Browsing by Subject "kysymysmerkki"

Tutkielmani aiheena on kysymysmerkkiin päättyvä epäsuora kysymyslause Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verkkouutisten kommenttikeskusteluissa. Työssäni selvitän, minkälaisia kysymysmerkkiin päättyviä epäsuoria kysymyslauseita aineistossani esiintyy ja minkälaisia puhe- ja vuorovaikutusfunktioita niillä on. Joukossa on muutamia pisteeseen päättyviä epäsuoria kysymyslauseita, joita olen myös analysoinut ja jotka antavat hyvän vertailukohdan siihen, miten lausetyyppiä käytetään eri välimerkkien kanssa. Tutkielmani lähtökohtana on se fennistiikassa tunnustettu tosiseikka, että kysymysrakenteita käytetään vuorovaikutuksessa moneen muuhunkin tarkoitukseen kuin kysymiseen. Työni teoreettinen tausta on funktionaalisessa kielentutkimuksessa, puheaktiteoriassa ja keskusteluntutkimuksessa. Aineistoni koostuu yhteensä 52 kommenttipuheenvuorosta, jotka olen kerännyt Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verkkosivuilta ajalla 1.1.– 28.2.2022. Nämä puheenvuorot sisältävät yhteensä 61 epäsuoraa kysymyslausetta, joista 55 päättyy kysymysmerkkiin ja 6 pisteeseen. Osassa puheenvuoroista on useampi kuin yksi epäsuora kysymyslause, ja osassa esiintyy sekä kysymysmerkkiin että pisteeseen päättyviä lausumia. Käytän työssäni yksittäisestä kommentista käsitettä kommenttipuheenvuoro tai puheenvuoro ja sen tuottajasta käytän käsitettä keskustelija. Analysoimistani virkkeistä käytän käsitettä lausuma, joka kattaa sekä epäsuoran kysymyslauseen että sitä edeltävän päälauseen. Olen analysoinut epäsuoran kysymyslauseen sisältäviä lausumia osana puheenvuoroa, jossa ne esiintyvät. Analyysissani olen tarkastellut yksittäisten lausumien syntaksia ja puheenvuoroissa esiintyviä, verkossa tapahtuvan kirjoitetun vuorovaikutuksen kannalta keskeisiä piirteitä kuten affektisuutta. Analyysistani ilmenee, että epäsuora kysymyslause esiintyy aineistossani tiettyjen vakiintuneiden päälausetyyppien ja predikaattien täydennyksenä. Vuorovaikutuksen kannalta epäsuoralla kysymyslauseella on aineistossani monenlaisia funktioita; sitä käytetään sekä retorisen että aidon kysymyksen tavoin ja lisäksi sillä on topiikkia esittelevä ja vuorovaikutukseen kutsuva funktio. Epäsuoran kysymyslauseen avulla voidaan myös esittää väitteitä ja kyseenalaistaa muiden keskustelijoiden näkemyksiä. Mikäli samassa puheenvuorossa on sekä pisteeseen että kysymysmerkkiin päättyviä epäsuoran kysymyslauseen sisältäviä lausekomplekseja, esiintyvät ne puheenvuorossa aina ensin pisteeseen päättyvänä. Tyypillistä on myös, ettei lausumille löydy vain yhtä puhe- tai vuorovaikutusfunktiota, vaan niiden muotoilu mahdollistaa erilaisia tulkintoja. Työni osoittaa, että epäsuoran kysymyslauseen päättäminen kysymysmerkkiin ei ole pelkästään osoitus heikosta kirjoitetun yleiskielen normien hallinnasta, vaan rakennetta hyödynnetään vuorovaikutuksessa eri tarkoituksiin, jolloin kysymysmerkki myös kantaa merkityksen kannalta olennaista tietoa. Sen selvittäminen, onko kyseessä kenties jo lauseopillinen muotti tai tietyissä vuorovaikutustilanteissa vakiintunut konstruktio, vaatisi vielä jatkotutkimusta.