Browsing by Subject "kyynisyys"

Purpose of this study. The purpose of this study was to find out, which elements do the or-ganizational trust of Esperi Care ’s unit managers consist of, whether organizational trust cor-relates with organizational citizenship behavior and with the intention to change workplace. According to previous organiational trust studies, organizational trust is related to employees’ engagement, work satisfaction, turnover and organizational citizenship behavior. Method. The data for this study was collected with an online survey sent out to Esperi Care’s unit managers (N=203) of which 103 replied to. The data was analysed with an explorative factor analysis, the correlation between organizational trust and organizational citizenship be-haviour was tested with Pearson’s correlation coefficient, and differences between groups were tested with a T-test, sorting variable being the intention to change workplace. Results and conclusion. The results of this study showed that the factors of Esperi Care’s unit managers´ organizational trust differentiated from theory consisting of management group’s action, area managers’ action and communication as well as openness and compe-tence of the organization. All of the trustfactors were related to the following factors of or-ganizatonal citizenship behaviour; altruism, conscientiousness, positivity and civic virtue. Unit managers who had intentions to change workplace had lower levels of organizational trust than the managers, who had no intentions for turnover. The results show how critical it is for the organization to build and maintain the trust of its employees as well as how within health care sector trust consists of the concrete actions of the management group as well as em-ployees’ managers. High levels of organizational trust has positive impact on employees and how they behave within their own workcommunity.

Organisaatiomuutokset ovat tämän päivän arkea. Yritykset fuusioituvat, jäsentävät uudelleen toimintaansa ja organisaatiorakenteitaan sekä muuttavat toimintaprosesseja. Muutosten toteuttaminen vie resursseja ja aiheuttaa kustannuksia. Suuri osa organisaatiomuutoksista kuitenkin epäonnistuu eikä saavuta tavoitteitaan, mikä tarkoittaa sitä, että muutokseen käytetty aika ja panostus valuu hukkaan. Tämä on herättänyt sekä yritysjohdon että tutkijat pohtimaan syitä epäonnistumisille. Yksi keskeinen löytö on, että organisaatiomuutosten yhteydessä kiinnitetään liian vähän huomiota yksilöiden eli työntekijöiden asenteisiin muutosta kohtaa. Yhtenä asenteena esiin on noussut negatiivinen kyynisyys, joka voidaan jopa joidenkin tutkimusten mukaan nähdä samana asiana kuin muutosvastaisuus. Kyynisyydellä on kuitenkin monet kasvot, ja vaikka kyynisen asenteen takana ei olisikaan todellisuuspohjaa, kyyniselle henkilölle hänen kokemuksensa ovat tosia. Tämä asenne saattaa joskus heijastua myös toimintaan, joka voi olla haitallista esimerkiksi organisaatiomuutoksen onnistumiselle. Organisaatiomuutoksia hankaloittaviin tekijöihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta voitaisiin välttyä turhilta kustannuksilta ja mahdollisesti turhilta negatiivisilta ajatuksilta. Ihmiset eivät synny valmiiksi kyynisinä. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan aivan selvää, mitkä kyynisyyden muodostumismekanismit ovat. Tässä tutkielmassa valotetaan työntekijän kyynisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä organisaatiomuutoksessa. Aineistona tutkielmassa käytettiin osaa vuosina 2012-2014 kerätystä kahden suomalaisen julkishallinnon laitoksen, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja terveysviraston fuusion yhteydessä kootusta aineistosta. Aineistosta selvitettiin työn imun, luottamuksen ja toimintatapojen koetun oikeudenmukaisuuden yhteyttä kyynisyyteen. Koska tutkielma käsittelee valmisaineistoa yhden ajanhetken poikkileikkausaineistona, ei muuttujien välistä kausaliteettia voitu selvittää. Tutkielmassa saaduista tuloksista ilmenee, että kyynisyyteen eniten yhteydessä olivat edellä mainituista muuttujista luottamus ja toimintatapojen oikeudenmukaisuus. Ylimmän johdon nauttiessa työntekijöiden luottamusta ja toimintatapojen ollessa oikeudenmukaisia myös kyynisyyden taso oli matalampi. Kontrollimuuttujina analyysissa käytettiin ikää, sukupuolta ja koulutustasoa. Näiden yhteys kyynisyyteen jäi vähäiseksi. Saadut tulokset ovat yhdenmukaiset aiempien tutkimusten kanssa.

Objective of the study. Dissertation researchers work on their dissertations, while simultaneously completing the studies required for their doctoral degree at the university. Previous research has shown that dissertation researchers often experience stress and exhaustion during their doctoral studies. In the light of previous research, some is already known about the well-being of dissertation researchers, but the link between burnout and social support has not been studied much. The aim of this study was to investigate the prevalence of burnout symptoms and stress, as well as the experienced social support from the supervisor and the scientific community within dissertation researchers at the University of Helsinki. As a follow-up question, it was examined whether a) part-time and full-time dissertation researchers, b) dissertation researchers within different fields of study, and c) dissertation researchers working in a group or alone differ in terms of perceived burnout and social support. Third, the relation between social support received from the supervisor and the scientific community, and the experience of exhaustion, cynicism and stress was studied. Methods. The material of the study was collected from all dissertation researchers at the University of Helsinki in the spring of 2021, using an electronic form. The material comprises the answers of 768 dissertation researchers. The incidence of burnout symptoms, stress, and social support received from the supervisor and the scientific community was examined based on the mean, deviation, kurtosis and skewness, the Cronbach´s alphas, and the results of the Kolmogorov-Smirnov test of the formed sum variables. Further, the Mann-Whitney U-test was used to determine whether part-time and full-time dissertation researchers, as well as dissertation researchers working alone or in a group differ in terms of perceived burnout symptoms, stress, and/or social support from the supervisor and the scientific community. Variance analysis was used to investigate the experiences of dissertation researchers within different doctoral schools. The relationship between burnout, stress, and social support was examined using Spearman's correlation coefficient, and further linear regression analysis. Results and conclusions. According to the results, the dissertation researchers at the University of Helsinki are somewhat burdened with their work. Full-time workers report, on average, more exhaustion and stress compared with part-time workers. The Doctoral schools differ in support provided by the scientific community. Dissertation researchers working at least partly in a group reportedly obtain more social support compared with researchers working alone. Support from the supervisor and the scientific community would appear to be able to reduce the stress experienced, as well as the symptoms of burn-out; exhaustion and cynicism.