Browsing by Subject "logoterapia"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2018)Tutkielman tarkoitus on tarkastella Jeremian kirjan lukujen 1 ja 15 henkilöhahmon, profeetta Jeremian hebreankielisessä tekstissä (BHS) kuvattua henkistä kamppailua Viktor E. Franklin logoterapian valossa. Erikoisesti tarkastelun kohteena on profeetan asenne luvussa 1 Jumalan hänelle ennalta määräämään kohtaloon kansojen profeettana ja profeetan ilmeinen haluttomuus ottaa tehtävä vastaan. Logoterapian avulla pyritään syventämään Jeremian henkilöhahmon ymmärtämistä ja kuvaamaan hänen mahdollisuuksiaan löytää tarkoitus tilanteessa, jonka parantamiseen hän ei voi suoranaisesti vaikuttaa. Luku 15 on valittu mukaan tutkielmaan, koska se sisältää monia viitteitä lukuun 1 ja antaa lisäväriä ja selvennystä Jeremian ja Jumalan välisestä suhteesta. Tutkielma alkaa Viktor E. Franklin ja Jeremian elämäntilanteiden yhdenmukaisuuden pohdinnalla ja logoterapian esittelyllä. Tutkimuksen kannalta teorian keskeisimmät termit kuten vapaus, tarve tarkoitukseen, elämän tarkoitus, itsen transsendenssi ja ylin tarkoitus määritellään. Myös Jeremian henkilöhahmon sanoista esiin nouseva eksistentiaalinen turhauma esitellään ja sen tärkeä ero eksistentiaaliseen tyhjiöön selvennetään. Tämän jälkeen siirrytään varsinaiseen eksegeettiseen analyysiin. Luvut 1 ja 15 käydään läpi systemaattisesti jae jakeelta ja lukujen hepreankielinen teksti käännetään viitteissä mainittuja apuvälineitä käyttäen. LXX tekstiin viitataan silloin, kun erot tekstien välillä ovat tulkinnan kannalta merkityksellisiä. Lopuksi etsitään varsinaiset yhtymäkohdat psykologisen lähestymistavan ja eksegeettisten löytöjen välillä. Näin pyritään määrittelemään, mitä logoterapian periaatteita tekstissä voidaan havaita ja miten ne soveltuvat profeetta Jeremian henkilöhahmon kokemuksen kuvaamiseen. Luettaessa mainittuja tekstejä sekä eksegetiikan että logoterapian työkaluja käyttäen, kärsimyksestään ja sisäisestä kamppailustaan huolimatta profeetta Jeremia näyttäytyy vähemmän avuttomalle hahmolle kuin mitä on yleensä ajateltu. Logoterapia osoittaa, että kärsimyksen keskelläkin, tilanteessa, johon hän ei voi vaikuttaa, profeetan voidaan ajatella omaavan mahdollisuuden valita asenteensa. Jeremia löytääkin tarkoituksen elämälleen nimenomaan kärsimyksessä ja uskollisuudessa Jumalalta saamalleen tehtävälle.
-
(2022)Tämän tutkielman tehtävänä on tutkia, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia on Viktor Franklin logoterapian pääkäsitteillä ja suomalaisen evankelisluterilaisen sielunhoidon opaskirjallisuuden sielunhoitokäsityksillä. Tutkielman pääkirjallisuutena käytän Viktor Franklin teosta Logoterapia: Avain mielekkääseen elämään (2005), sillä se sisältää Franklin logoterapian pääperiaatteet tiivistetysti. Sielunhoidon pääkirjallisuutena käytän kahta viimeaikaista suomalaisen sielunhoidon opaskirjaa, Paavo Kettusen teosta Auttava kohtaaminen 1: Sielunhoidon perusteet ja teologia (2013) sekä Raili Gothónin teosta Auttava kohtaaminen 2: Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö (2014). Valitsin nämä teokset, sillä niissä esitetään kattavasti suomalaisen sielunhoidon historiaa, teoriaa, teologiaa, käytänteitä ja menetelmiä. Käytän myös tärkeänä ja tukevana kirjallisuutena kahta muuta viimeaikaista sielunhoidon yleisesitystä, jotka ovat Sielunhoidon teologia (2021) sekä Sielunhoidon käsikirja (1997). Tarkastelen aluksi sielunhoidon historiaa ja kehitystä Suomessa vanhaluterilaisesta ja pietistisestä sielunhoitomallista kohti nykypäivän terapiakeskeisempää suuntausta. Lisäksi analysoin tarkemmin sielunhoidon käsitettä. Tämän jälkeen esittelen Franklin logoterapian tutkielman kannalta riittävän kattavasti. Erittelen siitä tärkeimmät käsitteet ja kategoriat, joihin vertaan sielunhoitoon liittyvää aineistoa. Käyn läpi evankelisluterilaisen sielunhoidon ja logoterapian ihmiskäsityksen kappaleen kodalla logoterapian ihmiskäsityksen kolme peruspilaria. Tämän jälkeen vertailu siirtyy logoterapian kolmeen arvoryhmään, joista viimeinen, asennearvot, on jaettu vielä kolmeen osaan (syyllisyys, kärsimys ja kuolema). Seuraava luku käsittelee logoterapian ja evankelisluterilaisen sielunhoidon eroavaisuuksia. Esittelen vielä eroavaisuuksien jälkeen paradoksaalisen intention tekniikan, joka on logoterapian tunnetuin käytännön menetelmä. Logoterapiasta ja evankelisluterilaisesta sielunhoitokirjallisuudesta löytyy paljon samankaltaisuuksia, eikä niiden välillä ole merkittäviä ristiriitoja, vaikka joitakin eroavaisuuksia löytyy. Eroavaisuudet niiden välillä liittyvät lähinnä sielunhoidon erityisosaamisen alueelle. Yhdistämällä logoterapia evankelisluterilaiseen sielunhoitoon voidaan nähdäkseni saavuttaa suuri positiivinen ja hyödyllinen potentiaali ihmisen henkilökohtaiseen elämän tarkoitukseen sekä perimmäiseen tarkoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
-
(2022)Tämän tutkielman tehtävänä on tutkia, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia on Viktor Franklin logoterapian pääkäsitteillä ja suomalaisen evankelisluterilaisen sielunhoidon opaskirjallisuuden sielunhoitokäsityksillä. Tutkielman pääkirjallisuutena käytän Viktor Franklin teosta Logoterapia: Avain mielekkääseen elämään (2005), sillä se sisältää Franklin logoterapian pääperiaatteet tiivistetysti. Sielunhoidon pääkirjallisuutena käytän kahta viimeaikaista suomalaisen sielunhoidon opaskirjaa, Paavo Kettusen teosta Auttava kohtaaminen 1: Sielunhoidon perusteet ja teologia (2013) sekä Raili Gothónin teosta Auttava kohtaaminen 2: Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö (2014). Valitsin nämä teokset, sillä niissä esitetään kattavasti suomalaisen sielunhoidon historiaa, teoriaa, teologiaa, käytänteitä ja menetelmiä. Käytän myös tärkeänä ja tukevana kirjallisuutena kahta muuta viimeaikaista sielunhoidon yleisesitystä, jotka ovat Sielunhoidon teologia (2021) sekä Sielunhoidon käsikirja (1997). Tarkastelen aluksi sielunhoidon historiaa ja kehitystä Suomessa vanhaluterilaisesta ja pietistisestä sielunhoitomallista kohti nykypäivän terapiakeskeisempää suuntausta. Lisäksi analysoin tarkemmin sielunhoidon käsitettä. Tämän jälkeen esittelen Franklin logoterapian tutkielman kannalta riittävän kattavasti. Erittelen siitä tärkeimmät käsitteet ja kategoriat, joihin vertaan sielunhoitoon liittyvää aineistoa. Käyn läpi evankelisluterilaisen sielunhoidon ja logoterapian ihmiskäsityksen kappaleen kodalla logoterapian ihmiskäsityksen kolme peruspilaria. Tämän jälkeen vertailu siirtyy logoterapian kolmeen arvoryhmään, joista viimeinen, asennearvot, on jaettu vielä kolmeen osaan (syyllisyys, kärsimys ja kuolema). Seuraava luku käsittelee logoterapian ja evankelisluterilaisen sielunhoidon eroavaisuuksia. Esittelen vielä eroavaisuuksien jälkeen paradoksaalisen intention tekniikan, joka on logoterapian tunnetuin käytännön menetelmä. Logoterapiasta ja evankelisluterilaisesta sielunhoitokirjallisuudesta löytyy paljon samankaltaisuuksia, eikä niiden välillä ole merkittäviä ristiriitoja, vaikka joitakin eroavaisuuksia löytyy. Eroavaisuudet niiden välillä liittyvät lähinnä sielunhoidon erityisosaamisen alueelle. Yhdistämällä logoterapia evankelisluterilaiseen sielunhoitoon voidaan nähdäkseni saavuttaa suuri positiivinen ja hyödyllinen potentiaali ihmisen henkilökohtaiseen elämän tarkoitukseen sekä perimmäiseen tarkoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
-
(2021)Elämän merkityksellisyyden kokemus on kasvava kiinnostuksen kohde yhteiskunnassa ja uskontopsykologisen tutkimuksen aiheena ja sen on todettu vaikuttavan kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. Merkityksen etsintä näkyy esimerkiksi uudenlaisena henkisenä etsintänä ja self-help -kirjallisuudessa itsensä kehittämisenä. Tommy Hellsten (23.9.1951) on teologi, terapeutti, kirjailija ja kouluttaja, joka on tullut tunnetuksi etenkin läheisriippuvuutta käsittelevästä elämäntaitokirjallisuudesta. Hellstenin ajattelun keskiössä on merkityksen etsintä ja hengellis–psykologinen spiritualiteetti, mutta hänen ajattelustaan on tehty vain vähän teologista tutkimusta. Tässä tutkielmassa selvitän, minkälaisista spirituaalisista pyrkimyksistä elämän merkityksellisyyden kokemus Tommy Hellstenin ajattelussa muodostuu. Tutkimusaineistona käytän kahta Hellstenin kirjaa: Tähän olen tullut. Kirja merkityksen löytämisestä (2017) ja Ajan takaa: Kauemmas katsomisen taidosta (2012) sekä Hellstenin haastattelua ”Merkityksellistä elämää hakemassa”– Terveys Summit -nettitapahtumasta 30.1.2020. Tutkimusmenetelmäni on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka ohjaavina teorioina käytän Viktor Franklin logoterapiaa ja Robert A. Emmonsin spirituaalisten pyrkimysten (spiritual strivings) teoriaa. Hellstenin ajattelussa spirituaaliset pyrkimykset ja elämän rajallisuuden hyväksyminen muodostavat eksistentiaalisiin kysymyksiin vastaavan kokemuksellisen elämäntavan. Spirituaaliset pyrkimykset ohjaavat yhteyteen Jumalan ja oman minuuden kanssa, oman menneisyyden, egon ja arvojen tiedostamiseen sekä kohtaamaan kärsimys merkityksellisellä tavalla. Viktor Franklin tarkoituksen antavat luovat, kokemukselliset ja asenteelliset arvot toteutuvat näissä pyrkimyksissä. Elämän merkityksellisyyden kokemus syntyy pyrkimysten sivutuotteena. Egolähtöiset pyrkimykset ja elämän rajallisuuden torjuminen johtavat puolestaan merkityksettömyyteen. Spirituaalisten pyrkimysten merkityksellisyys perustuu niiden tarjoamaan suuntaan elämässä. Hellstenin ajattelun yhteys logoterapiaan kaipaa lisää tutkimusta. Elämän merkityksellisyyden kokemuksen muodostumista Hellstenin kirjoja lukeneiden tai koulutuksissa käyneiden parissa voitaisiin selvittää laajemmin laadullisella haastattelututkimuksella. Näin voitaisiin selvittää, ovatko kirjallisuudesta nousevat spirituaaliset pyrkimykset näkyvissä myös hänen koulutuksissaan.
-
(2021)Elämän merkityksellisyyden kokemus on kasvava kiinnostuksen kohde yhteiskunnassa ja uskontopsykologisen tutkimuksen aiheena ja sen on todettu vaikuttavan kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. Merkityksen etsintä näkyy esimerkiksi uudenlaisena henkisenä etsintänä ja self-help -kirjallisuudessa itsensä kehittämisenä. Tommy Hellsten (23.9.1951) on teologi, terapeutti, kirjailija ja kouluttaja, joka on tullut tunnetuksi etenkin läheisriippuvuutta käsittelevästä elämäntaitokirjallisuudesta. Hellstenin ajattelun keskiössä on merkityksen etsintä ja hengellis–psykologinen spiritualiteetti, mutta hänen ajattelustaan on tehty vain vähän teologista tutkimusta. Tässä tutkielmassa selvitän, minkälaisista spirituaalisista pyrkimyksistä elämän merkityksellisyyden kokemus Tommy Hellstenin ajattelussa muodostuu. Tutkimusaineistona käytän kahta Hellstenin kirjaa: Tähän olen tullut. Kirja merkityksen löytämisestä (2017) ja Ajan takaa: Kauemmas katsomisen taidosta (2012) sekä Hellstenin haastattelua ”Merkityksellistä elämää hakemassa”– Terveys Summit -nettitapahtumasta 30.1.2020. Tutkimusmenetelmäni on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka ohjaavina teorioina käytän Viktor Franklin logoterapiaa ja Robert A. Emmonsin spirituaalisten pyrkimysten (spiritual strivings) teoriaa. Hellstenin ajattelussa spirituaaliset pyrkimykset ja elämän rajallisuuden hyväksyminen muodostavat eksistentiaalisiin kysymyksiin vastaavan kokemuksellisen elämäntavan. Spirituaaliset pyrkimykset ohjaavat yhteyteen Jumalan ja oman minuuden kanssa, oman menneisyyden, egon ja arvojen tiedostamiseen sekä kohtaamaan kärsimys merkityksellisellä tavalla. Viktor Franklin tarkoituksen antavat luovat, kokemukselliset ja asenteelliset arvot toteutuvat näissä pyrkimyksissä. Elämän merkityksellisyyden kokemus syntyy pyrkimysten sivutuotteena. Egolähtöiset pyrkimykset ja elämän rajallisuuden torjuminen johtavat puolestaan merkityksettömyyteen. Spirituaalisten pyrkimysten merkityksellisyys perustuu niiden tarjoamaan suuntaan elämässä. Hellstenin ajattelun yhteys logoterapiaan kaipaa lisää tutkimusta. Elämän merkityksellisyyden kokemuksen muodostumista Hellstenin kirjoja lukeneiden tai koulutuksissa käyneiden parissa voitaisiin selvittää laajemmin laadullisella haastattelututkimuksella. Näin voitaisiin selvittää, ovatko kirjallisuudesta nousevat spirituaaliset pyrkimykset näkyvissä myös hänen koulutuksissaan.
Now showing items 1-5 of 5