Browsing by Subject "kuormitus"

Tavoitteet. Tehtävään liittymättömät äänet voivat häiritä työmuistisuoriutumista ja häiriövaikutus näyttää riippuvan äänen piirteistä ja työmuistitehtävän vaatimuksista. Tutkimusta häiriöäänistä ja niiden neuraalisesta prosessoinnista erityisesti luonnollisilla ärsykkeillä on kuitenkin vain vähän. Luonnollisilla häiriöärsykkeillä, joihin liittyy esimerkiksi sosiaalisia merkityksiä, kuten luonnollisessa puheessa, voidaan saada parempi käsitys neuraalisesta prosessoinnista arjen tilanteissa. Tässä tutkimuksessa selvitetään aivokuvantamisen avulla luonnollisen puheen vaikutusta aritmeettisten tehtävien neuraaliseen prosessoimiseen ja tehtäväsuoriutumiseen verrattuna puhetta muistuttaviin ärsykkeisiin, kun työmuistivaatimuksia säädellään. Menetelmät. Tutkimuksessa selvitettiin toiminnallisen magneettikuvantamisen avulla laskutehtävien aikaista aivoaktivaatiota, kun samanaikaisesti esitettiin häiriöääniä. Häiriöääninä oli jatkuva, merkityksellinen puhe, merkityksetön puhe sekä vokoodattu puhe. Kontrollitilanteena oli hiljaisuus. Koehenkilöt (n = 20, 11 naista) ratkaisivat helpommassa tehtävässä yksinkertaisia laskutehtäviä, vaikeammassa tehtävässä keksivät laskutehtäviä ja kontrollitehtävässä valitsivat näytettyjä numeroita. Tulokset ja johtopäätökset. Koko aivojen analyysissa havaittiin laajoja aktivaatioita eri puolilla aivoja. Keskimmäisen otsalohkopoimun aktivaatiota tarkasteltiin erikseen, koska se on yhdistetty työmuistiin ja tarkkaavuuteen. Alueen aktivaatio oli heikompaa puheessa verrattuna muihin, puhetta muistuttaviin häiriöääniin ja voimakkainta hiljaisuudessa, toisin kuin esimerkiksi stressaavia ääniä käyttäneessä tutkimuksessa. Aktivaatio oli heikointa kontrollitehtävässä ja helpommassa tehtävässä luonnollisen puheen yhteydessä. Havaittujen tulosten voi ajatella olevan yhteneväisiä joidenkin behavioraalisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan häiriintyminen on herkempää helpommissa tehtävissä johtuen mahdollisesti siitä, että tehtävä vaatii vähemmän tarkkaavuutta.

Tämän työn tavoitteena oli luoda työhyvinvointia mahdollisimman kattavasti mittaava kysely ja toteuttaa se valitsemassani organisaatiossa. Tavoitteena oli myös tuottaa tutkimustuloksiin perustuvia kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi kohdeorganisaatiossa. Tarkastelin työhyvinvointia kuormituksen ja uupumisriskin, psykologisten perustarpeiden täyttymisen, työn imun kokemisen sekä työn vaatimusten ja voimavarojen näkökulmasta. Loin työhyvinvointikyselyn aiemmissa tutkimuksissa käytettyjen, erilaisia hyvinvoinnin osa-alueiden tutkimiseen luotujen mittareiden pohjalta. Toteutin kyselyn kohdeorganisaatiossa koko sen henkilöstölle ja analysoin tuloksia kvantitatiivisin menetelmin. Kokonaisuudessaan työhyvinvoinnin tila näyttäytyi kohdeorganisaatiossa hyvänä: psykologiset perustarpeet tyydyttyivät ja työn imua koettiin hyvin, minkä lisäksi työn voimavarat olivat työn vaatimuksia vahvemmat. Työhyvinvoinnin osa-alueiden väliltä löytyi tutkimuskirjallisuutta tukevia yhteyksiä. Työn voimavarat korreloivat positiivisesti psykologisten perustarpeiden toteutumisen ja työn imun kanssa. Työn imu korreloi puolestaan negatiivisesti kuormituksen määrän kanssa. Työn vaatimusten kasvaessa myös kuormitus kasvoi, kun taas psykologisten perustarpeiden toteutumisen vahvistuessa kuormituksen määrä laski.