Browsing by Subject "kulttuuri-identiteetti"

The main subject of this Master Thesis is to study the importance created by the expat parents towards schools which operate abroad and serve Finnish language studies for expat children. This research is strongly theory based, where parenthood, Finnish-expats and the dimensions of Finnish-schools operating abroad is studied. The main goal has been to understand the meaning of Finnish-schools abroad to expat-families. There is only limited amount of previous studies concerning Finnish-schools abroad, so there has been a clear research gap. The topic was investigated by electronic surveys, where parents could freely tell about their experiences and feelings about the Finnish-schools abroad, under the guidance of the researcher. This research is qualitative in nature and the research method has been hermeneutic. Data was collected from 11 parents, whose children study at Amsterdam's Finnish School during the spring 2016. On top of that, researcher has been present in Amsterdam's Finnish School in order to understand the topic better. The results from the study are in with the research questions. Parents felt that the importance of Finnish School is mainly social, for both themselves and for the children. Finnish School was seen as a social environment, from which it was possible to find Finnish-speaking friends and also to communicate in Finnish. Cultural and linguistic education was also part of the results but it was seen less important than the social-aspect. It was also found that parents do a lot of voluntary work for Finnish School and everyone wanted to participate to these activities. It can be seen from the results that the importance of Finnish School to parents is very high. Through the Finnish School the Finnish-culture and language could be maintained through the whole family and the school also provided peer support. These were also aspects, which help Finnish-expats to maintain their mother-tongue and to cherish their cultural identity, within both children and adults. Finally, it could be concluded that investing to Finnish Schools and maintaining those schools is very important part of supporting the Finnish expats.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella koodinvaihtoa arabiaan sekä muita kulttuuri-identiteetin ilmentymiä englanniksi kirjoitetuissa, arabialaiseen ruokaan keskittyvissä blogeissa. Tutkielmaan valittiin kahdeksan eri reseptiblogia, joista yhteensä 40 julkaisua otettiin lähempään tarkasteluun. Blogit edustavat Levanttia (Libanon, Syyria, Jordania ja Palestiina), Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-Itää ja niiden kirjoittajat puhuvat kaikki arabiaa äidinkielenään. Viisi kahdeksasta bloggaajasta asuu englanninkielisessä maassa (kaksi Yhdysvaltoihin, kaksi Iso-Britanniaan ja yksi Kanadaan), kaksi palestiinalaista bloggaria asuu Jordaniassa ja yksi irakilainen bloggari asuu todennäköisesti Irakissa. Tarkasteltavaksi valitut blogijulkaisut analysoitiin ensin koodinvaihdon osalta ja tulokset kirjattiin kahteen eri taulukkoon. Tämän jälkeen teksteille suoritettiin kvalitatiivinen analyysi muiden kulttuuri-identiteettiä ilmentävien tekijöiden kartoittamiseksi. Koodinvaihdon osalta analyysin tulokset osoittivat ensinnäkin, että koodinvaihtoa esiintyi huomattavasti oletettua vähemmän ja että sitä esiintyi odottamattomissa yhteyksissä tai ei esiintynyt sellaisissa yhteyksissä, joissa sitä oletettiin esiintyvän. Toisekseen tuloksissa ilmeni selvä ero arabimaissa ja englanninkielisissä maissa asuvien bloggarien kesken: oman kulttuuripiirinsä ulkopuolella asuvat bloggaajat käyttivät koodinvaihtoa huomattavasti enemmän kuin arabimaissa asuvat kollegansa, joiden teksteissä koodinvaihto oli hyvin vähäistä. Muut kulttuuri-identiteettiä ilmentävät tekijät voitiin aineiston perusteella jakaa kahteen selkeään pääkategoriaan: ruokaan ja (ruoka)kulttuuriin liittyviin sekä identiteettiin liittyviin. Ensimmäisen kategorian osalta bloggaajien kesken ei ilmennyt merkittäviä eroja, mutta identiteettiin liittyvien teemojen kohdalla selkeitä eroja alkoi näkyä. Suurin eroavaisuus oli kenties se, että ainoastaan arabialaisen kulttuuripiirin ulkopuolella asuvien bloggaajien teksteissä ilmeni ’koti-ikävää’ ja selkeää kaipuuta kotimaahan sekä eräänlaista tuskaa kaukana ’kotoa’ olemisesta, ja vain heidän julkaisuissaan oli viitteitä identiteettiin liittyvistä ristiriitaisuuksista ja vaikeuksista. Aineiston perusteella voidaan siis todeta, että arabimaiden ulkopuolella olevien bloggaajien keskuudessa koodinvaihto arabiaan näyttäisi olevan huomattavasti arabimaissa asuvia blogin pitäjiä yleisempää, ja että identiteettiin ja kotimaahan liittyvät teemat olisivat ei-arabiankilisissä maissa asuville arabibloggaajille paljon keskeisempiä ja arkaluontoisempia. Aineiston suppeuden vuoksi tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, vaan tutkimus tulisi toistaa suuressa mittakaavassa tukevampien todisteiden saamiseksi.

The goal of the study was to find out how Jewish cultural heritage can be used in craft teaching, and what this process is like from the perspective of the teacher and the students who participated in the study. The research was carried out at the Jewish School of Helsinki whose central task, in addition to the contents and goals of the national curriculum, is to support the students' Jewish identity and to pass on the cultural tradition to future generations, i.e. to preserve the Jewish cultural heritage. The research aimed to find out whether such a project can support the formation of the students' Jewish identity and what kind of reflections the project arouses in the students about their own cultural identity. The study is a qualitative school ethnographic study that used storytelling as a reference for the craft project. The research lessons were held in the spring semester of 2022 as part of the seventh graders' craft lessons, and 9 students participated in the research. During the craft project, the dramatic story of the biblical Joseph and his family was read, in parts, from the book titled Tooran tarinoita juutalaisen tradition mukaan (Torah stories according to the Jewish tradition), and the topics that emerged from the text were discussed together with the students. As a craft project, the students designed and completed "Joseph's overcoat" using different craft techniques. The research material was the observational material collected by the researcher teacher, such as notes and reflection, interviews of the students participating in the research, and the students' products created in the craft project. The material was processed and analyzed using the qualitative research method. The study showed that the Jewish cultural heritage is suitable for a project that combines crafts and cultural education, when the study module is planned and implemented carefully. The starting point of the project must be a topic brought to present day and made meaningful and interesting for the target group. The subject is then worked on functionally and with versatile methods and techniques. Storytelling and discussions add rhythm and structure to lessons, which promotes motivation and peace of mind in the class. The students mostly had a positive attitude towards the project, but the craft project was not found to have a significant effect on the students' perceived cultural identity.

The cultural identity and social relationships of a Third Culture Kid (TCK) has been researched in the recent decade. However, it is relevant to study more about the extraordinary experience of TCKs from their own point of view, which is the aim of this study. TCKs’ perceptions of their identity, identification and their becoming interculturally competent through their experiences deserve its own study. The aim of this study is to view how TCKs identify themselves when they return back home to Finland and to the Finnish culture after spending many years abroad or being brought up in a multicultural family in Finland. In addition, it is important to view how they percept their multicultural background and their international experiences and how they describe their sense of belonging and otherness as well as their intercultural growth. Phenomenography was used as the research strategy in this case study of four adult TCKs. The adult TCKs were interviewed and asked to write an autobiography discussing their feelings and experiences as a multicultural person with an international life experience. The data was first analysed with qualitative content analysis and then with phenomenographic analysis to create descriptive categories common to phenomenography. The adult TCKs have experienced difficulties with identification as it is complex and multidimensional. Identity and identification are involved with the senses of belonging and otherness. In this study cultural and social identity are tangled together in the narratives of the adult TCKs. The participants haven’t felt being attached to just one identity, a community or a group. Instead they described various senses of belonging and otherness. This study shows how these various feelings reflect how identity and identification are strongly attached to the context. The participants discuss their intercultural competence through their attitudes, cultural knowledge and social skills. The adult TCKs consider that they have learned from their cultural encounters. Through their experiences they have collected knowledge and skills to understand and respect people from different origins. Their own multicultural backgrounds have led them to examine their thoughts and attitudes and thus to develop their intercultural competence.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kolmannen kulttuurin lasten kokemuksia kulttuuri-identiteetin rakentumisesta. Aiemman tutkimustiedon valossa kiinnostavaksi muodostui kolmannen kulttuurin lasten kokemukset monikulttuurisen taustan tuomista mahdollisuuksista ja haasteista, sekä varhaiskasvatuksen roolista kulttuuri-identiteetin tukijana. Lopullisiksi tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kolmannen kulttuurin lapset kohtaavat kulttuuri-identiteettinsä rakentumisessa? ja Millaisia kokemuksia haastateltavilla on kolmannen kulttuurin lasten kulttuuri-identiteetin tukemisesta varhaiskasvatuksessa? Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja haastateltavat valikoituvat monikulttuurisen taustansa perusteella. Tutkimuksen haastateltavat oli tietoisesti valittu siten, että kolmannen kulttuurin lasten vanhemmat edustivat keskenään eri kulttuureita ja kulttuurit poikkesivat valtakulttuurista. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea henkilöä videopuhelun yhteydellä. Haastateltavista kaksi olivat kolmannen kulttuurin lapsen vanhempia ja yksi oli itse kolmannen kulttuurin lapsi. Koska tutkimuksessa keskitytään haastateltavien omakohtaisiin kokemuksiin, valikoitui analyysimenetelmäksi fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote. Löytyneet ilmiöt kolmannen kulttuurin mahdollisuuksista ja haasteista olivat kokemukset avarakatseisuudesta, erilaisuuksien ymmärtäminen, monikulttuurisuuden kokeminen rikkautena, kiinnostus ja tietämättömyys kotikulttuuria kohtaan, mukautumiskyky, monikielisyys ja yhteenkuuluvuudentunne muiden ei-valtakulttuurista tulevien kanssa sekä erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne. Haastattelujen perusteella monikulttuurinen tausta koettiin rikastavana asiana. Lisäksi tuloksissa selvisi, että varhaiskasvatuksessa monikulttuurista taustaa huomioitiin haastateltavien mukaan vaihtelevasti, pääosin päiväkodissa järjestettyjen juhlien ja tapahtumien kautta. Mielenkiintoinen ilmiö oli se, että haastateltavien kokemukset varhaiskasvatuksen tarpeesta huomioida monikulttuurista taustaa erosivat toisistaan. Yksi tapa huomioida nämä esille nousseet ilmiöt voisi olla kolmannen kulttuurin lasten ja perheidensä kulttuuritaustaan liittyvien tarpeiden yksilöllinen ja tarpeiden mukainen huomioiminen.

Objectives. The objective of this study is to find out what kind of conflicts occur in an multicultural school environment and what kind of means do the pupils have to solve these conflicts. This study also focuses on the ways in which pupils speak about multiculturalism. Previous studies has proven that the concept of otherness is essentially associated with the concept of multiculturalism. The concept of otherness is the backbone of the theory part of this study. The theoretical framework of this study is formed by concepts and theories associated with multiculturalism, otherness and social categories and by previous studies that covers minorities. The research questions of this study are: What kind of conflicts occur in an multicultural school environment? What kind of means do the pupils have to solve these conflicts? Methods. This is a qualitative case study. The case was a sixth grade class of a school located in the eastern part of Helsinki. The research data was collected with theme interviews. Fifteen pupils from the class had the permission to participate in the study. The interviews were held in three groups of five pupils. The data was analysed with content analysis method by looking for comments that fit certain themes. The content analysis was data driven. Results and conclusions. According to the data the different backgrounds of pupils are not emphasized in an multicultural school environment. Deeper analysis of the discussion around conflicts however highlighted discriminatory and racist behaviour towards pupils of minority groups. The interviewees had an positive attitude towards multiculturalism however there was features that generate and maintain otherness in the discourse of some of the interviewees. The conflicts that occur in an multicultural school environment seem to be affected by the pupils different backgrounds. The most worrying finding was that how many of these conflicts escalated to a fistfight. This is a interpretative case study so if these results were applied to practise the study should have a different manner of an approach.

Käsityö heijastaa usein paikallista kulttuuria ja on osa maiden aineetonta kulttuuriperintöä. Kulttuuria voi oppia seuraamalla ja mallintamalla. Suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu myös vähemmistöjä, jotka tulisi huomioida opetusta suunniteltaessa. Kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää miksi paikallinen kulttuuri tulisi huomioida käsityön opetuksessa, sekä millä tavalla kulttuuri on huomioitu käsityön oppimateriaaleissa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineiston analyysi toteutettiin laadullisena sisällön analyysina. Aineisto on haettu aiheeseen sopivien hakusanojen avulla Google Scholar ja Helka tietokannoista. Mukaan on valikoitu myös sopivia artikkeleita opinnäytetöiden lähdeluetteloista. Aineistoon valittiin mukaan viisi suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä vertaisarvioitua julkaisua, jotka on julkaistu vuoden 2000 jälkeen. Käsityön tavoitteisiin kuuluu ympäröivän maailman tuntemus, johon liittyy oppilaiden oma elämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö ja moninaisuus kulttuurien osalta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ei kuitenkaan yksiselitteisesti anna pedagogisia välineitä, joten tulkinnanvaraisuutta on olemassa. Paikalliset opetussuunnitelmat on ohjattu ottamaan huomioon paikalliset tarpeet kielen ja kulttuurin opetuksen osalta. Aineiston mukaan käsityön opetuksessa kulttuurin huomioimisen haasteena ovat valtapositiot ja kulttuurinen omiminen. Opettajan on tärkeää tiedostaa oma kulttuuritaustansa ja ennakkoluulonsa, kun tutustutaan uusiin kulttuureihin. Käsityön opetusta voidaan myös hyödyntää kielen oppimisen tukena, koska käsityö menetelmät ovat monessa kulttuurissa samankaltaisia. Jokaisen oppilaan tulisi saada positiivista aktivoivaa opetusta riippumatta siitä mitä kulttuurista taustaa edustaa.

Institutions in Finland need to transform in order to take into account the multiculturalism that has been brought by immigration. Cultural awareness is a part of early childhood education in Finland today as kindergarten teachers are met with different cultures and families from around the world. Appreciating the culture and showing it on a daily basis in kindergartens, supports and develops the cultural identity of immigrant children. The purpose of this study was to show the actions kindergarten teachers can do to support the cultural identities of immigrant children. This bachelor’s thesis is carried out by using qualitative review. The research method was theme interview. Three kindergarten teachers were interviewed. The purpose of the interviews was to find out the thoughts and the attitudes to-wards immigration and multi-culturalism. The research question is: 1. What currently supports immigrant children’s cultural identities in Finnish day care? Content analysis of literature has shown that there are four themes that support the cultural identities of immigrant children. They were: pedagogy and planning by kindergarten teacher, kindergarten teacher intercultural competence, cooperation between teacher and parents and children`s physical operational environment. The results show the importance of understanding different cultures when meeting a child and their parents. The opinion of the teachers is that the different cultures can show even more on a daily basis in the kindergarten. The sup-port of cultural identities could be seen best in pedagogical planning and content areas. Cul-tural identities were seen in different orientation areas like music and art. Different methods to support the cultural identity could have been found more by observing rather than using interview. The interviews brought up only the teacher’s opinions and thoughts of their actions.

Under 1900-talets första årtionden utvandrade många finländare till Förenta staterna i hopp om att finna förutsättningar för ett bättre liv. När migranterna lämnat sitt hemland och sitt gamla sammanhang var de tvungna att skapa en ny identitet åt sig. Tidningen Finska Amerikanaren blev en kär vän och ett viktigt redskap i det nya landet för många svensktalande immigranter från Finland. Avhandlingens källmaterial består av de mycket populära insändarsidorna ”Våra vänners afdelning”. Efter första världskrigets utbrott 1914 skärptes den amerikanska allmänhetens attityd mot immigration och en aktiv amerikanisering av nykomlingarna inleddes på flera fronter. Så väl skandinaviska som finska immigranter blev impopulära på grund av att de associerades med Tyskland och den kulturella identiteten bland de svensktalande immigranterna från Finland blev följaktligen ytterst problematisk. Avhandlingens syfte är att undersöka hur immigranternas identitet manifesterades på insändarsidorna och hur amerikanisering och politiska förändringar påverkade diskussionen. Jag inleder analysen med en genomgång av hurudana insändarbrev som publicerades under den aktuella perioden. Vidare har jag också undersökt vilka tecken på amerikanisering som kunde utläsas ur exempelvis språket i breven och de attityder som framlades. Jag behandlar också hur nationalismen och Finlandsbilden utvecklades. En uppfattning bland migranter har varit att Finska Amerikanarens attityd till finska inbördeskriget gjorde att tidningen tappade en stor mängd läsare. Därför har jag också i den här avhandlingen studerat hur insändarskribenterna uppfattade tidningens inställning till arbetarrörelsen och socialism innan första världskriget samt hur man diskuterade finska inbördeskriget på insändarsidorna. Eftersom pressen på immigranterna var hård att vara lojal gentemot Förenta staterna var immigranttidningarna ständigt under lupp och allt för radikala åsikter kunde inte framföras riskfritt. Även diverse myndigheter utfärdade bestämmelser som gjorde det svårt och dyrt för immigrantpressen att i allmänhet fortsätta sin verksamhet. Den här avhandlingens visar att det skedde en förändring i hur nöjda immigranterna var med sin tidning. Tidningens nedgång berodde bland annat på att immigrationspolitiken ledde till en minskad invandring, vilket i sin tur ledde till att tidningens naturliga tillväxt också tog slut. Det är ändå klart att vissa immigranter, speciellt sådana som var aktiva i arbetarrörelsen, mot slutet av 1920-talet upplevde att Finska Amerikanaren inte längre kunde möta deras tidningsbehov. Detta berodde främst på att de kände en större gemenskap någon annanstans, exempelvis med arbetarrörelsen, än med sin egen språkliga och kulturella gruppering.

Euroopan yleisradiounionin perustama yleisradioyhtiöiden välinen Eurovision laulukilpailu on järjestetty ja televisioitu vuosittain jo yli 65 vuoden ajan. Se kuuluu maailman pitkäikäisimpiin ja suosituimpiin viihdeohjelmiin. Kilpailu on monin tavoin kytkeytynyt politiikkaan, nationalismiin ja yhteisen eurooppalaisen arvopohjan ideologiaan. Kulttuuripoliittisesta näkökulmasta poplaulukilpailun historia heijastelee sitä, miten ideologisen Lännen ja länsimaalaisuuden historia kietoutuvat populaarimusiikkikulttuuriin ja länsimaalaisen kulttuurillisen post-modernin syntyyn. Tutkielma keskittyy ennen kaikkea Euroopan ja poliittiskulttuurillisen Lännen idean väliseen suhteeseen Euroopan näkökulmasta. Keskiössä on läntisen itseymmärryksen malli (auto-oksidentalismi) sekä eurooppalaisen identifikaation suhde Lännen ideaan. Tutkielmassa kysytään, miten Länsi ja siihen liittyvä narratiivi yhtäältä omaksutaan ja toisaalta torjutaan Eurovision-kilpailuesitysten muodostamassa narratiivissa, ja mitä omaksumisen tapa kertoo kuvitellun Euroopan sijoittumisesta suhteessa Länteen ja Yhdysvaltoihin kylmän sodan aikana, nykypäivänä ja toisaalta tulevaisuudessa. Keskeisenä aineistona on käytetty laulukilpailun lähetyksiä vuosilta 1966, 1979 ja 2017. Huomiota on kuitenkin kiinnitetty lähetyksiin ja kilpailuesityksiin koko kilpailun historian ajalta. Aineistosta tehdyistä havainnoista siirrytään havaintojen jaotteluun laajempiin, Länsi-suhteeseen liittyviin temaattisiin kokonaisuuksiin aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Lopuksi pohditaan sitä, miten aineistosta löydetyt merkitykset representoivat laajempaa poliittiskulttuurillista maailmaa ja sen mahdollista tulevaisuutta. Auto-oksidentalismia ja länsimaalaisen identiteetin määrittymistä ennen kylmää sotaa, sodan aikana ja sen jälkeen on pyritty avaamaan ja yhdistämään aineistomateriaaliin käyttämällä antropologian alalla muotoiltuja teorioita oksidentalismista (mm. James G. Carrier, Alastair Bonnett), kansainvälisen politiikantutkimuksen näkemyksiä amerikkalaistumisesta ja sen roolista länsimaalaisen ideologisen blokin ylläpitämisessä (mm. Alexander Stephan) sekä Eurovision laulukilpailuun perehtyvän tutkimuksen huomattavimpia tutkielmia (mm. Dean Vuletic). Poplaulun yhteiskunnallista merkitystä on pyritty käsittelemään sisäistämällä popmusiikkikulttuurin tutkimuksen päämetodeja (mm. Simon Frith). Valitun menetelmän avulla kyetään havainnoimaan ainoastaan kilpailukappaleen tekijöiden ja tulkitsijoiden käyttämiä keinoja ja niiden toistuvuutta, ei kuulijan tai katsojan tulkintaa merkityksestä. Tutkielman keskeisiin tuloksiin kuuluu se, että länsimaalaisuutta pyritään omaksumaan monin erilaisin muotokeinoin, mutta toisaalta myös torjumaan erityisesti silloin, jos sen koetaan esimerkiksi amerikkalaistumisen tai eurooppalaisen universalismin muodossa uhkaavan jotakin läheisempää tai ”juurevampaa” identiteettiä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että läntisen omaksuminen on hallitseva tendenssi Eurovision laulukilpailun kilpailuesityksissä. Läntisen torjuminen näyttäytyy yleensä osana Lännen sisäistä kehitystyötä. Kun tutkitaan erityisesti laulukilpailun suhdetta ideologisen Lännen tulevaisuuteen, huomataan kilpailussa kenties tendenssi kohti homogenisaatiota, mutta toisaalta myös musiikillisia hybridigenrejä ja yleisetnisiä nimittäjiä. Idän ja Lännen vastakkainasettelu korvautuu kuvitellun menneisyyden ja pelätyn tulevaisuuden vastinpareilla. Kuviteltu menneisyys on humaaneihin arvoihin perustuvaa omalähtöistä yhteisöllisyyttä, kun taas tulevaisuuden dystopia on ylhäältä käsin saneltua, universalismiksi naamioitua homogenisaatiota. Uusien maailmanpoliittisten kriisien edessä on kuitenkin liian aikaista todeta, että Lännen rooli identifikaation kohteena olisi jäänyt pelkästään implisiittiseksi taustajuonteeksi eurooppalaisessa populaarimusiikkikulttuurissa – kenties Länsi tulee lähitulevaisuudessa jälleen nousemaan entistä selkeämmän poliittiskulttuurisen identifikaation kohteeksi.