Browsing by Subject "maahanmuuttajataustainen"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2014)Tässä työssä tarkastellaan Suomessa asuvien toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten identiteettikokemuksia kahden kulttuurin rajamailla. Tutkimuksen keskiössä on persoonallinen identiteetti, johon tartutaan toiseuden, rasismin ja vallan näkökulmasta. Persoonallisen identiteetin pohdinnassa painottuvat sen sosiaalinen ja etninen puoli. Tutkimuksen identiteettikeskustelua kehystää postmoderni identiteettikäsitys. Aineiston lapsista osa on syntynyt Suomessa, osa muuttanut Suomeen alta kouluikäisinä ja osa vasta hiljattain, muutama vuosi takaperin. Heidän lapsuuttaan kuvastavat ylirajaisuuden kokemukset, joten tutkimus ottaa kantaa myös transnationaalisiin piirteisiin identiteettikokemuksissa. Tutkimus on tehty yhteistyössä Non Fighting Generation -järjestön kanssa, Etnisten vähemmistöryhmien välinen rasismi -hankkeessa. Aineisto kerättiin etnografisesti, osallistuvan havainnoinnin keinoin kahdessa alakouluikäisille suunnatussa kymmenen kerran keskusteluryhmässä. Aineisto koostuu nauhoitetuista ryhmäkeskusteluista. Nauhoitetun materiaalin lisäksi aineiston analyysia tukevat kenttäpäiväkirjan muistiinpanot, sekä lasten ryhmissä tekemät erilaiset visuaaliset ja kirjalliset dokumentit. Aineiston analyysi perustuu Grounded teoriaan ja siinä todentuu myös hermeneuttis-fenomenologinen ulottuvuus, tarkastelun kohteena ollessa lasten tuntemukset ja kokemukset. Tutkimustulokset osoittavat, ettei eläminen kahden erilaisen kulttuurin välimaastossa ole mutkatonta ja ristiriidatonta toisen polven maahanmuuttajataustaisille lapsille. Tähän välimaastoon lapset rakentavat uutta, omaa olemistaan, ja voidaan todeta, että heidän identiteettikokemuksessaan todentuu hybridi-identiteetin olemus. Lasten voi nähdä myös ammentavan transnationaalisista yhteyksistä perheen lähtömaahan, oman etnisen taustan pohdinnoissa. Tutkimus paljastaa lasten kokevan rasismia arjessaan niin koulussa, kuin vapaa-ajallakin. Aineiston mukaan osalla lapsista on myös rasistisia asenteita muita etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Tutkimus vahvistaa ajatusta siitä, että rasismin kokemukset heijastavat negatiivisesti lasten käsityksiin itsestään. Tutkimustieto toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten kokemuksista on yhteiskunnallisesti tärkeää ja ajankohtaista. Aihe vaatii nykyistä monipuolisempaa tutkimusta monikulttuurisessa Suomessa. Informaatio tarjoaa työkaluja näiden lasten kanssa työskenteleville ja lisää ymmärrystä etnisiä vähemmistöjä edustavien identiteetin muodostuksesta. Tutkimustieto palvelee myös näiden nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemistä.
-
(2017)The aim of this study was to find out the methods and practices, used by pre-school teachers in everyday life of preschool, to support children with immigrant background the development and learning of their Finnish language. In addition to methods and practices my goal was to find out pre-school teachers’ opinion on what kind of learning environment supports the development of the Finnish language and how important they think their own role as teachers is in the children’s Finnish language development. The theory is based on the studies of native language and its importance for a child, the definition of bilingualism and second language learning. In addition to these parts the theory contains information of methods how to support Finnish language learning and development, the importance of learning environment and the role of an adult in the development of the Finnish language. The study involved six kindergarten teachers. Five of them had graduated from Ebeneser- college and one from the University of Helsinki. All teachers are working in pre-school classes, where some children have an immigrant background. I carried out the data collection using a theme interview and observation of the physical learning environment. This study is a qualitative case study research and interviews were analysed using content analysis. The physical learning environment observation I left almost entirely without an analysis, because the material of the observation didn’t produce supporting results to my research. The results showed that it is possible to support the Finnish language development with various ways in pre-school. In most responses came out the use of images, correct child's speech and paying attention to your own speech, small group activities and the utilization of the different situations in language learning. Almost all of the teachers saw the learning environment as an important support for the development of the Finnish language, but not all of the teachers paid attention to the environment or tried to highlight the Finnish language in their groups’ premises. All the teachers felt that their own role is important from the perspective of the Finnish language learning and development. Most of the teachers thought that the role of the teacher is very important, and the development of the Finnish language must be supported systematically. Finnish as a second language- teaching was organized in only three of the participating research groups, which was a surprise to myself. Today it is not defined that the Finnish as a second language- teaching would be obligated and half of the teachers saw that the Finnish as a second language- teaching is happening at all times.
-
(2022)Tavoitteet. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut ja kasvun odotetaan myös jatkuvan. Aiempien tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat yhteiskunnassa ennakkoluuloja, rasismia, syrjintää ja toiseuttamista. Erityisesti viimeiseksi mainittu eli ihmisen tai ihmisryhmän pitäminen erilaisena ja vähempiarvoisena koskettaa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, koska valtaväestö kokee usein maahanmuuttajataustaiset ihmiset uhaksi itselleen. Yhteiskunnan ja koululaitoksen ollessa tiiviissä vuorovaikutuksessa, myös koulujen arkea on tärkeää tarkastella ja muuttaa, sillä toiseuttaminen haastaa oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutumisen. Tässä tutkielmassa selvitetäänkin, miten maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita toiseutetaan koulussa sekä sitä, millaisia vaikutuksia toiseuttamisella on sen kohteeksi joutuville oppilaille ja opiskelijoille. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kymmenestä vuosina 2005-2022 julkaistusta tieteellisestä tutkimusartikkelista ja analysoitiin tutkimuskysymyskohtaisesti joko teoriaohjaavan tai aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysiin kuului aineiston lukeminen, ilmausten pelkistäminen ja yhdisteleminen sekä ala- ja yläkategorioiden luominen. Tulokset ja johtopäätökset. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita toiseutettiin koulussa verbaalisin, toiminnallisin ja spatiaalisin tavoin. Toiseuttaminen vaikutti oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin ja henkiseen hyvinvointiin. Vaikutukset olivat pääosin kielteisiä. Toiseuttaminen oli niin tahallista kuin tahatontakin. Tahattomassa toiseuttamisessa oli kyse toiminnasta, jonka tarkoitus oli myönteinen, mutta lopputulos toiseuttava. Yhteistä tahalliselle ja tahattomalle toiseuttamiselle oli niitä ohjaava ajatus toiseuttamisen kohteen oleellisesta erilaisuudesta verrattuna itseen sekä kielteiset vaikutukset toiseuttamisen kohteelle. Tutkielman tuoma ymmärrys siitä, millä tavoin maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita koulussa toiseutetaan, on tärkeää erityisesti opettajille, koska kuten tutkielman tulokset osoittavat, myös opettajat osallistuvat koulussa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden toiseuttamiseen, ja toisaalta heidän tehtävänsä on myös kyetä puuttumaan oppilaiden ja opiskelijoiden maahanmuuttajataustaisiin koulutovereihinsa kohdistamaan toiseuttamiseen. Tulevaisuudessa olisi erityisen tärkeää kehittää tapoja kitkeä ja ennaltaehkäistä toiseuttamista niin koululaitoksen kuin yhteiskunnankin tasolla.
-
(2021)Maahanmuuttajataustaiset nuoret saavuttavat valtaväestöä heikomman osaamis- ja koulutustason, mikä ennustaa syrjäytymistä ja matalampaa elintasoa tulevaisuudessa. Tutkimukseni tavoitteena oli tuoda esille mahdollisia syitä maahanmuuttajataustaisten heikompaan osaamis- ja koulutustasoon sekä tutkia mahdollisia haasteita, joita maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat koulutuspoluillaan. Halusin tutkia tätä aihetta, sillä se koskettaa entistä enemmän suomalaista yhteiskuntaa ja koulutusjärjestelmää maahanmuuton lisääntyessä ja monikulttuurisuuden yleistyessä paikallisissa kouluissa. Kandidaattitutkielmani teoria osiossa käsittelen yleisesti maahanmuuttoa Suomessa ja määrittelen tutkimuksessa käytettävät termit, jotka kuvaavat maahanmuuttajia. Tämän jälkeen siirryn käsittelemään maahanmuuttajataustaisten kotouttamista, koulutuspolkuja ja koulumenestystä. Teoriaosuuden jälkeen käsittelen tutkimuksen toteutusta, tuloksia ja lopuksi johtopäätöksiä sekä pohdintaa. Tutkimusmenetelmäksi valitsin kuvailevan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen, sillä sen avulla on mahdollista antaa laaja kuva käsiteltävästä aiheesta ja tiivistää aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Hyödynsin tiedonhakuprosessissa Google Scholar- hakukonetta, Googlea sekä Helka- kirjaston nettisivun hakutoimintoa. Valitsin aineistoksi mahdollisimman tuoreita artikkeleita ja raportteja. Tuloksissa ilmeni, että maahanmuuttajataustaisten nuorten haasteet koulutuspoluilla ja heikommat oppimistulokset selittyvät suurimmalta osaltaan vanhempiensa heikommalla sosioekonomisella taustalla. Myös vanhempien heikko tietämys suomalaisesta koulutusjärjestelmästä tuo haastetta lasten koulutuspolkuihin. Oppimiseroja valtaväestön kanssa selittävät erilaiset oppimisvaikeudet, matala hyvinvointi ja sopeutumisongelmat.
-
(2020)Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, minkälaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen opettajilla on maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa tehdystä yhteistyöstä. Tutkimuksessa selvitettiin mitä yhteistyötä rikastavia asioita yhteistyössä koettiin, minkälaisia haasteita varhaiskasvatuksen opettajat kokivat yhteistyössä sekä minkälaisia apukeinoja heillä on käytössään ja miten yhteistyötä voitaisiin parantaa. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyöhön velvoitetaan varhaiskasvatuslaissa, se on myös keskeisessä asemassa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Tutkimuksissa ja kirjallisuudessa on havaittu, että maahanmuuttajien kanssa tehtävään yhteistyöhön voi liittyä erityispiirteitä, jotka ovat tärkeätä ottaa huomioon yhteistyötä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Keskeisiä haasteita aiheuttavia asioita ovat kielimuuri sekä kulttuurierot. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin e-lomakkeella, jossa oli neljä avointa kysymystä liittyen maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Saaduista vastauksista muodostettiin teoriaan pohjautuvia yläkategorioita. Näiden alle muodostui erilaisia alakategorioita. Tutkimuksen tarkoitus ei ollut testata teoriaa, vaan etsiä aineistosta tehdyille löydöksille sekä niiden tulkinnalle selityksiä teoriasta tai tehdä huomioita mahdollisista eroavaisuuksista empirian ja teorian välillä. Tulokset ja johtopäätökset: Tämän tutkimuksen valossa varhaiskasvattajien ja maahanmuuttajien välisen yhteistyön keskiössä olivat kieli ja kulttuuri. Molemmat teemat nousivat esille vastaajien vastauksissa kaikkien kysymysten kohdalla. Etenkin yhteisen kielen puuttuminen näytti tuottavan haasteita. Varhaiskasvatuksen opettajien käyttämät apukeinot liittyivät vahvasti sekä sanalliseen että ei-sanalliseen kommunikaatioon. Yhteistyötä parantavina keinoina keskeiseksi teemaksi nousi sanallista kommunikaatiota parantavat keinot. Kommunikaation haasteista huolimatta yhteistyö maahanmuuttajien kanssa nähtiin tärkeänä ja vastausten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat näkivät vaivaa saadakseen sen toimimaan.
-
(2016)Objectives. The purpose of the study was to follow literacy and reading comprehension progress in a multi-cultural school in the first grade. In my research I reviewed also learning support in the form of remedial teaching. There was little information about immigrant pupils learning to read especially in southern Finland with multicultural areas. Literacy and reading comprehension are in focus, when you look at successful school careers. Previous studies have shown that the effects of literacy and reading comprehension persist after primary and secondary school. Methods. The study involved four first grade classes in one multicultural elementary school in Vantaa. One of the classes was integrated special education class. The study involved a total of 67 1st grade pupils. There were 29 Finnish pupils and 38 immigrant pupils. The data was collected during the academic year 2013-2014 with ARMI- assessment tool. Statistical methods, Kruskal-Wallis test, was used to compare the performance of Finnish pupils and pupils with immigrant background in three points of assessment in the fall, winter and spring. Results and conclusions. Finnish pupils achieved accurate reading skill faster than the immigrant pupils. The difference between the groups in reading comprehension was clear in winter. The difference between the groups and the results in winter and spring increased during the 1st class. Learning support was provided to immigrant pupils much more than to Finnish pupils. The total number was 264.5 hours during the school year. Finnish students were given remedial teaching 94.5 hours and the immigrant pupils 170 hours during the first grade. In conclusion assessment tools for immigrant pupils must be developed and normalized. The migrant pupils' reading and reading comprehension are not progressing so well as the skills of Finnish students. The difference is significant at the end of 1st class
Now showing items 1-6 of 6