Browsing by Subject "liikunta"

Tavoitteet. Inhibitorinen kontrolli on osa toiminnanohjausta, ja sen on tutkittu olevan yhteydessä esimerkiksi koulumenestykseen ja sosiaalisiin taitoihin. Liikunnan on havaittu vaikuttavan kognitiivisiin kykyihin niin aikuisilla kuin lapsilla ja nuorillakin. Tässä katsauksessa tarkastellaan, miten akuutit liikuntainterventiot vaikuttavat inhibitoriseen kontrolliin lapsilla ja nuorilla, joilla toiminnanohjaus on vielä kehittyvässä vaiheessa. Menetelmät. Katsaus tehtiin Scopus-tietokantaa käyttämällä, hakusanoilla ”inhibitory control”, ”exercis*”, ”intervention”, ”child*” ja ”adolescen*”. Kirjallisuutta haettiin myös tietokannasta löytyneiden artikkeleiden lähteistä. Tulokset ja johtopäätökset. Katsaukseen valikoitui kahdeksan tutkimusta. Ainakin jonkinlainen liikunta oli yhteydessä parempaan inhibitoriseen kontrolliin lähes kaikissa tutkimuksissa. Toisaalta suurimmassa osassa tutkimuksista vaikutukset inhibitoriseen kontrolliin eivät eronneet vaikutuksista yleisempään informaation prosessointiin. On siis mahdollista, että liikunnan vaikutus inhibitoriseen kontrolliin ei eroa muista kognitiivisista toiminnoista ainakaan niin huomattavasti, että tämä ero pystyttäisiin havaitsemaan suurimmassa osaa tutkimuksista. Liikunnan vaikutukset mitattiin vain lyhyen ajan päästä liikuntatilanteesta. Osassa tutkimuksista vertailtiin liikunnan muuttujia: liikuntamuotoja, liikunnan kestoa tai liikunnan intensiteettejä. Ristiriitaisia tuloksia löytyi lähes kaikista liikunnan muuttujien vertailuista, joten päätelmiä siitä, minkälainen liikunta on inhibitorisen kontrollin kannalta hyödyllisin, ei voitu tehdä. Suurinta osaa tutkimuksista yhdisti kuitenkin aerobinen liikunta, liikunnan suhteellisen lyhyt kesto ja keskinkertainen tai korkea intensiteetti. Muutamassa tutkimuksessa vertailtiin koehenkilöitä, joilla oli ADHD ja koehenkilöitä, joilla tätä diagnoosia ei ollut. ADHD:n ei havaittu vaikuttavan korostuneesti liikuntainterventioiden tuloksiin, vaikka yhdessä tutkimuksessa löydettiin eroja liikunnan vaikutuksessa riippuen inhibitorisen kontrollin lähtötasosta. Kaiken kaikkiaan lasten ja nuorten on suositeltavaa harrastaa aerobista liikuntaa tukemaan inhibitorista kontrollia.

This thesis is a part of Development through Sports discussion, particularly from gender perspective and its effort to improve women’s position and status in developing countries by using sport as a tool. The study aims to depict the position and effects produced by gender in the field of sport and education by the means of ethnography. The perspective of the study is holistic in its attempt to acknowledge the impact of Tanzanian society, economy and politics for girls’ and women’s position within sport and education. The study was carried out with 7-week long fieldwork in a Tanzanian teacher training college. The college was a boarding school and the study focused mainly on students of physical education. The data of the study was collected with participant observation, informal discussions, semistructured thematic interviews and structured survey questionnaire. Also study material used in the college was collected, such as course outlines and directions given to the students. The interviews were analysed with thematic analyse. The space of girls and women in the masculine field of sport in Tanzania is narrow and challenging. For sociocultural reasons, it is difficult for women to obtain the motorical and psychosocial skills needed in teaching physical education in childhood and youth. It is more difficult for girls and women to have access and to move in masculine spaces that in addition to sport and sporting fields, is salaried work done outside home. Salaried work is necessary for financing the studies, but acquiring the money has moral effects. The morally acceptable financiers of women’s education are families – fathers and husbands mainly. Moral conflicts are caused if a woman acquires the funding through transactional sex and/or uneducated, physical labour. By moving in these masculine, independent spaces of sport and money, the morality and value of a woman can be questioned and thus inhibit the development of women’s position in society and women’s financial independence.

Liikkumiseen kannustetaan usein korostamalla sen tuomia terveyshyötyjä. Liikkuminen on kuitenkin paljon muutakin kuin keino ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia. Siinä voidaan pitää merkityksellisenä monia asioita. Tämän tutkielman tavoitteena on ensinnäkin selvittää, millaista pääomaa liikkumiseen tarvitaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Toiseksi kiinnostuksen kohteena on se, millaisia asioita liikkuvat aikuiset pitävät liikkumisessaan tärkeinä. Lopuksi tutkitaan liikkumisen jatkumoa ja selvitetään, mitkä näistä asioista ovat olleet tutkittavilla läsnä lapsuus- ja nuoruusiän liikkumisesta aikuisiän liikkumiseen asti. Tutkimuskysymykset ovat: Miten aikuisena vähintään harrastetasolla liikkuville on kertynyt liikuntapääomaa lapsuudessa ja nuoruudessa? Mistä osa-alueista liikuntapääoma muodostuu lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien liikuntapääomaa kartuttaneilla aikuisilla? Mitkä liikuntapääoman osa-alueet ovat olleet tutkittavilla läsnä sekä lapsuuden ja nuoruuden että aikuisuuden liikkumisessa? Mitä liikkuminen tuottaa aikuisuudessa? Tutkielman aineisto koostuu kuuden yli 18-vuotiaan, vähintään harrastetasolla liikkuvan aikuisen yksilöhaastatteluista. Haastateltavat rekrytoitiin eräästä kuntokeskuksesta. Aineisto kerättiin keväällä 2022. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä nojataan Grounded Theoryyn (GT) analyysitekniikkana. Tulkinnassa hyödynnetään pääomajaottelua. Liikkumiseen tarvittavia ja sen tuottamia resursseja tarkastellaan Bourdieun taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman valossa. Liikkumisessa merkityksellisinä pidettyjä osa-alueita tarkastellaan Kunnarin liikuntapääoma-käsitteen avulla. Liikuntapääoma on osa ruumiillista kulttuurista pääomaa eli se ilmenee erilaisina toimintatapoina ja -taipumuksina. Tutkielman tulosten mukaan lapsuudessa ja nuoruudessa liikkumisen mahdollistaneita resursseja ovat sosiaalinen tuki, raha ja asuinympäristö. Aikuisuudessa liikkumisessa pidetään tärkeänä viihtyisyyden, ihmissuhteiden, rutiinin, suorittamisen, itsensä ilmaisun sekä terveyden osa-alueita. Liikkumisen jatkumossa lapsuudesta aikuisuuteen korostuu yhtäältä liikkuminen elämyksellisenä toimintana ja toisaalta sisäänrakennettuna ja intuitiivisena tapana. Tutkielma valottaa sitä, ettei liikkuminen ole kaikille yhdenvertaisesti saavutettavissa. Tulosten mukaan liikkuminen lapsuudessa ja nuoruudessa vaatii useaa erilaista tuen muotoa vanhemmilta tai muilta läheisiltä. Lisäksi ympäristön tarjoamien puitteiden on oltava suotuisia liikkumiselle. Kun liikkumisen pariin on päästy, pidetään siinä aikuisiällä tärkeänä paljon muutakin kuin sen tarjoamaa terveyshyötyä. Tulosten mukaan haastateltavien liikkumisessa on aina ollut kyse mukavuudesta. Liikkumisen parissa on viihdytty, koska se on kivaa ja sen parissa voi viettää aikaa ihmisten kanssa. Toisaalta liikkumisessa on aina ollut kyse myös rutiinista. Liikkuminen on yhtä normaali tapa kuin hampaiden harjaus. Tästä johtuen liikkumisen lisäämiseen tähtäävissä hankkeissa olisi tärkeä tarjota puitteita useiden eri liikuntapääoman osa-alueiden toteutumiselle kuten mieluisille liikuntamuodoille, onnistumisen kokemuksille, ihmissuhteille ja liikkumisen rutiinin luomiselle pelkän terveyden osa-alueen lisäksi.

The physical activity of children has a significant meaning impact in the holistic and safe growth, development, and learning of children. Children’s natural way to release energy and emotions is through exercise. The aim of physical education is for the child to adopt an active and healthy lifestyle, gain positive experiences from exercise and learn physical skills. Physical activity has a positive effect on a child's health and wellbeing. The aim of this qualitative case study is to investigate the views of preschool children about physical activity and to determine what they think physical activity is. The theme is current and significant, because only 10-20 percent of children under school age achieve the amount of physical activity required for normal growth and development. The study also considers the effect of gender on physical activity. 23 preschool-age children, 13 girls and 10 boys, participated in the study. The data collection method was an interview and the analysis method was quantification. The research results show that exercise is a happy thing for children. Only a few children experience fear when they exercise. The majority of preschool children like physical activity and feel that they are good at it. There are differences in the results between genders; boys experience physical activity more positively than girls do. All children can describe physical activity in some way and most of the children have a sports hobby.

There is a lot of discussion about how children do not exercise enough nowadays. Many of them spend a large part of their day in a kindergarten, so the role of the early childhood education enabling adequate physical activity is remarkably great. It was the intention of my survey to find out what kind of physical activity there is in preschool groups, what kind of learning circumstances there appears to be, when viewed from the point of physical exercise, and how the adults are acting as supporters of children’s exercise. The intention was to make comparison between a preschool education group and an exercise oriented preschool education group. The survey was carried out as a qualitative survey in January 2018. The material was collected from two preschool education groups in the metropolitan area. As collecting method of the material I used monitoring the child group and interviewing the kindergarten teachers. The interviews were carried out as theme interviews and they were taped. The material was analyzed based on the material by organizing it under three main themes. The results showed that both groups tried to support the physical exercise of the children. However, the operating methods between the preschool education group and the exercise oriented preschool education group were different. In exercise oriented preschool education group they used different indoor facilities on weekly basis in order to increase activity. In preschool education group they mainly did not work like that because of the lack of the facilities; instead, they used outdoor yard to enable the physical activity. The exercise oriented preschool group spent time on the yard remarkably less, but they used the nearby sports hall and tatami in their activity on weekly basis. They had more facilities in their disposal in the kindergarten, but the exercise instruments were almost the same in both groups. However, during the free activity indoors, the preschool group children used less exercise instruments than the exercise oriented group. Based on the survey good facilities make it easier to carry out physical activity. You cannot always influence on the facilities, but on their use you can. The adult who considers it important to support the physical exercise of the children can influence on it. The survey shows that there is not just one way to support the physical activity of children. Every educator has to realize the needs of the children and consciously act based on that so that we could further promote the wellbeing, development and learning of the children.

Aikaisemman tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että fyysisellä aktiivisuudella on jo pitkään ollut merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuitenkin tutkia asiaa hieman eri näkökulmasta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla oli tarkoitus selvittää, millaisia vaikutuksia fyysisellä aktiivisuudella on koulumenestykseen. Omat havainnot organisoituun urheilutoimintaan osallistuvien lasten hyvästä koulumenestyksestä johtivat toiseen tutkimuskysymykseen, eli tutkimaan organisoidun urheilun vaikutuksia koulumenestykseen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli saada luotettavaa tietoa fyysisen aktiivisuuden ja organisoidun urheilun vaikutuksista koulumenestykseen, joita voitaisiin sitten mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi kasvatustyössä. Toteutin tämän kandidaatintutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhaussa hyödynsin Helkan -tietokantoja, sekä Google Scholar -hakukonetta. Hyödynsin aineiston etsimisessä myös löytämäni kirjallisuuden lähdeluetteloja. Aineistoni koostui sekä kansainvälisestä, että kotimaisesta tutkimuksesta, ja hyödynsin työssäni myös erilaista aiheeseen liittyvää teoriakirjallisuutta, sekä muita luotettavia sähköisiä lähteitä, kuten perusopetuksen opetussuunnitelmaa, perusopetuslakia yms. Tämän tutkielman lähteet koostuivat pääosin sähköisistä lähteistä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tutkimustulokset eivät olleet aivan yksiselitteisiä ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta, vaan niissä oli hieman epäjohdonmukaisuutta. Suurin osa aikaisemmasta tutkimuksesta kuitenkin päätyi tuloksissaan siihen, että fyysinen aktiivisuus vaikutti positiivisesti koulumenestykseen. Tulosten perusteella voitaisiin siis sanoa, että fyysisellä aktiivisuudella näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen, mutta laadukasta tutkimusta aiheesta tulisi ehdottomasti tehdä lisää. Toisen tutkimuskysymyksen kohdalla tulokset olivat yksiselitteisiä, ja näiden tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että organisoidulla urheilulla on positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen.

Tavoitteet: Stressi eli allostaattinen kuormitus on osa jokapäiväistä elämää, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi kortisolitasoihin, neuroplastisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Ihmiset reagoivat tähän kuormitukseen joko terveyttä edistävillä tai sitä heikentävillä tavoilla. Tutkielman päämääränä on selvittää, miten liikunta vaikuttaa stressin aiheuttamiin muutoksiin, erityisesti kortisolitasoissa, neuroplastisuudessa ja kognitiivisissa toiminnoissa, ja samalla lisätä ymmärrystä siitä, miten omilla valinnoillaan voi vaikuttaa stressin fysiologisiin seurauksiin ja aivojen toimintaan. Menetelmät: Tutkimusaineistoa haettiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla ”allostatic load”, ”neuroplasticity”, ”exercise” ja ”stress”, ja tutkimuksen lähteitä etsittiin myös löytyneiden tutkimusten viiteluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkielman perusteella voi sanoa liikunnalla, varsinkin kävelyllä ja joogalla, olevan positiivisia vaikutuksia kortisolitasoihin, neuroplastisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Toisaalta vääränlainen ympäristö tai liian kovalla intensiteetillä suoritettu liikuntaharjoitus saattaa nostaa kortisolitasoja ja heikentää kognitiivisia toimintoja. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimuksia siitä, mikä on liian intensiivisen liikunnan määritelmä ja miten eri liikuntalajit vertautuvat keskenään positiivisten vaikutusten osalta.

During the last 20 years obesity and musculoskeletal symptoms have increased in children and teenagers, and their physical condition has decreased. The promotion of exercise has a central role in a child’s healthy growth and development. Moving is one of a child’s charac-teristic ways of action, so enthusiasm towards it should come naturally. The purpose of this study is to find out how in a daycare center environment one can support/motivate children’s physical passive children to exercise. This thesis is a qualitative research study. The data was collected at a nature-orientated daycare center in Helsinki by doing a theme based group interview. The interview was structured around five themes. Four daycare personnel participated in the interview; each of whom had a different educational background. The result of the study is that the interviewees believe that a physically passive child needs more verbal support, encouragement and patience from an adult. Children’s movement in the gym should not be limited, and adults should create a variety of sporty challenges for children in the yard. The yard should be large and motivate children to move around. The daycare should have good supply of sport and exercise equipment indoors and outdoors. At the beginning of outdoor activities it would be good to have teacher-guided play and do weekly trips to nearby parks and forests. Exercise sessions should be planned and indi-vidualised according to the children’s skill levels. Parents should be reminded of the impor-tance of physical activity and exercising together in educational conversations, as well as in parents’ evenings.

The purpose of this research was to find out about the experiences of young adults hobbies and the importance of hobbies in the life course. Theoretical starting point in this research is life course, as well as concepts of normality, norms and values. I also focus on the Finnish sports clubs and the various positive and negative phenomenas that are observed among different sports. The research question is "How do the experiences of hobbies take place in the speech of young adults?" The research gave interesting results, especially about the significance of hobbies and the phenomenon of hobbies. In the results of the research, the internal rules and hierarchies of sports hobbies, which no one seems to question, became even greater. This research could be used in the future to spread awareness of disadvantages in sports clubs and teams.

Liike ja liikunta ovat nykyään, ja ovat aina olleet, tärkeä osa ihmisten arkipäivää. Varsinkin monet nuoret osallistuvat eri seurojen, järjestöjen tai koulujen järjestämiin liikuntaharrastuksiin. Liikunta on olennainen osa kulttuuria, ja siinä esiintyy sosiaalisia merkityksiä sekä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Urheilun integriteetistä on puhuttu viime vuosien aikana paljon, mutta enemmänkin kilpa- ja huippu-urheilun kentällä. Siksi tutkimukselle, joka käsittelee integriteettiä liikunnassa ruohonjuuritasolla, on tarvetta. Tämän kvalitatiivisen tutkielman päätavoitteena on tarkastella, mitä integriteetti tarkoittaa urheilujärjestön toiminnassa. Se on tapaustutkimus Maltan kansallisen urheilujärjestön, Sport Maltan Summer On The Move -ohjelmasta. Integriteetin merkitystä lähestytään kolmen pääteeman kautta, jotka ovat hyvä hallintotapa, sukupuolten tasa-arvo ja alaikäisten suojelu. Nämä kolme pääteemaa liittyvät urheilun rehellisyyteen Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmassa (2014-2017), joka myös toimii tutkielman teoreettisena viitekehyksenä. Tutkimusaineistona on käytetty omien havainnointien lisäksi haastatteluja. Primääriaineisto kerättiin elo-syyskuussa 2016 tehdystä 13 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka tein ollessani työharjoittelussa Sport Maltalla. Haastateltavat on jaettu neljään ryhmään: osallistujiin (8-9 vuotiaita), heidän vanhempiin, liikunnanohjaajiin ja järjestön muuhun henkilökuntaan. Metodina käytetään sisällönanalyysiä ja aiheita lähestytään teemoittain. Alue- ja kulttuurintutkimukselle tyypillinen monitieteisyys on erityisen näkyvillä tutkielmassa, ja aihetta käsitellään etenkin urheilusosiologian kautta keskittyen tiettyihin teemoihin, kuten organisaatiokulttuuriin, ikään ja sukupuoleen. Pääosin Sport Maltan Summer On The Move -ohjelma toimii hyvin ja osallistujamäärä on noussut varsinkin viime vuosina. Valittavia lajeja on paljon eri ikäisille eri alueilla saarivaltiota ja kaikki aktiviteetit ovat avoimia sekä tytöille että pojille. Vaikka Sport Malta on julkisen sektorin järjestö, se pyrkii rahoittamaan omat ohjelmansa. Ohjelmien taso on noussut, ja liikunnanohjaajat ovat ammattimaisia. Malta toimi EU:n puheenjohtajamaana keväällä 2017, mikä on kannustanut Sport Maltaa kehittymään järjestönä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yhtenä ongelmana on liikuntatilojen ja henkilöstön puute. Monet henkilökunnasta kertovat kommunikaation ja tiimityöskentelyn olevan avain heidän työssään. Kaikki haastateltavat lapset nauttivat aktiviteeteista ja kokevat, että heitä kohdellaan ohjelman puitteissa reilusti. Tietyt lajit nähdään vieläkin paremmin pojille kuin tytöille sopivina ja asiaan liittyy monia ennakkoluuloja, mutta esimerkiksi uinnissa osallistujamäärä on suunnilleen sama. Joissakin lajeissa, varsinkin fyysisissä lajeissa, tytöt nähdään vielä heikompina ja vanhemmissa ikäryhmissä erot näkyvät selkeämmin. Osa liikunnanohjaajista näkee lapset enemmän yksilöinä, toiset taas keskittyvät enemmän tyttöjen voimaannuttamiseen. Naisia on paljon liikunnanohjaajina, mutta eräiden haastateltavien mukaan naisia tulisi olla enemmän järjestön johtotehtävissä. Lapsille vanhempien tuki ja kannustus on oleellinen ja jopa välttämätön edellytys ohjelmaan osallistumiseen. Haastateltavat lapset näkevät liikunnanohjaajat ennen kaikkea kannustavina urheilullisten taitojen opettajina. Vanhempien mukaan liikunnanohjaajien kanssa on helppo kommunikoida, vaikka toivovatkin heiltä oma-aloitteisesti enemmän palautetta lastensa kehittymisestä tietyissä lajeissa. Vanhemmat kokevat, että lapset voivat oppia paljon elämäntaitoja ja arvoja ohjelman kautta - joskus nämä seikat nähdään jopa tärkeämpinä kuin itse liikunnallisten perustaitojen oppiminen. Lapset kokevat joukkuepelin olevan tärkein ohjelmassa oppimansa arvo. Tutkielma nostaa esiin universaaleja arvoja, joita voi oppia liikunnan kautta.