Browsing by Subject "kysely"

Municipal environmental authorities are required to conduct environmental monitoring. Unmanned aerial vehicles, UAVs, may be helpful in environmental monitoring but their applicability as a tool for municipal environmental monitoring has not been studied. In this thesis it was studied, how municipalities have been utilizing UAVs. Additionally, UAVs applicability for environmental monitoring and inspection work was tested using a litter monitoring experiment as an example. In the first part of the study, a questionnaire was sent to municipal environmental authorities in Finland, to municipalities in Sweden and to those participating in Eurocities WG Waste group (n = 512), covering the used applications, their utilization frequencies and successfulness, reasons for failures and future plans. The results were analyzed using descriptive statistics. In the second part of the study, a UAV was utilized in a litter monitoring experiment on four sites in Helsinki. Litter by category and leaves were counted based on visual observations from UAV imagery. The accuracy of UAV imagery detection was assessed by comparing its and ground assessment (GA) results. On one site, a control group also carried out UAV imagery detections in order to assess the magnitude of bias or offset occurring when both the GA and the litter detection from UAV imagery are conducted by a single individual. The Wilcoxon signed rank and Cronbach’s α reliability tests were used for statistical analysis of the results. Response rate of the questionnaire was low, 3.7% (n = 19). The pool of used applications was extensive and covered a variety of monitoring and inspecting targets with emphasis on the presumably manually piloted applications. Utilization was very successful. The most important reasons for failures were poor weather followed by lack of information and expertise. UAVs were included in the future plans of most participants for municipal environmental monitoring purposes. The UAV imagery detection accuracies of litter and leaves compared to the GA results were high, 90.5% for litter and 87.5% for litter and leaves, and no statistically significant differences existed between the assessment results. Especially leaves proved challenging to detect from UAV imagery. The control group’s detection accuracies were 67.9% without and 49.0% with leaves, and with leaves the results differed with statistical significance (p = 0.028). The internal reliability of the control group was relatively high, α = 0.776 without and α = 0.805 with leaves. UAVs are deemed sufficiently accurate and versatile as monitoring and inspecting tools for municipal environmental authorities. They have the capability to complement ground assessments or, with certain prerequisites, even function as an independent monitoring method. Further application and detection method development and research on municipal UAV utilization are needed.

The changing environment causes new needs and objectives for which new plans and strategies have to be created. The importance of the residents increases during these planning processes, and therefore utilizing different participatory methods comes more and more important. There are two parts in this research; the first part examines how the resident survey, from participatory methods, can be used in the strategical planning of the city’s forests’ use and management, and in the second part, the resident survey has been implemented to find out the opinions, wishes, and proposals of the residents concerning the city’s forests’ use and management in Vantaa. The first part of the research examines how the resident survey can be used in the achieving the objectives, what is the content that the resident survey is able to bring into the planning process, and to find out how and in which phase, or in which way, the resident survey can be used in the planning process. In this part, the qualitative methods were used, and the results are mainly based on the existing literature together with the implemented survey in the certain aspects. From the results, it is possible to find out that the resident survey may achieve very well the objectives of the municipality and the objectives relating residents’ local knowledge and possibilities to influence by certain criteria. The objectives related to the residents’ spiritual or psychological characteristics, like building the trust, are more difficult to achieve. On the other hand, the implemented resident survey cannot be used to achieve all the objectives of the international or institutional parts, like the objectives related to the Forest Act. It is possible to use the resident survey in every phase of the planning process, but according to the results of this research, it will not be able to bring all the objectives in every phase. The second part of the research was to implement the resident survey to find out the residents’ opinions, wishes, and proposals concerning the forests of Vantaa city. It enabled to gather the knowledge and the information about the meaning and the use of the forests, the acceptable forest management methods, the participatory in the forest management and planning, and the local information about the forests. Vantaa city was divided into the seven areas. The sample size was 2 100 – so 300 residents of the age 15 to 75 from each area. In total 950 answers were received with the respond rate 45 %. The results were created by using the quantitative methods. They show that the meaning of the forests for recreation and outdoor activities is remarkable; the most important characteristics are naturalness and feeling of the forest, calmness and silence, and the opportunities to outdoor activities and sport; the residents mostly use forests nearby home; and the most acceptable forest management methods cause less changes in the environment, like thinning, uneven-aged forest management, and harvesting. The participatory is quite unknown for most of the respondents, and the most of the residents think that this resident survey will not influence to the final decisions. Further studies about how the criteria, used in this research, could work with different resident surveys is needed, and if they can be used in the other phases of the planning process that have been found out in this research.

Maahanmuuttajien työllistyminen ja työllistymisen esteet Vantaan kaupungin näkökulmasta –tutkielman tavoitteena on kehittää Vantaan kaupungin palvelutarjontaa siten, että palveluvalikoima maahanmuuttaja-asioissa on entistä vaikuttavampaa ja monipuolisempaa ja että palveluja räätälöidään entistä enemmän tutkittuun tietoon perustuen. Lisäksi tavoitteena on selvittää vastaako tutkielmaa varten tehty kyselyn tulos yleistä mielipidettä maahanmuuttajien työttömyyden syistä ja esteistä. Tutkielman metodologisen viitekehyksen alle valittiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä, sillä menetelmiä yhdistelemällä voidaan parhaiten vastata tutkimuskysymyksiin Tilastoaineisto on kerätty Vantaan kaupungin tietopalvelusta, Tilastokeskuksesta, Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Maahanmuuttovirastosta. Teoreettiseen ja taustatutkimukselliseen viitekehykseen valittiin tutkimuksia maahanmuuttajien työllistymisen esteistä sekä kotoutumisen ja kotouttamisen vaikuttavuudesta. Tutkielmassa vertaillaan Vantaalla ja koko maassa olevien maahanmuuttajien määrää, suurimpia vieraskielisten ryhmiä, ikäryhmiä, lähtömaata, koulutusastetta, työttömyysastetta ja työllisyysastetta sekä tarkastellaan maahanmuuttajien osalta lähtömaan merkitystä työllistymisessä. Tutkielmassa on analysoitu maahanmuuttajien työllistymistä ja työllistymisen esteitä myös sukupuolinäkökulmasta. Osana tutkielmaa toteutettiin kolme Webropol-kyselyä, yksi kaikille Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden valmennustaloilla, integroiduissa toimintapaikoissa sekä kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluissa asiakkaina kyselyn toteuttamishetkellä olleille maahanmuuttaja-asiakkaille, yksi kaikille Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden maahanmuuttajien parissa työskentelevälle henkilökunnalle sekä yksi maahanmuuttajan palkanneille yrityksille. Kyselyiden tulokset vastaavat jossain määrin aiempien tutkimusten tuloksia maahanmuuttajien työllistymisen esteistä. Koska kyselyiden tuloksista heijastuu hyvin maahanmuuttaja-asiakkaiden moninaisuus ja yksilölliset lähtötilanteet, on tärkeää, että koko työllisyyspalveluiden palveluvalikoima on heidän hyödynnettävissään heidän tarpeensa mukaan. Kyselyt osoittivat tarpeen Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden asiakastyön ja henkilöstön ammatillisuuden kehittämiselle. Kyselyiden tuloksista erottuu myös selkeä kehittämistarve systemaattisemmalle ja vahvemmalle yritysyhteistyölle ja verkostotyölle osana asiakastyötä. Kyselyt osoittavat selkeän tarpeen rakentaa tehokkaammin väyliä työelämään. Maahanmuuttajille suunnattuun kyselyyn vastanneet ovat olleet Suomessa työttömänä pitkään ja heistä lähes puolet ei ole koskaan ollut Suomessa palkkatyössä.

Muuntogeenisten (GM) lajikkeiden viljely on maailmassa kasvava trendi. GM -lajikkeiden viljelyyn käytetyn viljelymaan koko kasvaa vuosi vuodelta, ja uusien GM -lajikkeiden ja ominaisuuksien kirjo laajenee. Vuonna 2014 GM -lajikkeita viljeltiin 28 maassa ympäri maailmaa. EU:ssa GM -lajikkeiden viljely on ollut hyvin rajoitettua, ja kaupalliseen viljelyyn on hyväksytty ainoastaan yksi maissilajike. Rehu- ja elintarviketuontiin on kuitenkin hyväksytty useampia lajikkeita. Kuluttajien asenne EU:ssa ja Suomessa on ollut vahvasti geenimuuntelulle vastainen. Kuluttajien asennetta geenimuunteluun on tutkittu paljon, ja viimeisimmän Eurobarometrin mukaan vain 30 % suomalaisista kertoi olevansa sitä mieltä, että muuntogeenisten elintarvikkeiden käyttöä pitäisi lisätä. Koska kuluttajien asenteita geenimuunteluun on tutkittu paljon, tässä tutkielmassa kohderyhmäksi valittiin maanviljelijät. Tutkielmassa haluttiin selvittää, olisivatko suomalaiset maanviljelijät halukkaita viljelemään GM -lajiketta, mikäli se olisi sallittua ja markkinoilla olisi Suomen olosuhteisiin sopiva lajike. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia viljelijät uskoivat GM -lajikkeiden viljelyllä olevan. Kysely toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Lomake lähetettiin 400 maanviljelijän sähköpostiin keväällä 2014. Vastauksia kyselyyn saatiin 49. Vastaajista 37 % ilmoitti olevansa halukas kokeilemaan GM -lajikkeen viljelyä, ja loput 63 % ilmoitti, ettei olisi halukas viljelemään GM -lajiketta. Kun viljelyyn halukkaiden ja haluttomien viljelijöiden vastauksia vertailtiin toisiinsa, huomattiin, että GM -lajikkeen viljelyyn halukkaat uskovat viljelyyn haluttomia enemmän siihen, että GM -lajikkeet voivat tuoda hyötyjä niin omalle tilalle kuin maailmanlaajuisestikin. He eivät juuri usko lajikkeiden viljelyn negatiivisiin vaikutuksiin. Viljelyyn haluttomat sen sijaan uskovat lajikkeiden viljelyn aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia, kuten geenien leviämistä, terveyshaittoja ja ongelmia naapureiden kanssa. He lisäksi pitävät GM -lajikkeiden viljelyä eettisen tai uskonnollisen vakaumuksensa vastaisena ja luottavat viljelyyn halukkaita vähemmän asiantuntijoihin GM -lajikkeiden turvallisuudessa.

Tehostuneet viljelykäytänteet sekä maankäytön muutokset ovat ajaneet pölyttäjät ahtaalle. Pölyttäjämäärän muutoksen takia on syytä selvittää, kuinka suomalaiset viljelijät näkevät pölyttäjien tilanteen. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kyselytutkimuksen avulla, mitä suomalaiset viljelijät tietävät pölyttäjistä sekä mitä he ovat tehneet tai valmiita tekemään tiloillaan pölyttäjäystävällisyyden puolesta. Pölyttäjäystävällisyydellä tarkoitan sitä, kuinka viljelijä ottaa pölyttäjiä hyödyttävät toimenpiteet huomioon tilallaan. Tavoitteena oli selvittää myös millaista tietoa viljelijät haluavat hankkia ja mistä, sekä millaisia eroja eri tuotantosuuntien välillä on. Tutkimus suoritettiin maaliskuussa 2021 verkossa jaettavana avoimena kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin eri organisaatioiden kautta useille suomalaisille pää- tai sivutoimisille viljelijöille. Levitystavan takia tarkkaa otantakokoa ei tiedetä, mutta kyselyyn vastasi 261 viljelijää. Näistä tavanomaisen tuotannon valinneita oli 62 %, luomutuotannon 35 % ja muita 3 %. Vastauksia tuli lähes kaikista Suomen maakunnista. Tilastollisesti merkittävästi eniten pölyttäjäasioista tiesivät luomutuottajat, ja tavanomaiset viljelijät taas vähemmän. Tuotantotyyppien välillä ei havaittu merkittävää eroa. Lähes kaikki vastaajat kokevat maatalousluonnon hoitamisen tärkeänä, ja osaltaan siihen liittyen viljelijöillä on erilaisia motiiveja pölyttäjien suojeluun, kuten taloudellinen maataloustuotantonsa tukeminen tai arvoihin perustuva monimuotoisen maatalousluonnon välittäminen jälkipolville. Vastaajat ovat tehneet erilaisia pölyttäjiä hyödyntäviä toimia tiloillaan, kuten lisänneet peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, sekä vähentäneet kasvinsuojeluruiskutuksia. Myös peltojen reuna-alueita on hoidettu pölyttäjäystävällisesti. Tuloksista kävi selvästi ilmi, että nykypäivän viljelijä hankki tietämyksensä useista eri tietolähteistä. Suurin osa viljelijöistä luotti erilaisiin ammattilehtiin ja -julkaisuihin. Noin puolet taas kertoi etsivänsä uutta tietoa itse esimerkiksi internetistä, tai osallistumalla maatalousalan koulutuksiin ja webinaareihin. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset viljelijät olivat kiinnostuneita pölyttäjien tilasta. On erittäin oletettavaa, että kyselyyn vastasi vain pölyttäjistä kiinnostuneet viljelijät ja kyselyn lopputulos on hieman kaunistellumpi kuin tilanne todellisuudessa voisi olla.

Suun terveys on tärkeä osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Erityisesti iensairaudet ja karies ovat merkittäviä ja yleisiä suun sairauksia, joilla voi olla mittavia vaikutuksia terveyteen, mutta joiden diagnostiikka ja hoito ovat perinteisesti olleet hammaslääkäreiden vastuulla. Ulkomaalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että lääkärit voisivat olla nykyistä merkittävämmässä asemassa suun sairauksien diagnostiikassa ja hoitoketjuissa mutta osaamisen ja tiedon puute ovat tälle esteenä. Tämä tutkimus selvitti millä tavoin suun terveys huomioidaan suomalaisessa lääkärikoulutuksessa ja miten lääkäreitä valmistetaan hoitamaan ja ennaltaehkäisemään potilaiden suun alueen vaivoja. Tutkimuksessa selvitettiin, miten suun terveys mainitaan suomen viiden eri lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmien opinto-oppaissa ja tiedekunnille lähetetyn internet-pohjaisen kyselyn kautta selvitettiin eri koulutusohjelmien suun terveyden opetusmääriä, opetusmuotoja ja ajankohtaa sekä opetuksen laatua. Suun terveys mainittiin vähintään kerran neljän eri tiedekunnan opinto-oppaassa korva-, nenä- ja kurkkutautien yhteydessä mutta maininnat olivat yleisesti vähäisiä. Neljä tiedekuntaa vastasi lähetettyyn kyselyyn. Vastauksien perusteella suun terveyden opetus painottuu pääsääntöisesti prekliiniseen vaiheeseen ja toteutuu pääosin luento- sekä pienryhmäopetusmuodossa. Potilasopetusta ei suun terveyteen liittyvistä vaivoista järjestetä. Suun tutkimisen, normaalianatomian ja suun syöpäsairauksien opetus koettiin tiedekunnissa keskimäärin hyväksi. Huonommin opetetuiksi aiheiksi koettiin suun sairauksien preventio ja suun sairauksien yhteys muuhun sairastavuuteen ja näiden aiheiden opetuksen lisääminen koettiin tiedekunnissa tärkeäksi. Tutkimus alleviivaa tarvetta suun terveyden opetuksen lisäämiselle sekä koulutusohjelmille yhteisen suun terveyden ydinaineksen kehittämiselle.

Artificial light that produces some adverse effects is called light pollution. Light pollution has only recently been recognized as an environmental problem – it has been noticed to have adverse effects to organisms, ecosystems, human health and their well-being. The purpose of this study is to combine two aspects of light pollution that have so far gained little attention: the public’s point of view and the lighting solutions of municipalities and forest industry enterprises. These two aspects can be connected to each other through a concept called condition of lighting. Here the conditions of lighting consist of three areas with notable differences in lighting: city centers, countryside and forest industry production plants along with their surroundings. The study was conducted in South Karelia, Finland, and it was divided into two sections. The first section dealt with the public’s point of view on light pollution. The objective was to find out how South Karelians perceive the effects and obtrusiveness of artificial light both generally and also within areas of differing conditions of lighting. In addition, the intention was to uncover other factors that might influence the opinions of people. The second section of the study concerned the lighting solutions of municipalities and forest industry enterprises. The objective was to examine their lighting planning and implementation as well as the role of light pollution in the process. Interview was selected as the method of research in both sections of the study. The public considered electronic billboards and car headlights as the most obtrusive sources of light pollution. Bright lights and glare, on the other hand, were considered the most obtrusive types of light pollution. Most valued benefits of artificial light were its influence on safety, crime prevention and its positive effect on mood. Not being able to see the stars or experience natural darkness were considered as the biggest disadvantages of artificial light. The conditions of lighting in different areas also influenced the respondents’ experiences: people living in the countryside did not feel insecure in dark places outside the cities and did not consider abundant lighting pleasant. They also felt that being able to experience natural darkness was important. Among other factors, nature orientedness, light sensitivity, environmental attitudes and gender strongly affected the views of the respondents. In the municipalities and forest industry enterprises, the lighting planning concentrated on territorial plans. All but one of the municipalities and enterprises had taken light pollution into consideration at some level at least, but the forms and means varied. In the future both municipalities and forest industry enterprises will invest more in LED technology. The results show that artificial light can cause inconvenience to people who live outside the brightly lighted areas and who were not particularly interested in light pollution. Behind the inconvenience and disturbance were mostly the experiences, habits, values and attitudes of the respondents. The municipalities and enterprises have a lot to improve when it comes to light pollution. They should, for example, invest in comprehensive lighting planning, avoid over-illumination and pay attention to suitable direction and positioning of the light fixtures. In the future, it is important to examine the public’s opinion and to map the landscape of lights at a local scale. This would help in finding the most suitable lighting solutions for different areas. In the opinion polls, the subjective characteristics affecting the views of the respondents should be taken into consideration. Research regarding the municipalities and enterprises should be directed to the areas where light pollution is not regulated, in order to gather information on motivation and implementation of the voluntary activities reducing light pollution.