Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kysymyslause"

Sort by: Order: Results:

  • Leppänen, Sini (2016)
    Tutkielma tarkastelee facebookin Klikinsäästäjä-sivulla julkaistuissa klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä. Klikkiotsikko on otsikko, jolle ei löydy sisällöstä katetta ja/tai joka jättää jotain olennaista kertomatta lukijalle. Tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millä kielellisillä keinoilla lukijaa houkutellaan klikkaamaan Klikinsäästäjä-sivuilla julkaistuja otsikoita? Millaisia eteenpäin viittaavia keinoja otsikoissa käytetään? Miten direktiivejä ja kysymyksiä on käytetty? Millaisia leksikaalisen semantiikan keinoja hyödynnetään? Miten liioittelu ja väärien mielikuvien syntyminen toimivat klikkiotsikoinnin keinoina? Aineistona on 300 Klikinsäästäjä-sivulla julkaistua klikkiotsikkoa niiden oheen liitettyine saateteksteineen. Analyysissa hyödynnetään referentiaalisuuden ja leksikaalisen semantiikan teorioita sekä intersubjektiivista näkökulmaa kieleen. Keskeisiä termejä ovat muun muassa deiktisyys, referentiaalisuus, katafora, intersubjektiivisuus ja kiertoilmaisut. Lisäksi käsitellään evaluointia ja sensationalismia klikkiotsikoissa ja saateteksteissä. Klikkiotsikoinnissa käytettyjä eteenpäin viittaavia keinoja ovat yleisimmästä alkaen demonstratiivipronominit, proadverbit, yleissubstantiivit, pakollisen argumentin puuttuminen, kesken loppuvat otsikot ja persoonapronominit. Lisäksi otsikoihin vuorovaikutteisuutta luovat kysymykset toimivat eteenpäin viittaavina silloin, kun tulevan uutistekstin oletetaan vastaavan esitettyyn kysymykseen ja direktiivit silloin, kun ne kehottavat lukijaa suoraan katsomaan kuvia tai lukemaan jutun. Leksikaalisen semantiikan keinoista klikkiotsikointi hyödyntää polysemiaa, homonymiaa, yläkäsitteitä ja kiertoilmauksia. Niiden käyttö tekee otsikon ilmauksesta semanttisesti sumean tai johtaa tulkitsemaan sanan merkityksen erilaiseksi kuin puhuja on sen tarkoittanut. Lisäksi klikkiotsikoihin voi syntyä erilaisista syistä väärinymmärryksen mahdollisuus tai ne voivat luvata enemmän kuin uutisteksti voi tarjota. Yleisimmin käytetyt ja helpoiten tunnistettavat klikkiotsikoinnin keinot ovat demonstratiivipronominit, proadverbit ja kysymykset. Internet-otsikointia ja klikkiotsikointia on kuitenkin toistaiseksi tutkittu niin vähän, että jatkotutkimus laajemmasta aineistosta olisi tarpeen.
  • Leppänen, Sini (2016)
    Tutkielma tarkastelee facebookin Klikinsäästäjä-sivulla julkaistuissa klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä. Klikkiotsikko on otsikko, jolle ei löydy sisällöstä katetta ja/tai joka jättää jotain olennaista kertomatta lukijalle. Tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millä kielellisillä keinoilla lukijaa houkutellaan klikkaamaan Klikinsäästäjä-sivuilla julkaistuja otsikoita? Millaisia eteenpäin viittaavia keinoja otsikoissa käytetään? Miten direktiivejä ja kysymyksiä on käytetty? Millaisia leksikaalisen semantiikan keinoja hyödynnetään? Miten liioittelu ja väärien mielikuvien syntyminen toimivat klikkiotsikoinnin keinoina? Aineistona on 300 Klikinsäästäjä-sivulla julkaistua klikkiotsikkoa niiden oheen liitettyine saateteksteineen. Analyysissa hyödynnetään referentiaalisuuden ja leksikaalisen semantiikan teorioita sekä intersubjektiivista näkökulmaa kieleen. Keskeisiä termejä ovat muun muassa deiktisyys, referentiaalisuus, katafora, intersubjektiivisuus ja kiertoilmaisut. Lisäksi käsitellään evaluointia ja sensationalismia klikkiotsikoissa ja saateteksteissä. Klikkiotsikoinnissa käytettyjä eteenpäin viittaavia keinoja ovat yleisimmästä alkaen demonstratiivipronominit, proadverbit, yleissubstantiivit, pakollisen argumentin puuttuminen, kesken loppuvat otsikot ja persoonapronominit. Lisäksi otsikoihin vuorovaikutteisuutta luovat kysymykset toimivat eteenpäin viittaavina silloin, kun tulevan uutistekstin oletetaan vastaavan esitettyyn kysymykseen ja direktiivit silloin, kun ne kehottavat lukijaa suoraan katsomaan kuvia tai lukemaan jutun. Leksikaalisen semantiikan keinoista klikkiotsikointi hyödyntää polysemiaa, homonymiaa, yläkäsitteitä ja kiertoilmauksia. Niiden käyttö tekee otsikon ilmauksesta semanttisesti sumean tai johtaa tulkitsemaan sanan merkityksen erilaiseksi kuin puhuja on sen tarkoittanut. Lisäksi klikkiotsikoihin voi syntyä erilaisista syistä väärinymmärryksen mahdollisuus tai ne voivat luvata enemmän kuin uutisteksti voi tarjota. Yleisimmin käytetyt ja helpoiten tunnistettavat klikkiotsikoinnin keinot ovat demonstratiivipronominit, proadverbit ja kysymykset. Internet-otsikointia ja klikkiotsikointia on kuitenkin toistaiseksi tutkittu niin vähän, että jatkotutkimus laajemmasta aineistosta olisi tarpeen.