Browsing by Subject "kuluttajuus"
Now showing items 1-19 of 19
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastelen arjen estetiikkaa tuomalla yhteen erilaisia siitä esitettyjä näkemyksiä. Käsittelytapa on kartoittava ja se kattaa koko arjen estetiikan alan. Tutkimuskirjallisuus koostuu alan keskeisimmistä ja eri näkökulmia erityisen ansiokkaasti havainnollistavista teksteistä. Aloitan työni käsitteen ”arki” määrittelyllä, arjen estetiikan syntyä edeltäneiden estetiikan kehityslinjojen kuvailulla ja eksplikoimalla arjen erityispiirteet estetiikan tutkimuskohteena. Esittelen objekti-, ominaisuus-, ihmis- ja arkisuuslähtöiset käsitykset arjen estetiikasta. Ne toimivat alustavana luokittelutyökaluna, jonka avulla minkä tahansa aihetta käsittelevän tekstin peruslähtökohdat ovat tunnistettavissa. Sen jälkeen siirryn käsittelemään ekspansiivista ja restriktiivistä positiota. Tämä on viime aikojen keskeisin tapa jäsentää arjen estetiikka. Ekspansiivisen position kannattajien mukaan esteettinen kokemus arjessa on luonteeltaan erottuva ja erityinen. Tällainen esteettinen kokemus ei siis merkittävästi eroa taiteiden parissa koetusta esteettisestä kokemuksesta. Restriktiivisen position kannattajat esittävät, että arjen esteettisyyttä luonnehtii tavallisuus, tuttuus ja huomaamattomuus. Tämän näkemyksen mukaan arjella on aivan omanlaisensa esteettisyys, ja ekspansiivisen kannan omaksuminen vääristää arjen esteettistä tulkintaa. Tämän luokittelevan ja teoriapainotteisen osuuden jälkeen käsittelen arjen estetiikan raja-alueille sijoittuvia ilmiöitä. Niitä ovat arjen ja taiteiden välinen vuorovaikutteisuus, toiminnallinen kauneus ja design sekä estetisoitumiseen ja kuluttajuuteen liittyvät kysymykset. Tutkielmassa päädyn siihen tulokseen, että arjen estetiikalle ei ole löydettävissä yhtä ainoaa keskusta. Arjen estetiikan moniäänisyys perustuu muun muassa siihen, että se sisältää suuren joukon erilaisia ilmiöitä, tutkimuksessa sovelletaan monipuolisesti erilaisia teoreettisia lähtökohtia perustuen sen sukulaisuuteen taide- ja ympäristöestetiikan kanssa ja arjen esteettiset arvot ilmenevät kytköksissä muiden arvoalueiden kanssa. Esitän lyhyesti millä tavalla ekspansiivisen ja restriktiivisen position välinen erimielisyys on sovitettavissa. Arjen estetiikka on tärkeä uusi estetiikan osa-alue, joka paitsi laajentaa estetiikan alaa sisällyttämällä siihen ennen kuulumattomia esteettisiä objekteja myös haastaa perinteistä käsitystä esteettisestä kokemuksesta.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastelen arjen estetiikkaa tuomalla yhteen erilaisia siitä esitettyjä näkemyksiä. Käsittelytapa on kartoittava ja se kattaa koko arjen estetiikan alan. Tutkimuskirjallisuus koostuu alan keskeisimmistä ja eri näkökulmia erityisen ansiokkaasti havainnollistavista teksteistä. Aloitan työni käsitteen ”arki” määrittelyllä, arjen estetiikan syntyä edeltäneiden estetiikan kehityslinjojen kuvailulla ja eksplikoimalla arjen erityispiirteet estetiikan tutkimuskohteena. Esittelen objekti-, ominaisuus-, ihmis- ja arkisuuslähtöiset käsitykset arjen estetiikasta. Ne toimivat alustavana luokittelutyökaluna, jonka avulla minkä tahansa aihetta käsittelevän tekstin peruslähtökohdat ovat tunnistettavissa. Sen jälkeen siirryn käsittelemään ekspansiivista ja restriktiivistä positiota. Tämä on viime aikojen keskeisin tapa jäsentää arjen estetiikka. Ekspansiivisen position kannattajien mukaan esteettinen kokemus arjessa on luonteeltaan erottuva ja erityinen. Tällainen esteettinen kokemus ei siis merkittävästi eroa taiteiden parissa koetusta esteettisestä kokemuksesta. Restriktiivisen position kannattajat esittävät, että arjen esteettisyyttä luonnehtii tavallisuus, tuttuus ja huomaamattomuus. Tämän näkemyksen mukaan arjella on aivan omanlaisensa esteettisyys, ja ekspansiivisen kannan omaksuminen vääristää arjen esteettistä tulkintaa. Tämän luokittelevan ja teoriapainotteisen osuuden jälkeen käsittelen arjen estetiikan raja-alueille sijoittuvia ilmiöitä. Niitä ovat arjen ja taiteiden välinen vuorovaikutteisuus, toiminnallinen kauneus ja design sekä estetisoitumiseen ja kuluttajuuteen liittyvät kysymykset. Tutkielmassa päädyn siihen tulokseen, että arjen estetiikalle ei ole löydettävissä yhtä ainoaa keskusta. Arjen estetiikan moniäänisyys perustuu muun muassa siihen, että se sisältää suuren joukon erilaisia ilmiöitä, tutkimuksessa sovelletaan monipuolisesti erilaisia teoreettisia lähtökohtia perustuen sen sukulaisuuteen taide- ja ympäristöestetiikan kanssa ja arjen esteettiset arvot ilmenevät kytköksissä muiden arvoalueiden kanssa. Esitän lyhyesti millä tavalla ekspansiivisen ja restriktiivisen position välinen erimielisyys on sovitettavissa. Arjen estetiikka on tärkeä uusi estetiikan osa-alue, joka paitsi laajentaa estetiikan alaa sisällyttämällä siihen ennen kuulumattomia esteettisiä objekteja myös haastaa perinteistä käsitystä esteettisestä kokemuksesta.
-
(2022)Kulutusvalinnat nähdään yhtenä elämäntyylimme ilmentäjänä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttajana tämän päivän yhteiskunnassa. Tasapainoinen luontosuhde ja maapallon resurssit huomioiva kulutuskäyttäytyminen olisi ihanteellinen tavoite tulevaisuutta ajatellen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää aiemman tutkimuksen pohjalta, mitkä tekijät hankaloittavat nuorten aikuisten ekologiseen kuluttamiseen pyrkimistä ja tasapainoisen luontosuhteen saavuttamista. Tutkielmassa luodaan kuva nuorten aikuisten kulutusympäristöstä ja tämänhetkisen kulutuksen roolista. Tutkimuksessa hyödynnetään inhimillisen ekologian teoriaa ajatusmallina luonnon ja ihmisen tasapainoiseen suhteeseen. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tarkempana tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkielmassa pyrittiin vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen aiemmasta tutkimuksesta luodun synteesin perusteella. Tutkimustietoa koostuu ekologisuuden, kulutuksen ja nuorten aikuisten aihepiireistä. Tutkimuksen tarkempana kohteena olivat lapsuuden kodista pois muuttaneet itsestään vastuussa olevat nuoret aikuiset sekä heidän kulutusvalintansa sekä arvonsa. Tämän tutkielman mukaan nuorten aikuisten kulutusvalintoihin on monia perusteita nuorten sisäisestä arvomaailmasta sekä ulkoisesta ympäristöstä. Tutkielman tulokset antavat viitteitä arvojen ja käytännön kulutusvalintojen välillä olevista ristiriidoista. Keskeisempinä tuloksina nousi puute tiedosta, ajasta, taidoista sekä mahdollisuudesta kuluttaa ekologisesti sekä ekologisten arvojen heikkous verrattuna yksilöllisiin välitöntä hyötyä tuoviin arvoihin. Kulutuksen vähentäminen sekä välttämättömässä kulutuksessa pidättäytyminen nousivat aiemmasta tutkimuksesta konkreettisiksi keinoiksi tuoda ekologisuutta käytäntöön. Nuorten aikuisten kuitenkin havaittiin kiertävän ekologisia kulutuspäätöksiä ja perustelevan kulutuksen välttämättömyyttä monilla eri keinoilla.
-
(2018)The purpose of the thesis is to interpret the range of discussion concerning consumerism and the significance of possessions, that is present in the media. The method used is interpretive structuralism, which is a form of discourse analysis. My research questions have emerged from the data and the analysing prosess has restructured and refined them during the prosess. The data consists of 26 Finnish articles and columns in which Marie Kondo’s The life-chaning magic of tidying up, other organizing books or voluntary simplifying are discussed. The articles have been published in 2014–2017. The context of the study is in the Finnish consumer society, the forming of which I will reflect in relation to the development of the western consumer society, massconsumption, throwaway society and the rapid transformation of the Finnish social structure among other things. The standard of living has been dependent on aquiring wealth and on the amount of posessions, but in a mature consumer culture the consumer can also enjoy the act of not consuming. In consumer cultures, consuming is the practice through which individuals take part in social life and bond with each other. The results of the analysis suggest that there are six discourses present in the data: The life-changing power of tidying up, Posessions as burdens, Ecology and restraining consumption, Womens status in the household, Consuming as entertainment and Historical effect ”the burden of scarcity”. A discourse includes various aspects and opinions, positive and negative, which rise from the range of discussion present in the data. These discourses are not clear-cut, they overlap and same topics might be discussed in many of them.
-
(2018)The purpose of the thesis is to interpret the range of discussion concerning consumerism and the significance of possessions, that is present in the media. The method used is interpretive structuralism, which is a form of discourse analysis. My research questions have emerged from the data and the analysing prosess has restructured and refined them during the prosess. The data consists of 26 Finnish articles and columns in which Marie Kondo’s The life-chaning magic of tidying up, other organizing books or voluntary simplifying are discussed. The articles have been published in 2014–2017. The context of the study is in the Finnish consumer society, the forming of which I will reflect in relation to the development of the western consumer society, massconsumption, throwaway society and the rapid transformation of the Finnish social structure among other things. The standard of living has been dependent on aquiring wealth and on the amount of posessions, but in a mature consumer culture the consumer can also enjoy the act of not consuming. In consumer cultures, consuming is the practice through which individuals take part in social life and bond with each other. The results of the analysis suggest that there are six discourses present in the data: The life-changing power of tidying up, Posessions as burdens, Ecology and restraining consumption, Womens status in the household, Consuming as entertainment and Historical effect ”the burden of scarcity”. A discourse includes various aspects and opinions, positive and negative, which rise from the range of discussion present in the data. These discourses are not clear-cut, they overlap and same topics might be discussed in many of them.
-
(2024)Ympäristökriisin myötä kestävä kuluttaminen on noussut keskusteluihin puhuttaessa kuluttajien mahdollisuuksista vaikuttaa heidän omaan hiilijalanjälkeensä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset suosivat kestävän kulutuksen vähentämisen tapoina tiukan kieltäytymisen ja rajoittamisen sijaan siirtymistä erilaisiin kestävämpiin vaihtoehtoihin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia tapoja, joilla sosiaalisen median 5 ekotekoa -haasteeseen osallistuneet ihmiset kertoivat kestävästi vähentäneensä kulutustaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistona käytettiin 5 ekotekoa -haasteeseen luotuja Instagram-julkaisuja. Aineisto koostui yhteensä 61 julkaisusta, jotka sisälsivät yhteensä 278 kestävään kuluttamisen vähentämiseen liittyvää ekotekoa. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen Limin (2017) ja Luukkosen (2020) malleja kestävästä kuluttamisen vähentämisestä. Tutkimuksen tulosten mukaan suosituimmat tavat kestävään kuluttamisen vähentämiseen olivat erilaisiin kestävämpiin vaihtoehtoihin siirtyminen, mikä on tuloksena yhdenmukainen Luukkosen (2020) haastattelututkimuksen kanssa. Muita merkittäviä kuluttamisen vähentämisen tapoja olivat yksilön hiilijalanjäljen kannalta merkittäviksi koetuista päästölähteistä kuten lentomatkustamisesta kieltäytyminen. Lisäksi julkaisuissa kuvatuissa ekoteoissa nousi esiin pyrkimys vaikuttaa omalla toiminnalla oman kulutuksen lisäksi myös ympäröiviin ihmisiin ja ympäristöön. Tutkimus muodostaa kuvaa niistä teoista, joita kuluttajat ovat valmiita arjessaan tekemään kestävämmän toiminnan nimissä.
-
(2021)Kulutuksen merkitys ympäristöongelmien aiheuttajana on akateemisessa yhteisössä tiedostettu tosiasia, ja tarve kestävämmille kulutustottumuksille ilmeinen. Tässä Pro Gradussa luodaan katsaus kestävän kulutuksen mahdollistajiin ja haasteisiin elintarvikkeiden ja erityisesti alkoholijuomien kulutuksen kontekstissa. Kestävä kehitys on varsin tunnettu termi, jonka määrittely on kuitenkin epämääräistä ja monitulkintaista. Kuluttajilla voi olla kestävyydestä positiiviset mielleyhtymät, mutta ymmärrys siihen liittyvistä näkökulmista voi olla hyvinkin puutteellista tai kapea-alaista. Tämä haittaa merkittävästi kestävien kulutustottumuksien omaksumista, kun kuluttajat eivät välttämättä itse osaa arvioida kestävyyteen liittyviä muuttujia ostopäätöstä tehdessään. Muita merkittäviä havaittuja haasteita kestävän kulutuksen toteuttamisessa ovat niihin kuluva ylimääräinen resurssien, kuten ajan ja rahan käyttö, mistä johtuen kestävä kulutus voi helposti jäädä vähäiselle toteutusasteelle. Kirjallisuudessa esille tuotuja kestävän kulutuksen mahdollistajia ovat muun muassa kestävyydestä kertovat tuotemerkinnät ja kuluttajien omat arvot. Tuotemerkinnät auttavat kuluttajaa päätöksenteossa, joka muuten vaatisi pitkällistä perehtymistä ja ajankäyttöä. Arvoilla havaittiin olevan merkittävä rooli kuluttajan ostopäätöksessä ja kestävän tuotteen valinnassa. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu kuluttajien toimivan arvojensa vastaisesti. Tämä ilmiö tunnetaan arvojen ja valintojen ristiriitana, ja sitä havaittiin esiintyvän myös tässä tutkielmassa haastateltujen kuluttajien keskuudessa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin seitsemällä kappaleella laadullisia puolistrukturoituja haastatteluja. Haastateltavilta pääkaupunkiseudulla asuvilta 22-31-vuotiailta kuluttajilta tiedusteltiin näkemyksiä kestävyyteen, kuluttamiseen ja henkilökohtaisiin preferensseihin liittyen. Haastateltavat arvioivat elintarvikkeiden kestävän kulutuksen olevan jokseenkin hankalaa. Alkoholijuomien osalta kestävyysasioiden harkinta taas tuntui jäävän lähes kokonaan taka-alalle, vaikka yksilöllä olisikin taipumusta kestävän kulutuksen toteuttamiseen elintarvikkeita hankkiessaan. Arvojen ja valintojen ristiriitaa siis esiintyi haastateltujen kuluttajien keskuudessa. Haastateltavat kuvailivat alkoholijuomien olevan luonteeltaan erilaisia verrattuna muihin elintarvikkeisiin, ja että niiden hankinnassa ensisijalla ovat lähtökohtaisesti muut preferenssit kuin kestävyyttä edistävät tuoteominaisuudet.
-
(2015)This study enlightens the values and thoughts of families choosing cloth diapers for their children. The topic was discussed from the perspective of green consumerism and consumer studies. The doctoral thesis of Minna Autio and especially the descriptions of Johanna Moisanders doctoral thesis about the different discourses of green consumerism build a basis to this study. Moisander describes in her study the dominant discourse of green consumerism. the discourse on voluntary simplicity and the political discourse of radical environmental activism. The aim is to describe consumer choises of the families, which have chosen to use cloth diapers and to compare the findings to the discourses of green consumerism. The data of this study consists of 29 essays raised from Internet forums. Mothers describe in the essays, how they have experienced using cloth diapers with their children and why they have made this choise. The study is carried out with qualitative methods using Atlas/ti -program as a help for content analysis. The data has been read and categorized under different themes such as environmental motives, information, health etc. The different discourses of green consumerism found in Moisanders Thesis were found in the data. The respondants stated that their diaper choise is more ecological than using disposabel diapers and does not increase the amount of waste. Many respondants had made diapers or diaper wraps themselves by sewing or knitting. An especially interesting group was formed by those respondants, who described that choosing cloth diapers had lead them to make also other greener consumer choises in their everyday life such as grocery shopping, buying clothes or beauty products. Interesting were also the answers which lead thinking clot diapering as a hobby of the mother either in collecting an comparing diapers, making cloth diapers by hand or just enjoying the everyday chores concerning the diapers.
-
(2023)Tutkielmassa tutkin kuluttajakasvatusta, sen taustoja ja sen tuomia mahdollisuuksia lasten talousosaamisen mahdollistajana sekä kestävämmän tulevaisuuden rakentajana. Kuluttajakasvatus on keskeisessä osassa puhuttaessa yhdenvertaisemmasta sekä kestävämmästä tulevaisuudesta, sillä siihen liittyy monenlaisia näkökulmia. Koulussa tapahtuvalla kuluttajakasvatuksella voidaan myös melko tasavertaisesti edesauttaa sitä, että jokainen oppilas saa edes jonkin verran ymmärrystä taloustaidoista ja kuluttamiseen liittyvien teemojen tärkeistä aiheista. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen kuluttamisen ja kuluttajuuden käsitettä, kuluttajakasvatusta sekä kuluttajakasvatuksen toteutumista peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa. Tutkielmassa mukana on viisi tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu vuoden 2000 jälkeen. Näistä kolme on suomenkielistä ja kaksi englanninkielistä, joista toinen on Tanskasta ja toinen Turkista. Tutkielmassa tulokset painottavat kuluttajakasvatuksen tärkeyttä ja sen erilaisia mahdollisuuksia kestävämmän ja tasavertaisemman tulevaisuuden rakentajana. Tutkielma toi myös esiin millaisia opetusmenetelmiä kuluttajakasvatuksen käsittelyssä koulumaailmassa voisi olla hyvä hyödyntää. Lisäksi kahdessa tutkielmaan valikoituneista artikkeleista, kerrottiin kyselytutkimuksen sekä haastattelun muodossa toteutetuista tutkimuksista, joissa tutkittiin oppilaiden kokemuksia kuluttajakasvatuksen tärkeydestä sekä myös siitä, miten nuoret ovat kokeneet koulun talouskasvatuksen. Näistä artikkeleista nousi esiin tarve kuluttajakasvatukselle erilaisista sosioekonomisista asemista tulevien nuorten tasavertaisemman tulevaisuuden rakentajana sekä se, että kuluttajakasvatuksen aiheet on tärkeä integroida osaksi lasten ja nuorten oman arjen teemoja ja asioita.
-
(2018)Objectives. The aim of this study is to examine sixth graders’ perceptions of economic inequality and its different forms in children’s everyday life. Furthermore, the aim is to gain an understanding of children’s agency in relation to economic inequality. Only a few Finnish studies consider the issue from a child’s viewpoint, namely the studies of Hakovirta and Rantalaiho (2011, 2012), Hakovirta and Kallio (2014) and reports conducted by the organizations Mannerheim League for Child Welfare (2010) and Save the Children (2015). More research has been done in Sweden (e.g. Olsson, 2007; Harju, 2008), Great Britain (e.g. Ridge, 2002) and the United States (e.g. Pugh, 2009). Economic inequality has increased in Finland over the past three decades and since it can affect the population in several ways, for instance through unequal distribution of health and education, children’s points of view in relation to the issue should not be disregarded. Methods. The material for this thesis was obtained through 29 empathy-based stories and 9 focused interviews conducted in two sixth grades in the Helsinki Metropolitan area. The study was conducted in the frameworks of childhood studies and phenomenography. Both narrative and thematic strategies were applied in the process of analysis. Results and conclusions. According to the sixth graders, economic inequality is connected to children’s everyday life through consumption and peer relationships. Challenges in consumption caused by deprivation could have a negative effect on peer relationships and result in discrimination and feelings of shame. Children understood economic inequality mainly through outward appearances, like clothing and other materia. It was more challenging for the participants to consider the effects on inward characteristics, such as mood and behavior followed by it. The sixth graders believed that children can endeavor to better situations of economic inequality by saving money, helping a friend economically and showing support to people who suffer of deprivation. In the end, however, relationships with friends and family were seen as the most important buffer against economic inequality. Children’s conceptions of inequality as a social issue varied: some believed it is an unfair phenomenon which divides people, while others saw it as a normal part of society. As economic inequality seems to appear and have a profound effect in children’s lives, awareness of the issue should be raised. Adults working with children should also be able to recognize the issue, the complexities behind it and discuss it with children.
-
(2018)Objectives. The aim of this study is to examine sixth graders’ perceptions of economic inequality and its different forms in children’s everyday life. Furthermore, the aim is to gain an understanding of children’s agency in relation to economic inequality. Only a few Finnish studies consider the issue from a child’s viewpoint, namely the studies of Hakovirta and Rantalaiho (2011, 2012), Hakovirta and Kallio (2014) and reports conducted by the organizations Mannerheim League for Child Welfare (2010) and Save the Children (2015). More research has been done in Sweden (e.g. Olsson, 2007; Harju, 2008), Great Britain (e.g. Ridge, 2002) and the United States (e.g. Pugh, 2009). Economic inequality has increased in Finland over the past three decades and since it can affect the population in several ways, for instance through unequal distribution of health and education, children’s points of view in relation to the issue should not be disregarded. Methods. The material for this thesis was obtained through 29 empathy-based stories and 9 focused interviews conducted in two sixth grades in the Helsinki Metropolitan area. The study was conducted in the frameworks of childhood studies and phenomenography. Both narrative and thematic strategies were applied in the process of analysis. Results and conclusions. According to the sixth graders, economic inequality is connected to children’s everyday life through consumption and peer relationships. Challenges in consumption caused by deprivation could have a negative effect on peer relationships and result in discrimination and feelings of shame. Children understood economic inequality mainly through outward appearances, like clothing and other materia. It was more challenging for the participants to consider the effects on inward characteristics, such as mood and behavior followed by it. The sixth graders believed that children can endeavor to better situations of economic inequality by saving money, helping a friend economically and showing support to people who suffer of deprivation. In the end, however, relationships with friends and family were seen as the most important buffer against economic inequality. Children’s conceptions of inequality as a social issue varied: some believed it is an unfair phenomenon which divides people, while others saw it as a normal part of society. As economic inequality seems to appear and have a profound effect in children’s lives, awareness of the issue should be raised. Adults working with children should also be able to recognize the issue, the complexities behind it and discuss it with children.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kaupallista sisältöä ja sen esiintymistä nuorten suosimien suomalaisten YouTube-sisällöntuottajien videoilla. Aikaisempi aiheesta tehty tutkimus oli tehty enimmäkseen markkinatutkimuksena. YouTube on ilmiönä melko uusi ja se on saa-vuttanut valtavan yleisön varsinkin nuorten keskuudessa. Tästä syystä kaupallisiin sisältöihin lähdettiin etsimään tulkintaa kuluttajakasvatuksen näkökulmasta keskittyen juuri mainontaan, markkinointiyhteistyöhön, tuotesijoitteluun ja kuluttamiseen. Tarkoituksena oli siis tunnistaa videoilta edellä mainittuja ilmiöitä ja löytää sieltä mahdollisesti sellaista sisältöä, josta sekä kasvattajien että nuorten tulisi olla tietoisia. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui kahden suomalaisen tubettajan Roni Backin ja mmiisaksen julkaisemia videoita. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä aineistoanalyysina, jossa videoi-den kaupallisesta sisällöstä tehtiin erilaisia havaintoja. Aineisto koostui lopulta yhteensä kym-menestä YouTube-videosta, jotka ovat kaikki ajalta ennen koronaviruksen aiheuttamaa maa-ilmanlaajuista pandemiaa. Pandemian jälkeinen analyysi voisi mahdollisesti tuottaa erilaisia tuloksia. Lopputuloksena aineistosta voidaan todeta, ettei videoilla esiinny ainakaan tarkoituksellista negatiivista vaikuttamista tai piilomainontaa. Silti joitakin huolestuttaviakin ilmiöitä nousi esiin. Aineistosta löytyi esimerkiksi sisältöä, jossa ulkonäköpaineita lievitettiin ulkonäköön kulutta-malla. Tutkimustulosten perusteella laajemmalle jatkotutkimukselle olisi tarvetta.
-
(2021)Tutkielma tarkastelee sateenkaarilapsiperheiden toimeentuloa tilanteissa, joissa rahat eivät riitä tarpeellisen elintason tyydyttämiseen. Tutkimuksessa kartoitetaan perheiden tarpeita, joiden tyydyttäminen on heille tärkeää heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Perheiden kokemuksista nousevia tarpeita elämänlaadun näkökulmasta. Tutkimuksen konteksti on sosio-taloudellinen, joten tarkastelu keskittyy siihen, mitä vaikutuksia kuluttamisella ja sen rajallisuudella on tutkittavien kokemuksiin suhteessa muihin ihmisiin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuluttamisella ja näin ollen kulutusmahdollisuuksien rajallisuudella on vaikutusta jo lapsuusiässä henkilön sosiaaliseen asemaan ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen vertaistensa joukossa. Köyhyys näyttää vaikuttavan myös lapsen itsenäistymiseen ja itsenäisen ajattelun kehittymiseen. Tutkielma toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineistona on Monimuotoiset perheet -verkoston luoman ja keräämän Mihin rahat riittävät? -kysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 528 henkilöä, heistä 43 ilmoitti perhemuodokseen sateenkaariperheen, eli joku perheen aikuisista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Aineisto koostui neljän avoimen kysymyksen vastauksista, joita oli yhteensä 90 kappaletta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Vastaukset pelkistettiin, jonka jälkeen ne luokiteltiin niin, että ne vastasivat kysymyksiin ”Mikä vaikuttaa kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen?” ja ”Mihin kotitalouden rahat eivät riitä?”. Viimeisessä vaiheessa aineistosta etsittiin esiin nousevia tarpeita. Tutkimus osoittaa, että perheiden perustarpeet tulivat tyydytetyksi olemassa olevilla varoilla, tuloilla ja tukikeinoilla. Perustarpeiden tyydyttäminen ei kuitenkaan näytä riittävän tarpeellisen ja yhteiskunnassa normaalina pidetyn elintason saavuttamiseen. Perheenjäsenten kehitykselliset ja kokemukselliset tarpeet jäävät usein toteutumatta, mikä aiheuttaa yhteiskunnassa ulkopuoliseksi jäämisen tunteen. Tämä on signaali siitä, että pelkästään perustarpeiden tyydyttäminen ei ole riittävää, jotta pienituloiset perheet voisivat tuntea olevansa yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä.
-
(2021)Tehostettua palveluasumista järjestetään entistä useammin niin, että järjestämisvastuussa oleva kunta ulkoistaa palvelun tuotannon yksityiselle tai kolmannen sektorin toimijalle. Erilaisilla hankintamalleilla on erilaisia seurauksia palveluiden asiakkaille, järjestäjälle ja tuottajalle. Tässä tutkielmassa tarkastel-laan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä vuonna 2019 käyttöön otettua hintakatollista tai kään-teistä palvelusetelimallia. Hintakatollisen palvelusetelimallin toivotaan edistävän aiempia hankintamal-leja paremmin asiakkaan valinnanvapauden toteutumista ja yhdenvertaisuutta sekä kannustavan tuotta-jia kilpailemaan hinnan sijaan palvelun laadulla. Valinnanvapausmallien käyttöönoton myötä asiakkaan odotetaan toimivan kuluttajana, joka vertailee ja valitsee itselleen parhaiten soveltuvan palvelun. Aiemman tutkimuksen perusteella on kuitenkin epä-varmaa, onko asiakkailla tai heidän omaisillaan edellytyksiä ja motivaatiota toimia aktiivisina kuluttaji-na. Kuluttajuuteen saattaa liittyä yksilöllisiin voimavaroihin, tiedon puutteeseen sekä valintatilantee-seen, palvelujärjestelmään tai palvelun tarjontatekijöihin liittyviä esteitä. Tutkielman tavoitteena on tar-kastella asiakkaiden tekemiä valintoja peilaten niitä uudistuksen tavoitteisiin. Päätutkimuskysymys ”Millaista on kuluttajuus tehostetun palveluasumisen hintakatollisessa palvelusetelijärjestelmässä?” jakautuu seuraaviin alakysymyksiin: mitkä ovat iäkkään ja hänen omaisensa roolit valintojen tekemi-sessä, millä perusteella palvelutalo valitaan ja millaisia kuluttajuuden esteitä esiintyy? Aineisto koostuu kuudestatoista palvelusetelin käytössä avustaneiden omaisten teemahaastattelusta, jotka kerättiin ja litteroitiin kesällä 2019. Tausta-aineistona toimivat lisäksi keskustelut SAS-koordinaattorien kanssa sekä palvelusetelin käyttöönottoa koskevat päätösasiakirjat. Aineiston analyy-si toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä, jossa aineisto luokiteltiin teemoittain. Analyysin perusteella iäkkäiden on itse vaikeaa toimia aktiivisina kuluttajina ja päätöksentekijöinä sai-rauksista ja toimintakyvyn heikkenemisestä johtuen, joten omaisten rooli kanssa- tai sijaiskuluttajana on suuri. Omaiset pyrkivät tekemään läheisten edun ja mieltymysten mukaisia valintoja perustuen ar-vioon palvelun laadusta ja läheisen mieltymyksistä sekä tulkintaan läheisen viihtymisestä ja voinnista palvelutalossa. Kuitenkin myös omaisten mahdollisuudet aktiivisten valintojen tekoon vaihtelevat. Il-man aiempaa asiakaskokemusta palveluasumisesta valinta perustuu palvelutalon ominaisuuksiin, joita on mahdollista arvioida ennen palvelun käyttöä, kuten palvelutalon sijaintiin, tutustumiskäynneillä saatuun mielikuvaan tai maineeseen ja suosituksiin. Mikäli hoitosuhde on jo olemassa, jatketaan pää-sääntöisesti tutulla palveluntuottajalla. Palveluasumisen valinnan sen laadun perusteella mahdollistaa parhaiten aiempi asiakaskokemus useammasta eri palvelutalosta. Palvelutalojen vertailua, valintaa sekä mahdollista vaihtamista estää tiedon puute tuottajien tarjoaman palvelun laadusta, valinnanvaran puute sekä hoitosuhteen jatkuvuuden merkitys. Tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia. Hoivapalvelun valintaan liittyy haasteita, joita si-jaiskuluttajuus osaltaan lisää. Sijaiskuluttajana toimivalla omaisella ei voi olla täyttä tietoa iäkkään lä-heisen saaman palvelun laadusta. Hoivapalvelun laadun subjektiivisuus ja kokemuksellisuus sekä hoi-vasuhteen jatkuvuuden merkitys toisaalta estävät palvelutalojen vertailua, toisaalta osittain puoltavat valinnanvapausmallien käyttöä. Palvelutalon valintaperusteissa painottuvat tekijät, joita on vaikeampi muissa hankintamalleissa ottaa huomioon, kuten hoitosuhteen jatkaminen, asukkaan yksilölliset miel-tymykset tai asukkaan kohtaaminen ja palvelutalon työkulttuuri. Haasteena on kuitenkin mahdollistaa laatuun sekä asukkaan yksilöllisiin mieltymyksiin ja tarpeisiin perustuvien valintojen tekeminen tasa-puolisesti. Valinnanvapausmallin vaikutus palveluasumisen laatuun sekä tehtyjen valintojen merkitys iäkkäälle palveluasumisen asiakkaalle vaativat jatkotutkimusta.
-
(2021)Tehostettua palveluasumista järjestetään entistä useammin niin, että järjestämisvastuussa oleva kunta ulkoistaa palvelun tuotannon yksityiselle tai kolmannen sektorin toimijalle. Erilaisilla hankintamalleilla on erilaisia seurauksia palveluiden asiakkaille, järjestäjälle ja tuottajalle. Tässä tutkielmassa tarkastel-laan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä vuonna 2019 käyttöön otettua hintakatollista tai kään-teistä palvelusetelimallia. Hintakatollisen palvelusetelimallin toivotaan edistävän aiempia hankintamal-leja paremmin asiakkaan valinnanvapauden toteutumista ja yhdenvertaisuutta sekä kannustavan tuotta-jia kilpailemaan hinnan sijaan palvelun laadulla. Valinnanvapausmallien käyttöönoton myötä asiakkaan odotetaan toimivan kuluttajana, joka vertailee ja valitsee itselleen parhaiten soveltuvan palvelun. Aiemman tutkimuksen perusteella on kuitenkin epä-varmaa, onko asiakkailla tai heidän omaisillaan edellytyksiä ja motivaatiota toimia aktiivisina kuluttaji-na. Kuluttajuuteen saattaa liittyä yksilöllisiin voimavaroihin, tiedon puutteeseen sekä valintatilantee-seen, palvelujärjestelmään tai palvelun tarjontatekijöihin liittyviä esteitä. Tutkielman tavoitteena on tar-kastella asiakkaiden tekemiä valintoja peilaten niitä uudistuksen tavoitteisiin. Päätutkimuskysymys ”Millaista on kuluttajuus tehostetun palveluasumisen hintakatollisessa palvelusetelijärjestelmässä?” jakautuu seuraaviin alakysymyksiin: mitkä ovat iäkkään ja hänen omaisensa roolit valintojen tekemi-sessä, millä perusteella palvelutalo valitaan ja millaisia kuluttajuuden esteitä esiintyy? Aineisto koostuu kuudestatoista palvelusetelin käytössä avustaneiden omaisten teemahaastattelusta, jotka kerättiin ja litteroitiin kesällä 2019. Tausta-aineistona toimivat lisäksi keskustelut SAS-koordinaattorien kanssa sekä palvelusetelin käyttöönottoa koskevat päätösasiakirjat. Aineiston analyy-si toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä, jossa aineisto luokiteltiin teemoittain. Analyysin perusteella iäkkäiden on itse vaikeaa toimia aktiivisina kuluttajina ja päätöksentekijöinä sai-rauksista ja toimintakyvyn heikkenemisestä johtuen, joten omaisten rooli kanssa- tai sijaiskuluttajana on suuri. Omaiset pyrkivät tekemään läheisten edun ja mieltymysten mukaisia valintoja perustuen ar-vioon palvelun laadusta ja läheisen mieltymyksistä sekä tulkintaan läheisen viihtymisestä ja voinnista palvelutalossa. Kuitenkin myös omaisten mahdollisuudet aktiivisten valintojen tekoon vaihtelevat. Il-man aiempaa asiakaskokemusta palveluasumisesta valinta perustuu palvelutalon ominaisuuksiin, joita on mahdollista arvioida ennen palvelun käyttöä, kuten palvelutalon sijaintiin, tutustumiskäynneillä saatuun mielikuvaan tai maineeseen ja suosituksiin. Mikäli hoitosuhde on jo olemassa, jatketaan pää-sääntöisesti tutulla palveluntuottajalla. Palveluasumisen valinnan sen laadun perusteella mahdollistaa parhaiten aiempi asiakaskokemus useammasta eri palvelutalosta. Palvelutalojen vertailua, valintaa sekä mahdollista vaihtamista estää tiedon puute tuottajien tarjoaman palvelun laadusta, valinnanvaran puute sekä hoitosuhteen jatkuvuuden merkitys. Tutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia. Hoivapalvelun valintaan liittyy haasteita, joita si-jaiskuluttajuus osaltaan lisää. Sijaiskuluttajana toimivalla omaisella ei voi olla täyttä tietoa iäkkään lä-heisen saaman palvelun laadusta. Hoivapalvelun laadun subjektiivisuus ja kokemuksellisuus sekä hoi-vasuhteen jatkuvuuden merkitys toisaalta estävät palvelutalojen vertailua, toisaalta osittain puoltavat valinnanvapausmallien käyttöä. Palvelutalon valintaperusteissa painottuvat tekijät, joita on vaikeampi muissa hankintamalleissa ottaa huomioon, kuten hoitosuhteen jatkaminen, asukkaan yksilölliset miel-tymykset tai asukkaan kohtaaminen ja palvelutalon työkulttuuri. Haasteena on kuitenkin mahdollistaa laatuun sekä asukkaan yksilöllisiin mieltymyksiin ja tarpeisiin perustuvien valintojen tekeminen tasa-puolisesti. Valinnanvapausmallin vaikutus palveluasumisen laatuun sekä tehtyjen valintojen merkitys iäkkäälle palveluasumisen asiakkaalle vaativat jatkotutkimusta.
-
Second-hand -sisustustuotteiden representaatio Koti ja keittiö -lehden kotiesittelyissä vuonna 2021 (2022)Sisustaminen on suosittu harrastus ja tutkitusti keino rakentaa omaa identiteettiä. Kestävä sisustaminen on nouseva trendi. Mitä kestävä sisustaminen tarkoittaa käytännössä? Aiheesta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta. On tutkittu suomalaista sisustus- ja esinekulttuuria, asumiseen liittyviä psykologisia merkityksiä sekä kuluttajuutta. Ekologinen sisustaminen esittäytyy esim. aikakausilehtien ja kierrätykseen liittyvien verkkosivustojen palstoilla. Kiertotaloudesta on olemassa viranomaisten tekemiä raportteja. Kestävään kuluttajuuteen liittyy vahvasti materiaalien käytön tehostaminen ja kierrättäminen. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa sisustustuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä suomalaisissa kodeissa 2020-luvun alussa. Mielenkiinto kohdistui siihen, mitä sisustustuotteita kierrätetään ja arvostetaan. Myös kierrätettyjen sisustustuotteiden alkuperä oli tutkimuksen kohteena. Lisäksi tutkin, mitä tuotemerkkejä tai brändejä aineistosta nousee esiin. Tässä tutkimuksessa paljon käytetty termi ”second-hand” tarkoittaa uudelleenkäytettyjä, kierrätettyjä sisustustuotteita. Tutkimuksen menetelmänä käytin kuvantutkimukseen kehitettyä sisällön analyysia. Aineisto muodostui Koti ja Keittiö -lehden vuosikerrasta 2021, joka sisältää 12 lehden numeroa. Analysoitavaksi valitsin lehden kodit -osion kotiesittelyt ja niissä erityisesti artikkeleiden kuvat ja kuvatekstit. Taulukoin kuvissa esiintyneet kierrätetyt sisustusesineet tutkimusmenetelmän mukaisesti luomiini kategorioihin ja alaluokkiin. Lopuksi yhdistelin luokkia tarkoituksenmukaisesti. Muodostin tuloksista kaaviot, joiden perusteella tulkitsin ja analysoin tuloksia. Tutkimus osoitti, että eniten kierrätetään huonekaluja, kuten tuoleja. Pieniä sisustustuotteita, kuten maalauksia ja ruukkuja, hankittiin käytettyinä toiseksi eniten. Säilytyskalusteet olivat myös suosittuja käytettynä hankittuja tuotteita. Tuotteet oli useimmiten saatu perintönä, mutta usein alkuperänä oli myös kirpputori tai vanhan tavaran liike. Vertaisverkkokaupan osuus tässä tutkimuksessa näyttäytyi suhteellisen pienenä, mutta sen on raportoitu kasvaneen korona-aikana. Tuotemerkeistä esiin nousivat odotetusti Artek ja Arabia. Myös muutama muu suomalainen tuotemerkki sai arvoisensa maininnan aineistossa. Tutkimusta voisi käyttää jatkotutkimuksen pohjana tutkittaessa kierrätettyjen sisustustuotteiden merkityksiä sisustajalle.
-
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa: kouluympäristö ja kuluttaminen eriarvoisuuden areenoina (2020)Taloudellinen eriarvoisuus, erityisesti lapsiperheiden osalta, on lisääntynyt Suomessa viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Perheiden toimeentulo-ongelmat heijastuvat lasten ja nuorten elämään monin eri tavoin sekä konkreettisesti että tunnetasolla. Taloudellinen eriarvoisuus on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ilmiö, joka rajoittaa mahdollisuuksia olla, toimia ja kouluttautua. Taloudellista eriarvoisuutta on perinteisesti tutkittu aikuisten näkökulmista käsin, mikä voi erota merkittävästi lasten tavasta käsittää taloudelliseen eriarvoisuuteen liittyviä merkityksiä. Koska taloudellinen eriarvoisuus ilmenee lasten ja nuorten arjessa kompleksisin tavoin, tulisi ilmiötä tuoda näkyvämmäksi erityisesti heidän näkökulmastaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisissa yhteyksissä taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa esiintyy ja minkälaisia merkityksiä taloudellisten resurssien erot luovat lasten välisissä sosiaalisissa suhteissa. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin pitkälti 2010-luvulla julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, pro graduihin, opinnäytetöihin, selvityksiin ja hankkeisiin. Tutkimusaineistosta ilmeni taloudellisen eriarvoisuuden olevan läsnä lasten arjessa monin eri tavoin. Lasten välillä vallitsevat taloudelliset erot tuottavat eriarvoisuutta, joka määrittää lasten sosiaalista asemaa ja osallisuutta vertaisryhmässä. Taloudellinen eriarvoisuus näyttäytyy lasten arjessa selkeimmin erityisesti kuluttamisen ja kulutusmahdollisuuksien eroina. Yksi keskeisimmistä taloudellisen eriarvoisuuden tuottamista merkityksistä liittyvät lasten sosiaalisten vertaissuhteiden ja kaverisuhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Samanlaiset intressit ja kulutustaso voivat lisätä yhteenkuuluvuutta lasten välisissä sosiaalisissa suhteissa, kun taas taloudellinen eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjimiseen, kiusatuksi tulemiseen ja ryhmästä ulos sulkemiseen. Vaikka lasten on havaittu luovan aktiivisesti omia strategioitaan ja toimintamallejaan selviytyäkseen tilanteista, joissa lasten välillä vallitsevat taloudelliset erot ovat läsnä, on tärkeää huomata, että köyhyyden aiheuttama stigma on usein materiaalisia haasteita vakavampi ongelma.
-
(2016)The objective of this study is to find out what teenagers consider consumership. The aim is to examine what kind of consumership is related to their everyday-life with different kind of methods. On addition teachers of home economics were interviewed about their teaching of consumer studies. Prior studies have indicated that consumership is a way to stand out and to build identity for oneself. Consumership as a part of societal behaviour coincided with the emergence of youth culture in the 1950s. This lead to the development of youth subcultures and the culture of differentiation with consumer behaviour. Prior studies have pointed out that adolescents, teens and young adults consume in different ways and they represent different consumer profiles. This study can give information on how to conduct consumer studies in the future. A combination of methods was used in data collection. The methods used include the method of empathy-based stories (MES) and collecting pictures of consumption from the pupils, and interviews from their teachers of home economics. The combination of these methods is known as triangulation, and it is used as a way to strengthen the hypothesis. The data is collected from 2 middle schools and 161 pupils. The teacher interview was conducted in a half-structured manner, and the interview situation was conducted in pairs. The analysis of data was conducted with the types of data differences in mind. The results of the data analysis implicated differences in youth consumer behaviour. For example consumer behaviour varied notably between genders. The views that the pupils had of their own consumership were very narrow, as they viewed consumership only as consumption of goods. Some pupils also understood the connection of consumption of goods and the environment.
-
(2016)The objective of this study is to find out what teenagers consider consumership. The aim is to examine what kind of consumership is related to their everydaylife with different kind of methods. On addition teachers of home economics were interviewed about their teaching of consumer studies. Prior studies have indicated that consumership is a way to stand out and to build indentity for oneself. Consumership as a part of societal behaviour coincided with the emergence of youth culture in the 1950s. This lead to the development of youth subcultures and the culture of differentiation with consumer behaviour. Prior studies have pointed out that adolescents, teens and young adults consume in different ways and they represent different consumer profiles. This study can give information on how to conduct consumer studies in the future. A combination of methods was used in data collection. The methods used include the method of empathy-based stories (MES) and collecting pictures of consumption from the pupils, and interviews from their teachers of home economics. The combination of these methods is known as triangulation, and it is used as a way to strengthen the hypothesis. The data is collected from 2 middle schools and 161 pupils. The teacher interview was conducted in a half-structured manner, and the interview situation was conducted in pairs. The analysis of data was conducted with the types of data differences in mind. The results of the data analysis implicated differences in youth consumer behaviour. For example consumer behaviour varied notably between genders. The views that the pupils had of their own consumership were very narrow, as they viewed consumership only as consumption of goods. Some pupils also understood the connection of consumption of goods and the environment.
Now showing items 1-19 of 19