Browsing by Subject "laadunseuranta"

Suomessa on viime aikoina käyty keskustelua harvennushakkuiden laadusta. Harvennushakkuiden onnistumista seuraavan viranomaisen Metsäkeskuksen mukaan harvennushakkuissa on ollut paljon huomautettavaa. Metsissä haastavissa olosuhteissa työskentelevillä hakkuukoneenkuljettajilla on suuri vastuu harvennushakkuiden onnistumisesta. Tämän tutkimuksen tavoite oli tuottaa tietoa hakkuukoneenkuljettajien tavoista seurata korjuujälkeä harvennushakkuutyömailla. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka helpoksi tai vaikeaksi kuljettajat kokevat hyvän korjuujäljen tuottamisen, millä tavoin he seuraavat korjuujäljen eri kriteerien onnistumista ja mitä välineitä he käyttävät työnsä laadun seurannassa. Tutkimuksessa oli keskeistä löytää kannustavia ratkaisuja osaamisen tukemiseen ja metsätyön laadunhallintaan. Tutkimuskysymysten selvittämiseksi luotiin 21 kysymystä kattava haastattelulomake, joka sisälsi valinta- että monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina lokakuun 2023 ja tammikuun 2024 välisenä aikana 25 hakkuukoneenkuljettajalta. Haastatteluaineistosta ei voida tunnistaa yksittäisiä henkilöitä. Haastattelut sisälsivät kuljettajien perustietojen lisäksi kysymyksiä kuljettajien tavoista seurata korjuujäljen onnistumista ja heidän tapaansa suorittaa omavalvontaa sekä heidän mielipiteitään saamistaan työohjeista. Kuljettajilta kysyttiin mitkä olisivat heidän mielestään hyviä tapoja kehittää ja ylläpitää heidän ammattitaitoansa sekä miten he pitävät metsänhoidollista ammattitaitoaan yllä. Haastattelun vastaukset luokiteltiin ja näiden pohjalta saatiin käsitys hakkuukoneenkuljettajien työtavoista korjuujälkeä koskien. Tuloksissa saatiin myös heidän näkemyksiään tavoista, joilla voitaisiin parantaa kuljettajien ammattitaitoa. Tulosten perusteella eri puolella Suomea työskentelevät kuljettajat eivät juuri eronneet toisistaan. Maantieteellinen sijainti ja sen tuoma työolojen vaihtelu selittivät kuljettajien eroavaisuuksia. Eri työkokemuksen omaavista kuljettajista löydettiin erovaisuuksia. Nuoremmat kuljettajat käyttivät teknologiaa paljon enemmän korjuujäljen laadun hallinnassa kuin vanhemmat kuljettajat. Vanhemmat kuljettajat seurasivat puustovaurioita harvennushakkuilla varastopaikalle kuljettaessa, mitä nuoret kuljettajat eivät tehneet. Yleisesti kuljettajat seurasivat korjuujäljenlaadun onnistumista. Kaikki kuljettajat olivat käyneet ammattitaitoa kehittävillä kursseilla ja koulutuksissa viime vuosien aikana. Kuljettajat toivoivat enemmän palautetta työstään työnjohdolta. Palautteen olisi hyvä olla suoraa ja reaaliaikaista. He kokivat myös muiden kuljettajien ja ammattilaisten kanssa kommunikoinnin kehittävän heidän ammattitaitoaan. Koulutukset nähtiin hyvänä asiana ja kuljettajat toivoivat enemmän maastossa tapahtuvaa käytännön koulutusta, jossa olisi mahdollista keskustella toisten alan ammattilaisten kanssa. Laadunseuranalla on vaikutusta metsänhoidon kokonaisketjussa ja se vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla. Kuljettajilla ei selkeästikään ole yhtä yhtenäistä tapaa tehdä korjuujäljen laadunvalvontaa. Kuljettajien olisi hyvä ymmärtää laajemmin heidän roolinsa hakkuiden onnistumisessa. Kuljettajat toteuttivat vertaispalautekäytäntöjä aktiivisesti älylaitteiden mahdollistamien sovellusten avulla. Tätä voitaisiin kehittää paremmin laajempaan käyttöön. Ajatus siitä, että kuljettajat voisivat antaa palautetta kohteidensa suunnittelusta työnjohdolle, nousi esiin keskusteluissa.