Browsing by Subject "liikkuminen"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2020)The physical activity of children has a significant meaning impact in the holistic and safe growth, develop-ment, and learning of children. The natural way for children under the age of three to release energy and emotions is through exercise. Exercise is play for children during which they can intuitively get to know, try out, and get to know their bodies and senses. According to national exercise guidelines, children should exercise three hours a day each day to acquire the many benefits of exercise. The recommendation for the physical activity of children is compiled of many forms of exercise: from light exercise and brisk outdoor activ-ities to very fast-paced physical activity. According to prior studies, children in daycare are inactive, or not in movement, for the majority of the day, and thus do not meet the given exercise goals. Research also shows that boys exercise and are active more than girls. The aim of this research is to investigate the amount of physical activity in children under the age of three in a daycare center that has a special emphasis on exercise, and then to compare the findings to the new na-tional exercise guidelines. The research also investigates the role of gender; do differences exist in the amount of exercise for boys and girls in the daycare center? The research departs from three research questions: (1) Do children under the age for three exercise according to the exercise guidelines? (2) What forms of exercise does the exercise take (low, intermediate or high levels?) (3) What connection does gen-der have to the exercise of children under the age of three in daycare? The research was realized qualitatively through examining the level of activity and strain of children under the age of three during a regular daycare day, and whether or not the amount of exercise was compatible with the new exercise guidelines for physical activity. The research was carried out in a daycare center that has a special emphasis exercise. The daycare center consists of three different units: Hippaheikki, Myrsky-luoto and Kajuutta. The research group was made up of fifteen children under the age of three: six girls and nine boys. Physical activity was measured through the University of Helsinki Polar Gofit activity meter over the course of six daycare days (6h/day). The analysis consisted of both a quantifying and thematic approach. under the age of three. The physical activity of the children was displayed through very typical means: the day was full of momentary shifts in tempo. During the course of six hours, the children exercised an hour. Boys exercised more than girls. The day care day for children under the age of three consists mostly of basic care. The time of analysis (6h) included two meals and a naptime in addition to several moments of getting dressed and using the bathroom. The time taken up by basic care partially explains the low levels of physical activity for children under the age of three. The physical activity of the children was displayed through very typical means: the day was full of momentary shifts in tempo.
-
(2023)Liikkumiseen kannustetaan usein korostamalla sen tuomia terveyshyötyjä. Liikkuminen on kuitenkin paljon muutakin kuin keino ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia. Siinä voidaan pitää merkityksellisenä monia asioita. Tämän tutkielman tavoitteena on ensinnäkin selvittää, millaista pääomaa liikkumiseen tarvitaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Toiseksi kiinnostuksen kohteena on se, millaisia asioita liikkuvat aikuiset pitävät liikkumisessaan tärkeinä. Lopuksi tutkitaan liikkumisen jatkumoa ja selvitetään, mitkä näistä asioista ovat olleet tutkittavilla läsnä lapsuus- ja nuoruusiän liikkumisesta aikuisiän liikkumiseen asti. Tutkimuskysymykset ovat: Miten aikuisena vähintään harrastetasolla liikkuville on kertynyt liikuntapääomaa lapsuudessa ja nuoruudessa? Mistä osa-alueista liikuntapääoma muodostuu lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien liikuntapääomaa kartuttaneilla aikuisilla? Mitkä liikuntapääoman osa-alueet ovat olleet tutkittavilla läsnä sekä lapsuuden ja nuoruuden että aikuisuuden liikkumisessa? Mitä liikkuminen tuottaa aikuisuudessa? Tutkielman aineisto koostuu kuuden yli 18-vuotiaan, vähintään harrastetasolla liikkuvan aikuisen yksilöhaastatteluista. Haastateltavat rekrytoitiin eräästä kuntokeskuksesta. Aineisto kerättiin keväällä 2022. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä nojataan Grounded Theoryyn (GT) analyysitekniikkana. Tulkinnassa hyödynnetään pääomajaottelua. Liikkumiseen tarvittavia ja sen tuottamia resursseja tarkastellaan Bourdieun taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman valossa. Liikkumisessa merkityksellisinä pidettyjä osa-alueita tarkastellaan Kunnarin liikuntapääoma-käsitteen avulla. Liikuntapääoma on osa ruumiillista kulttuurista pääomaa eli se ilmenee erilaisina toimintatapoina ja -taipumuksina. Tutkielman tulosten mukaan lapsuudessa ja nuoruudessa liikkumisen mahdollistaneita resursseja ovat sosiaalinen tuki, raha ja asuinympäristö. Aikuisuudessa liikkumisessa pidetään tärkeänä viihtyisyyden, ihmissuhteiden, rutiinin, suorittamisen, itsensä ilmaisun sekä terveyden osa-alueita. Liikkumisen jatkumossa lapsuudesta aikuisuuteen korostuu yhtäältä liikkuminen elämyksellisenä toimintana ja toisaalta sisäänrakennettuna ja intuitiivisena tapana. Tutkielma valottaa sitä, ettei liikkuminen ole kaikille yhdenvertaisesti saavutettavissa. Tulosten mukaan liikkuminen lapsuudessa ja nuoruudessa vaatii useaa erilaista tuen muotoa vanhemmilta tai muilta läheisiltä. Lisäksi ympäristön tarjoamien puitteiden on oltava suotuisia liikkumiselle. Kun liikkumisen pariin on päästy, pidetään siinä aikuisiällä tärkeänä paljon muutakin kuin sen tarjoamaa terveyshyötyä. Tulosten mukaan haastateltavien liikkumisessa on aina ollut kyse mukavuudesta. Liikkumisen parissa on viihdytty, koska se on kivaa ja sen parissa voi viettää aikaa ihmisten kanssa. Toisaalta liikkumisessa on aina ollut kyse myös rutiinista. Liikkuminen on yhtä normaali tapa kuin hampaiden harjaus. Tästä johtuen liikkumisen lisäämiseen tähtäävissä hankkeissa olisi tärkeä tarjota puitteita useiden eri liikuntapääoman osa-alueiden toteutumiselle kuten mieluisille liikuntamuodoille, onnistumisen kokemuksille, ihmissuhteille ja liikkumisen rutiinin luomiselle pelkän terveyden osa-alueen lisäksi.
-
(2019)Tutkielman tavoitteena on selvittää, miksi lasten fyysinen aktiivisuus on tärkeää varhaiskasvatuksessa ja mitkä menetelmät lisäävät sitä. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää varhaiskasvatuksessa. Aiemmissa tutkimuksissa on pohdittu fyysisen aktiivisuuden, sekä hyvinvoinnin ja terveyden merkityksellistä yhteyttä. Aiempien tutkimusten mukaan hyvinvointi kulkee vahvasti käsi kädessä liikkumisen kanssa. Varhaiskasvatuksessa lasten ulkoilulla on ollut suuri merkitys sekä lasten fyysiseen aktiivisuuteen että liikkumiseen. Tutkimuksen aineistona on kuusi tieteellistä artikkelia ja se on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston artikkelit käsittelevät lasten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta ja sen tärkeyttä sekä menetelmiä, jotka lisäävät fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksessa. Jokainen tutkimuksen artikkeli on esitelty erikseen myöhemmin kirjallisuuskatsauksessa. Tutkimuksen tulokset näkyivät fyysisen aktiivisuuden lisäämisen tärkeydessä muun muassa sekä karkea motoristen että hienomotoristen taitojen kehittymisen vuoksi. Fyysisen aktiivisuuden avulla pystyttiin myös vaikuttamaan lasten oppimiseroihin. Lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi oli kytköksissä fyysiseen aktiivisuuteen. Lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen kehitys. Nämä kaikki kolme kehityksen osa-aluetta vaikuttavat sekä lapsen hyvinvointiin että liikkumiseen. Tutkielmani aineiston artikkeleissa toistuivat samat elementit fyysisen aktiivisuuden lisääjinä, kuten ulkoilu ja ympäristötekijät. Ympäristötekijöihin kuuluvat muun muassa päiväkodin henkilökunta ja tilat, sekä päiväkotien resurssit ylipäänsä. Oppimisympäristöllä oli merkittävä vaikutus fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä. Erilaiset lelut ja leikit lisäsivät fyysistä aktiivisuutta. Tutkimuksissa osoitettiin myös, että aikuisen tuki voi olla tärkeää lapsen fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä.
-
(2016)Sedentary behaviour has been found to increase the risk of cancer, coronary heart disease, and mental disorders. It is important to know which factors affect sedentary behaviour in order to motivate people to take care of their psychological as well as physical health by being physically more active. This literature review considers the relationships between physical activity, temperament and personality. The correlative relationships between physical activity and individual differences have been studied quite thoroughly. Out of the five personality traits in the Big Five personality theory extraversion, conscientiousness, openness to experience, and emotional stability have been found to correlate with physical activity. In addition to the correlations conscientiousness, extraversion, emotional stability, and openness to experience have also been found to increase physical activity. Furthermore, the conscientiousness, extraversion, openness to experience, as well as agreeableness of physically more active adults have been found to reduce less over time than on physically less active adults. Additionally, physical activity has been found to increase the persistence and maintain the emotional stability among children. Summarizing, certain personality traits may affect the development of a physically active lifestyle, and physical activity may respectively contribute to the development and stability of personality traits. There is a need to study the relationships between physical activity, temperament and personality since the associations and the causal connections between the phenomena are not yet precisely known. The definitions used in the studies should be unified and the measurement methods and the statistical analyses should be further developed. More longitudinal research should be conducted. Furthermore, studies focusing on the mechanisms between physical activity, temperament and personality are needed. Additionally, it is important to study the differences between different modes of physical activity in terms of how they relate to temperament and personality. These future examinations might be useful for people who design and implement physical activity interventions.
-
(2020)Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena ja tutkimustehtävänä on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien antamia merkityksiä alle kolmevuotiaiden lasten liikkumiselle ja varhaiskasvatuksessa toteutettavalle liikuntapedagogiikalle. Liikkumisesta ja perusmotoristen taitojen hallitsemisesta on todettu olevan positiivisia vaikutuksia lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Tutkimukset ovat osoittaneet varhaiskasvatusikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden alenemista viime vuosina. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (2018) osoittavat, että lasten tulisi liikkua kolme tuntia päivässä ikä- ja kehitystasolleen sopivalla tavalla ja lasten paikallaanoloaikaa tulisi rajoittaa. Useimmat tutkimukset käsittelevät yli kolmevuotiaita lapsia ja heidän liikkumistaan varhaiskasvatuspäivän aikana. Tässä tutkielmassa kiinnostus kohdistuu alle kolmevuotiaisiin lapsiin ja varhaiskasvatuksen opettajien antamiin merkityksiin heidän liikkumisestaan. Tutkielmassa syvennytään siihen, miten varhaiskasvatuksen opettajat näkevät alle kolmevuotiaiden lasten liikkumisen sekä liikuntapedagogiikan varhaiskasvatuksessa. Tutkielmassa selvitetään, millaisia merkityssisältöjä heillä on alle kolmevuotiaiden lasten liikkumisesta ja liikuntapedagogiikasta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin haastattelututkimuksena. Tutkielmassa haastateltiin viittä varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelevät alle kolmevuotiaiden ryhmässä päiväkodissa. Haastateltavien valinta tapahtui haastateltavien oman kiinnostuksen pohjalta. Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä eli induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajien mukaan liikuntapedagogiikka ja pienten lasten liikkuminen on monipuolista, kokonaisvaltaista, osallistavaa ja hetkessä tapahtuvaa pedagogiikkaa. Liikuntapedagogiikka alle kolmevuotiaiden ryhmässä koettiin spontaanina, mikä vaatii varhaiskasvatuksen opettajalta läsnäoloa hetkissä. Liikuntahetket ovat varhaiskasvatuksen opettajien mielestä mahdollisuuksia, jossa lapsi voi oppia motoristen taitojen kehittämisen lisäksi monipuolisesti eri taitoja. Varhaiskasvatuksen opettajien mukaan lapsi kehittää liikkumisen avulla esimerkiksi ajattelu- ja vuorovaikutustaitojaan sekä sosioemotionaalisia taitojaan. Liikunnan avulla pieni lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja itseensä. Yhdessä liikkumalla lapsi pystyy jakamaan liikunnasta saadun ilon ja hyvän olon. Merkityksellisiksi asioiksi alle kolmevuotiaiden liikuntapedagogiikassa varhaiskasvatuksen opettajat nimesivät myös lapsen osallisuuden toteutumisen ja liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisen. Tämänkaltaiset hyvän olon ja onnistumiset sekä osallisuuden kokemukset liikuntahetkissä olivat varhaiskasvatuksen opettajien mielestä merkityksellisiä asioita alle kolmevuotiaiden lasten liikuntapedagogiikan toteuttamisessa.
-
(2016)Objective of the research was to find out factors affecting attitude among 1st to 6th grade primary school teachers towards adding movement during a school day. The study has multi-method approach as it utilises two different research methods. As research methods I used interviews and questionnaire. Methodically the study focuses on qualitative research, and as a method of analysis I used data-driven content analysis by the theory. I reviewed the quantitive part of the research through circle graphs and cross-referencing methods provided by the SPSS Statistics software. Research material consisted of interviews with six class teachers from three different localities in Finland, and questionnaire to 89 class teachers around Finland. The interviews were conducted on-site at schools or by phone, and responses to the electronic questionnaire were collected via links shared through Facebook. On the basis of this study, it can be stated that there are many factors, both individual and communal, that affect to class teachers' attitude towards adding movement during the school day. The most important individual factors are teacher's personal values, notions and experiences together with teacher's knowhow of movement and it's effects. Out of communal factors, the most affecting ones are the possibilities offered to teachers to add movement, and the generally prevailing though about what movement is and what kind of meaning it has especially in schoolchild's everyday life. Teachers can be divided roughly into three groups based on their attitude towards adding movement: those who already include movement naturally into the school everyday life, those who have positive attitude towards movement but whose means and notions are yet incomplete, and those who have negative attitude towards adding movement. My study gives valuable information about how to affect attitude among school teachers and school teacher students towards adding movement, and the means by which they can be helped to build a school environment that includes movement. The results also bring up the need for both initial and continuing education for the content, effects and methods of adding movement during a school day. It is possible to affect teachers' attitude towards adding movement, but it requires
-
(2016)Objective of the research was to find out factors affecting attitude among 1st to 6th grade primary school teachers towards adding movement during a school day. The study has multi-method approach as it utilises two different research methods. As research methods I used interviews and questionnaire. Methodically the study focuses on qualitative research, and as a method of analysis I used data-driven content analysis by the theory. I reviewed the quantitive part of the research through circle graphs and cross-referencing methods provided by the SPSS Statistics software. Research material consisted of interviews with six class teachers from three different localities in Finland, and questionnaire to 89 class teachers around Finland. The interviews were conducted on-site at schools or by phone, and responses to the electronic questionnaire were collected via links shared through Facebook. On the basis of this study, it can be stated that there are many factors, both individual and communal, that affect to class teachers’ attitude towards adding movement during the school day. The most important individual factors are teacher’s personal values, notions and experiences together with teacher’s knowhow of movement and it’s effects. Out of communal factors, the most affecting ones are the possibilities offered to teachers to add movement, and the generally prevailing though about what movement is and what kind of meaning it has especially in schoolchild’s everyday life. Teachers can be divided roughly into three groups based on their attitude towards adding movement: those who already include movement naturally into the school everyday life, those who have positive attitude towards movement but whose means and notions are yet incomplete, and those who have negative attitude towards adding movement. My study gives valuable information about how to affect attitude among school teachers and school teacher students towards adding movement, and the means by which they can be helped to build a school environment that includes movement. The results also bring up the need for both initial and continuing education for the content, effects and methods of adding movement during a school day. It is possible to affect teachers’ attitude towards adding movement, but it requires
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2006)The study examines various uses of computer technology in acquisition of information for visually impaired people. For this study 29 visually impaired persons took part in a survey about their experiences concerning acquisition of infomation and use of computers, especially with a screen magnification program, a speech synthesizer and a braille display. According to the responses, the evolution of computer technology offers an important possibility for visually impaired people to cope with everyday activities and interacting with the environment. Nevertheless, the functionality of assistive technology needs further development to become more usable and versatile. Since the challenges of independent observation of environment were emphasized in the survey, the study led into developing a portable text vision system called Tekstinäkö. Contrary to typical stand-alone applications, Tekstinäkö system was constructed by combining devices and programs that are readily available on consumer market. As the system operates, pictures are taken by a digital camera and instantly transmitted to a text recognition program in a laptop computer that talks out loud the text using a speech synthesizer. Visually impaired test users described that even unsure interpretations of the texts in the environment given by Tekstinäkö system are at least a welcome addition to complete perception of the environment. It became clear that even with a modest development work it is possible to bring new, useful and valuable methods to everyday life of disabled people. Unconventional production process of the system appeared to be efficient as well. Achieved results and the proposed working model offer one suggestion for giving enough attention to easily overlooked needs of the people with special abilities. ACM Computing Classification System (1998): K.4.2 Social Issues: Assistive technologies for persons with disabilities I.4.9 Image processing and computer vision: Applications
Now showing items 1-8 of 8