victim i.e. why some children get bullied in a group of children, and some do not. It must be clarified, that the purpose of the research is not to find any reason for the justification of bullying, but to find information on how and on what account a bully chooses its victim. Earlier theories about bullying insist that the reasons behind bullying can be traced to the bully, not the victim. Even so, it must be brought to light that victims of bullying exist, and that they often resemble each other in some way or another. The main goal of this research is to find these commonalities, this time from the point of view of the parents. It will be interesting to see if these common features are something we can interfere with, in order to prevent being selected as a victim of bullying. The point of view of the parents is crucially important to this research, because attitudes towards bullying and victims of bullying, can be easily forwarded from parents to their children and so on into their peer relationships, without the parents intending to do so. In fact, one goal of the research was to see whether there could be seen a negative approach towards the victims of bullying in the answers of the parents, which could be forwarded to the children through their upbringing. It was as important to find out the parents opinions on the interference of bullying, and how it could be done. The research material was gathered during December 2015 with an online questionnaire. The questionnaire gained 183 answers from the parents of under school aged children, living in Helsinki. Phenomenography was used as the research method. The results of the research could be divided into three types of groups. Based on the results the selection of a victim of bullying happens coincidentally and for any reason. There are ways in which parents can interfere with the selection, but these ways are seen as dubious. Based on the results, the risk of getting bullied is twice as high with a child whose parents have been bullied, compared to a child whose parents have not been bullied.

Tutkielmassa pyritään vastaamaan ensinnäkin kysymykseen siitä, onko kokemus luokkatovereiden ja opettajien sosiaalisen tuen puutteesta yhteydessä koulukiusaamisen kohteena olemiseen. Toiseksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, voidaanko koulujen välisiä eroja kiusaamisen yleisyydessä selittää koulujen eroilla oppilaiden kokeman keskimääräisen luokkatovereiden ja opettajien sosiaalisen tuen suhteen. Tutkielma kytkeytyy sosiaalista tukea ja kiusaamista koskevan tutkimuskirjallisuuden lisäksi sosiaalista pääomaa käsitteleviin tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu paikallisyhteisöjen sosiaalisen pääoman merkitystä. Aineistona tutkielmassa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamasta vuoden 2017 Kouluterveyskyselystä (8.- ja 9.-luokkalaiset) rajattua osa-aineistoa, jossa oli yhteensä 51 619 vastaajaa jakautuneena 399 yksittäiseen kouluun. Analyysimenetelmänä toimi kaksitasoinen logistinen regressio (satunnaisvakiomalli, random intercept model). Tutkielmassa käytetyt keskeisimmät selittävät muuttujat luokiteltiin yksilötason selittäviin muuttujiin (oppilaan kokemus luokkatovereiden ja opettajien sosiaalisesta tuesta) sekä koulutason selittäviin muuttujiin (luokkatovereiden sekä opettajien tuen koulukohtainen keskiarvo ja keskihajonta). Lisäksi analyyseissa otettiin huomioon muita aiempien tutkimusten perusteella relevantteja yksilötason selittäviä muuttujia (sukupuoli, luokka-aste, perhetekijät, vertaissuhteet ja mielenterveys). Tutkielman keskeinen tulos on, että mitä vähemmän oppilas koki saaneensa luokkatovereiltaan sosiaalista tukea, sitä suurempi oli oppilaan kiusaamisen kohteena olemisen veto (odds). Esimerkiksi niiden oppilaiden, jotka eivät kokeneet koskaan saaneensa luokkatovereiltaan sosiaalista tukea, kiusaamisen kohteena olemisen veto oli noin viisinkertainen luokkatovereiden tukea aina saaneisiin verrattuna, kun kaikki selittävät muuttujat otettiin huomioon. Sen sijaan kokemus opettajien sosiaalisen tuen puutteesta ei kasvattanut kiusattuna olemisen vetoa, kun kaikki selittävät muuttujat huomioitiin: opettajien sosiaalista tukea aina kokeneiden oppilaiden veto oli suurempi kuin niiden, jotka eivät kokeneet saaneensa opettajilta lainkaan tukea tai jotka kokivat saaneensa opettajien tukea usein tai joskus. Tähän tulokseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä. Lisäksi tulokset antavat ainoastaan viitteitä siitä, että koulujen erot luokkatovereiden ja opettajien keskimääräisen sosiaalisen tuen suhteen saattavat selittää koulujen välisiä eroja kiusaamisen yleisyydessä. Tulosten mukaan luokkatovereiden sosiaalisen tuen puute on merkittävä kiusattuna olemisen riskitekijä, ja tämä havainto vastaa aikaisemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Sen sijaan opettajien sosiaalista tukea koskevat tulokset ovat osittain ristiriidassa aiemman tutkimustiedon kanssa, joten erityisesti opettajien sosiaalisen tuen yhteyttä kiusaamiseen tulisi tutkia lisää. Aineiston koulut olivat myös hyvin samankaltaisia keskimääräisen sosiaalisen tuen tason suhteen, joten jatkotutkimuksissa saattaisi olla tarpeen käyttää tarkempia sosiaalisen tuen mittareita ja ottaa tarkasteluihin mukaan koulutason lisäksi myös luokkataso.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkä verran koulukiusaamista ilmeni etäkoulun aikana vuoden 2020 keväällä peruskoulun alaluokilla ja minkälaisia muotoja koulukiusaaminen silloin sai. Aiemman, vuonna 2020, toteutetun Koululaisten koronakevät -kyselytutkimusten mukaan koulukiusaaminen romahti etäkoulun aikana. Menetelmät. Tutkielmani tutkimusongelmaan etsin vastauksia haastattelemalla kahta alakoulun opettajaa, jotka työskentelivät vuonna 2020 etäkoulun aikana alakoulussa luokanopettajan virassa. Haastattelukysymykset muodostin itse omien tutkimusintressieni sekä aiemman koulukiusaamisesta kertovan kirjallisuuden perusteella. Tutkielmani aineistoa analysoin aineistolähtöistä sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkielman tuloksena selvisi, ettei varsinaista kirjallisuuden määrittelemää koulukiusaamista juurikaan ilmennyt haastattelemieni alakoulun opettajien luokissa etäkoulun aikana, vuoden 2020 keväällä. Etäkoulun seurauksena koulukiusaaminen väheni merkittävästi ja tämän tutkielman tutkimustulokset ovat samansuuntaisia kuin Koulu-laisten koronakevät -kyselytutkimuksen tulokset, joihin peilasin tutkielmassani omia tutkimus-tuloksiani. Jatkotutkimuksena olisikin mielenkiintoista selvittää, miten oppilaat kokivat itse etäkoulun aikaisen kiusaamisen ja haastatella tätä tutkimusongelmaa varten oppilaita.

Aim. Bullying has been a common topic of discussion lately, with especially school bullying appearing a lot in the media. The purpose of this thesis is to present a teacher's perspective on school bullying. The goal was to examine different methods to identify or intervene in bullying and to study teachers' perceptions of their preparedness and need of support for intervening in bullying. Methods. Qualitative research methods were used in this thesis. Six different teachers were interviewed around the Helsinki area. The semi-structured personal interviews were conducted in May 2017. The contents were analyzed using theory-driven content analysis methods. Results and conclusions. According to the results, the interviewees' definition of bullying was research-based. They had identified many types of bullying, indirect and verbal bullying being more common than direct or physical. In many cases, bullying came to light when clear signs in the victim could be identified or via a direct confession. Classroom-level methods were found to be more effective than school-level and they were also used more often. Different anti-bullying campaigns like KiVa School were found effective. Teachers usually found their preparedness for intervening in bullying good, although restrictive factors were also present. Especially, when the bullying also continued outside school, intervention was found to be difficult. The interviewees felt additional training and collegial support were useful when dealing with bullying cases. Based on the results teachers are prepared to combat bullying and knowledgeable about different intervention methods. Still teachers need support and don't want to left alone dealing with difficult cases.

Tässä tutkielmassa selvitin koulukiusaamisen eri muotoja oppilaiden kokemana ja kiusaa-misesta johtuvia seurauksia eri osapuolille. Aihe on tärkeä, koska se koskettaa edelleen niin monia oppilaita suoraan ja kaikkia koulussa opiskelevia ja työskenteleviä ainakin välillisesti. Aiempaa tutkimustietoa on saatavilla, mutta ei vielä riittävästi. Koulukiusaamisen estä-miseksi on tehty paljon, mutta silti sitä ei ole kokonaan onnistuttu kitkemään. Ilmiön syvempi ymmärtäminen on edellytys sille, että jatkossa siihen olisi mahdollista puuttua tehokkaam-min. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Siinä on käytetty kuvailevaa ja narratiivista metodia ja sellaisena se on lähinnä kommentoiva. Aiheesta on etsitty kirjallisuutta, tutki-muksia ja artikkeleita. Tavoite oli keskittyä mahdollisimman tuoreeseen aineistoon. Tutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että koulukiusaaminen on monimuotoinen ja kompleksinen ilmiö. Se saattaa olla piiloista toimintaa, joka jää opettajalta huomaamatta. Suurin osa oppilaista ei hyväksy kiusaamista, mutta ovat silti siinä osallisina pelkästään sillä, etteivät syystä tai toisesta puutu kiusaamistilanteeseen. Vahingollinen toiminta voi olla lyhytaikaista mutta intensiivistä, tai se voi jatkua jopa vuosia. Sen vaikutukset saattavat olla dramaattiset ja voivat jatkua pitkälle aikuisuuteen asti. Sen negatiiviset seuraukset koskettavat paitsi kiusattuja myös kiusaajia, luokkayhteisöä ja kiusattujen perheitä. Kaikki kiusaamisen kohteeksi joutuvat eivät traumatisoidu, mutta osalle kiusaaminen aiheuttaa vuosiksi elämää haittaavia ongelmia.