Browsing by Subject "markkinointiviestintä"
Now showing items 1-16 of 16
-
(2021)Tässä työssä tutkitaan ansaittua mediaa saavuttavan markkinointiviestin ominaisuuksia ja luonnetta laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Panimoalalla ansaittu media näyttelee erityisen suurta roolia brändin rakentamisessa, sillä Suomen alkoholimainonnan lainsäädäntö rajoittaa oman ja ostetun median käyttöä merkittävästi. Lisäksi tutkimukset osoittavat ansaitun median olevan omaa ja ostettua mediaa tehokkaampi markkinointiviestinnän keino, joten sitä on mielekästä tavoitella. Omaa, ostettua ja ansaittua mediaa on tutkittu paljon, mutta tutkimus siitä, minkälainen viesti lopulta saavuttaa ansaittua mediaa, on vajanaista. Tämä tutkimus pyrkii täydentämään tutkimusaukkoa vastaamalla tutkimuskysymykseen siitä, millaiset ominaisuudet edesauttavat markkinointiviestiä saavuttamaan ansaittua mediaa ennalta määriteltyjen sidosryhmien toimesta. Tutkimuksessa käsiteltävät sidosryhmät ovat ammattitoimittajat, vaikuttajat sekä tavalliset kuluttajat. Aluksi tutkimus asetetaan kontekstiin taustoittamalla alkoholimainontaa Suomessa, oman, ostetun ja ansaitun median aiempaa tutkimusta, ansaitun median tavoittelemisen keinoja nykypäivänä sekä sidosryhmien merkitystä onnistuneessa markkinointiviestinnässä. Tämän jälkeen esitellään PR-vaikuttaja Gini Dietrichin vuonna 2014 lanseeraama PESO-malli, jonka pohjalta määriteltiin tutkittavat teemat laadullisen sisällönanalyysin lähtökohdiksi. Teemat ovat 1. Toimivuus PESO-nelikentässä; 2. Kuvaus tavoitetuista sidosryhmistä; 3. Kuvaus tavoitetuista kohderyhmistä; 4. Kuvaus viestin ominaisuuksista sekä 5. Ansaitun median tuoma lisäarvo. Analyysin aineisto koostuu kolmesta panimoalalla vuosina 2019-2020 toteutetusta markkinointitoimenpiteestä, joista jokainen suunniteltiin jo lähtökohtaisesti niin, että toimenpiteellä tavoitettaisiin ansaitun median tarjoamaa lisänäkyvyyttä. Aineiston pohjalta laaditun temaattisen analyysin tavoitteena oli tunnistaa aineistossa esiteltyjen case-esimerkkien viestejä yhdistäviä ja erottavia ominaisuuksia sekä tarkastella toimenpiteiden onnistumista PESO-mallin määrittämän ideaalin puitteissa. Tutkimustulokset voidaan tiivistää viiteen keskeiseen johtopäätökseen. Kolmen ensimmäisen PESO-mallin kehystämän johtopäätöksen mukaan yritysten tulee sisällyttää oman median rooli tehokkaammin markkinointiviestinnän suunnitteluun, yrityksen tulee myös itse ottaa vastuuta sisällön jakamisesta sekä luopua ajatuksesta, että yhdellä viestillä olisi mahdollista tavoitella kaikkia sidosryhmiä. Neljäs johtopäätös kiteyttää tutkimuskysymykseen vastauksen, jonka mukaan ansaittua mediaa saavuttava viesti on ominaisuuksiltaan yllätyksellinen, ainutlaatuinen, ajankohtainen, kekseliäs ja nokkela sekä sellainen, jota kilpailijoiden on vaikeaa kopioida uskottavasti. Viides johtopäätös koskee aineistossa esiteltyjen viestien eroavaisuuksia. Sen mukaan toimenpiteen kustannukset tai koko eivät automaattisesti korreloi saavutetun ansaitun median määrän kanssa. Tämän tutkimuksen kontribuutio markkinointiviestinnän aihealueelle on tuoda esille ansaitun median mahdollisuuksia ja rajoituksia useista eri näkökulmista. Tutkimuksessa onnistuttiin täydentämään havaittua tutkimusaukkoa tunnistamalla ansaittua mediaa saavuttavan viestin ominaisuuksia temaattisen analyysin sekä aineistossa esiteltyjen case-esimerkkien avulla. Tutkimustuloksissa tulee kuitenkin ottaa huomioon aineiston ja sidosryhmien rajallisuus sekä tutkijan subjektiivinen näkemys toimenpiteiden kulusta. Viestin ominaisuuksiin liittyviä havaintoja voidaan kuitenkin pitää melko yleistettävinä ja vähintään suuntaa-antavina ohjeina markkinointiviestinnän suunnitteluun. Tulevaisuudessa tutkimusta on mahdollista jatkojalostaa analysoimalla laajempaa aineistoa sekä huomioimalla erilaisia sidosryhmiä ja julkaisukanavia täysin objektiivisesta näkökulmasta. Lisäksi ansaitun median tavoittelun epäonnistumista kuvaava aineisto voi täydentää kokonaiskuvaa ja johdatella uusien tutkimuskysymysten äärelle.
-
(2021)Tässä työssä tutkitaan ansaittua mediaa saavuttavan markkinointiviestin ominaisuuksia ja luonnetta laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Panimoalalla ansaittu media näyttelee erityisen suurta roolia brändin rakentamisessa, sillä Suomen alkoholimainonnan lainsäädäntö rajoittaa oman ja ostetun median käyttöä merkittävästi. Lisäksi tutkimukset osoittavat ansaitun median olevan omaa ja ostettua mediaa tehokkaampi markkinointiviestinnän keino, joten sitä on mielekästä tavoitella. Omaa, ostettua ja ansaittua mediaa on tutkittu paljon, mutta tutkimus siitä, minkälainen viesti lopulta saavuttaa ansaittua mediaa, on vajanaista. Tämä tutkimus pyrkii täydentämään tutkimusaukkoa vastaamalla tutkimuskysymykseen siitä, millaiset ominaisuudet edesauttavat markkinointiviestiä saavuttamaan ansaittua mediaa ennalta määriteltyjen sidosryhmien toimesta. Tutkimuksessa käsiteltävät sidosryhmät ovat ammattitoimittajat, vaikuttajat sekä tavalliset kuluttajat. Aluksi tutkimus asetetaan kontekstiin taustoittamalla alkoholimainontaa Suomessa, oman, ostetun ja ansaitun median aiempaa tutkimusta, ansaitun median tavoittelemisen keinoja nykypäivänä sekä sidosryhmien merkitystä onnistuneessa markkinointiviestinnässä. Tämän jälkeen esitellään PR-vaikuttaja Gini Dietrichin vuonna 2014 lanseeraama PESO-malli, jonka pohjalta määriteltiin tutkittavat teemat laadullisen sisällönanalyysin lähtökohdiksi. Teemat ovat 1. Toimivuus PESO-nelikentässä; 2. Kuvaus tavoitetuista sidosryhmistä; 3. Kuvaus tavoitetuista kohderyhmistä; 4. Kuvaus viestin ominaisuuksista sekä 5. Ansaitun median tuoma lisäarvo. Analyysin aineisto koostuu kolmesta panimoalalla vuosina 2019-2020 toteutetusta markkinointitoimenpiteestä, joista jokainen suunniteltiin jo lähtökohtaisesti niin, että toimenpiteellä tavoitettaisiin ansaitun median tarjoamaa lisänäkyvyyttä. Aineiston pohjalta laaditun temaattisen analyysin tavoitteena oli tunnistaa aineistossa esiteltyjen case-esimerkkien viestejä yhdistäviä ja erottavia ominaisuuksia sekä tarkastella toimenpiteiden onnistumista PESO-mallin määrittämän ideaalin puitteissa. Tutkimustulokset voidaan tiivistää viiteen keskeiseen johtopäätökseen. Kolmen ensimmäisen PESO-mallin kehystämän johtopäätöksen mukaan yritysten tulee sisällyttää oman median rooli tehokkaammin markkinointiviestinnän suunnitteluun, yrityksen tulee myös itse ottaa vastuuta sisällön jakamisesta sekä luopua ajatuksesta, että yhdellä viestillä olisi mahdollista tavoitella kaikkia sidosryhmiä. Neljäs johtopäätös kiteyttää tutkimuskysymykseen vastauksen, jonka mukaan ansaittua mediaa saavuttava viesti on ominaisuuksiltaan yllätyksellinen, ainutlaatuinen, ajankohtainen, kekseliäs ja nokkela sekä sellainen, jota kilpailijoiden on vaikeaa kopioida uskottavasti. Viides johtopäätös koskee aineistossa esiteltyjen viestien eroavaisuuksia. Sen mukaan toimenpiteen kustannukset tai koko eivät automaattisesti korreloi saavutetun ansaitun median määrän kanssa. Tämän tutkimuksen kontribuutio markkinointiviestinnän aihealueelle on tuoda esille ansaitun median mahdollisuuksia ja rajoituksia useista eri näkökulmista. Tutkimuksessa onnistuttiin täydentämään havaittua tutkimusaukkoa tunnistamalla ansaittua mediaa saavuttavan viestin ominaisuuksia temaattisen analyysin sekä aineistossa esiteltyjen case-esimerkkien avulla. Tutkimustuloksissa tulee kuitenkin ottaa huomioon aineiston ja sidosryhmien rajallisuus sekä tutkijan subjektiivinen näkemys toimenpiteiden kulusta. Viestin ominaisuuksiin liittyviä havaintoja voidaan kuitenkin pitää melko yleistettävinä ja vähintään suuntaa-antavina ohjeina markkinointiviestinnän suunnitteluun. Tulevaisuudessa tutkimusta on mahdollista jatkojalostaa analysoimalla laajempaa aineistoa sekä huomioimalla erilaisia sidosryhmiä ja julkaisukanavia täysin objektiivisesta näkökulmasta. Lisäksi ansaitun median tavoittelun epäonnistumista kuvaava aineisto voi täydentää kokonaiskuvaa ja johdatella uusien tutkimuskysymysten äärelle.
-
(2015)Tässä tutkielmassa selvitetään, kuinka venäläiset kuluttajat suhtautuvat funktionaalisiin elintarvikkeisiin. Funktionaaliset elintarvikkeet ovat Venäjällä verrattain uusi ilmiö ja kuluttajien asenteet tuotteita kohtaan yhä vakiintumattomia. Tutkimuksen kannalta keskeisiä aiheita ovat kuluttajien asenteet teknologisesti muokattuja elintarvikkeita kohtaan, elintarvikkeen terveysväitteen merkitys tuotteen lisäarvon muodostumisen kannalta sekä venäläisten kuluttajien yleinen suhtautuminen terveysväittämällä varustettuja elintarvikkeita kohtaan. Suhtautumista selvitettiin venäläisille kuluttajille suunnattuna internet-kyselynä. Tutkielman aineisto koostuu 159 vastauksesta, jotka analysoitiin tilastollisia työkaluja apuna käyttäen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Venäjällä ollaan hyvin kiinnostuneita funktionaalisista elintarvikkeista, mutta käsite ”funktionaalinen elintarvike” ei ole kuluttajille juuri itsessään tuttu. Saatujen tulosten mukaan suurin osa kuluttajien funktionaalisiin elintarvikkeisiin liittyvistä epäilystä kohdistuu hyvin periaatteellisiin kysymyksiin, esimerkiksi uusi valmistusteknologia saattaa saada valintatilanteessa merkittävää painoarvoa. Funktionaalisten elintarvikkeiden omaksumisessa korostuu kuluttajan luottamus niin tieteelliseen tutkimukseen, tuotteiden valmistajiin kuin tuotteiden markkinoijiin. Tulosten mukaan kuluttajat harvemmin luottavat markkinointikampanjoihin, joten erityisesti asiantuntijoiden rooli tiedonvälittäjänä on tärkeä. Terveydenhuollon ammattilaisilla nähdään olevan olennainen rooli kuluttajien tietoisuuden kasvattamisessa Venäjällä, sillä elintarviketeollisuuden yritykset koetaan liian puolueellisina todenmukaisen informaation levittämiseen. Lisäksi tulokset osoittavat, että terveysväitteen nähdään tuovan tuotteelle lisäarvoa. Motivaatio tuotteen käytölle syntyy kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli kuluttaja ymmärtää terveysväitteen ja tuotteen terveysvaikutus tuntuu itselle merkitykselliseltä. Venäjällä suomalaisia elintarvikkeita pidetään saatujen tulosten perusteella korkealaatuisina, ja tuotteen suomalainen alkuperä lisää kuluttajien luottamusta funktionaalisen elintarvikkeen toimivuuteen. Hyvin Suomessa menestyneet funktionaaliset elintarvikkeet luovat uskoa alaan kohdistuville suurille odotuksille, ja saadut tutkimustulokset lisäävät toivoa menestystarinoihin myös Venäjällä.
-
(2011)Menekinedistämisen vaikutukset näyttäytyvät kaupan ja valmistajayrityksen näkökulmista erilaisina. Aiempi tutkimus on keskittynyt suurimmaksi osaksi valmistajayrityksen näkökulmaan ja yksittäisten menekinedistämistapojen tutkimiseen. Tässä tutkimuksessa aihetta lähestytään kaupan näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään erityisesti, sitä minkälaisia näkemyksiä ja kokemuksia päivittäistavarakaupalla on valmistajayritysten menekinedistämistoiminnasta? Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietämystä, jonka pohjalta valmistajayritys voi luoda ja suunnitella paremmin menekinedistämistoimintaa. Näkökulmana tutkimuksessa on kauppa, valmistajayrityksen ja kaupan nähdessä menekinedistämistoimet todennäköisesti eri näkökulmista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään minkälaisia näkemyksiä ja kokemuksia päivittäistavarakaupalla on valmistajayritysten menekinedistämistoiminnasta, mitkä menekinedistämistavat ovat kaupan mielestä toimivia, vaikuttaako menekinedistämistoimet jotenkin kaupan myyntiin, henkilökuntaan, valikoimanhallintaan tai logistiikkaan, sekä nähdäänkö menekinedistämistoimet toivottavana seikkana päivittäistavarakaupassa. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu tutkimus- ja oppikirjatiedosta markkinointiviestinnästä, menekinedistämistavoista jakelukanavassa ja kaupassa sekä tavararyhmähallinnan vaikutuksesta kaupan toimintaan. Teoriaosuuden lopussa käydään läpi aikaisempaa tutkimustietoa menekinedistämisen vaikutuksista kaupassa. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu aineistoon, joka kerättiin teemahaastatteluina Hok-Elannolta, Ruokakeskolta ja Suomen Lähikaupalta kevään 2011 aikana. Empiirisessä tutkimuksessa käytiin haastateltavien kanssa läpi kaikki teoriaosuudessa esille tulleet menenkinedistämistavat, joita valmistajayritykset käyttävät menekinedistämisessä. Haastateltavat kertoivat mielipiteensä menekinedistämistavoista myynnin, henkilökunnan, valikoimanhallinnan, logistiikan ja itse tärkeiksi näkemiensä näkökulmien perusteella. Tulokset ja johtopäätökset perustuvat haastateltavien mielipiteisiin. Tutkimuksen tulosten mukaan kauppa näki vetostrategiset, valmistajayrityksen kautta tapahtuvat menekinedistämiskeinot suurimmaksi osaksi toivottavana seikkana kaupankäynnissä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ongelmia nähtiin menekinedistämiskeinoissa, joista seuraa kaupalle kustannuksia, jotka haittaavat kaupan toimintaa tai tuovat paljon lisätyötä ilman konkreettista hyötyä. Kaupassa tapahtuvat menekinedistämiskeinot nähtiin kaupan kannalta usein hieman heikompana, kuin valmistajayrityksen kautta tapahtuvat keinot, koska ne lisäsivätusein työtä kaupassa. Työntöstrategiset menekinedistämiskeinot saivat enemmän kritiikkiä kaupalta kuin vetostrategiset keinot, mutta niitä ei nähty silti haitallisina kaupalle. Osa keinoista nähtiin toivottavina, mutta myös kritiikkiä keinoja kohtaan löytyi. Tutkimus osoittaa, että menekinedistämisen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Huonosti suunnitellusta menekinedistämisestä voi olla kaupalle myös haittaa. Tällaisesta kampanjasta ei myöskään valmistajayritys hyödy pitkällä tähtäimellä. Kauppa näki menekinedistämiset usein asiakkaan näkökulmasta ja pyrki huomioimaan menekinedistämisen aiheuttaman hyödyn tai haitan asiakkaalle. Tämä näkyi haastateltavien mielipiteissä. Tulevaisuutta ajatellen tulisikin tutkia myös asiakkaiden suhtautumista valmistajayritysten ja kaupan menekinedistämistoimiin.
-
(2013)Tutkielmassani pyrin selvittämään kuluttajan luottamusta funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiin eri näkökulmista tarkasteltuna sekä sitä, miten kuluttajat prosessoivat tietoa jota he saavat funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestinnästä. Pyrin saamaan tutkielmassani myös vastauksen kysymykseen mitkä asiat vaikuttavat kuluttajien luottamukseen terveysväittämien uskomiseksi? Teoriaosassa tarkasteltiin funktionaalisten elintarvikkeiden määritelmiä, lainsäädäntöä sekä luottamuksen käsitettä sovellettuna Vaikutusten hierarkia (The hierarchy of effects) teoriamalliin, jolla pyritään selittämään kuinka tuotemerkin satunnaisesta kokeilijasta kehittyy vaihe vaiheelta tuotemerkin säännöllinen käyttäjä. Varsinaiset tutkimuskysymykset olivat: 1. luottavatko kuluttajat funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiin? Lisäksi pyrin tutkimuksellani vastaamaan kahteen alakysymykseen: 2. Onko markkinointikanavalla vaikutusta markkinoinnin luotettavuuteen? 3. Entä mitkä tekijät vahvistavat tai heikentävät kuluttajan luottamusta funktionaalisia elintarvikkeita kohtaan? Tutkielman avulla pyrin myös saamaan aikaiseksi uutta tietoa, jotta kuluttaja luottaisi paremmin funktionaalisten elintarvikkeiden markkinoissa esitettäviin terveysväittämiin. Työn empiirinen osa toteutettiin e-kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin vastaajille toukokuussa 2012. Kyselyyn vastasi 60 vastaajaa. Aineiston analysointi toteutettiin SPSS-ohjelmistolla ja analyysimetelminä käytettiin keskiarvojen vertailuja, summamuuttuja-analyysejä ja pääkomponenttianalyysejä. Tutkimuksen empiirisen osan tulosten perusteella voidaan todeta, että kuluttajat luottavat funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestinnän luotettavuuteen varsin laajasti. Tutkittaessa eri tiedonlähteiden luotettavuuksia kokonaisuudessaan vastaajat luottivat kaikista eniten terveydenhuollon ammattilaisten mielipiteisiin, Näin ollen, tutkimuksen mukaan on varsin suositeltavaa esittää terveydenhuollon ammattilaisen mielipide jossain markkinointiviestintäprosessin osavaiheessa. Seuraavaksi luotettavina pidettiin lähes tasaväkisinä tiedonlähteinä televisio, -sanomalehti ja - radiomainosta sekä tuttavan käyttökokemusta. Näin ollen näihin markkinointikanaviin kannattaa panostaa funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestintäbudjetissa suhteellisen tasaväkisesti, jolloin markkinointiviestintäkampanja saavuttaa mahdollisimman suuren peiton, eli tavoittaa mahdollisimman suuren määrän ihmisiä. Vastatakseni kolmanteen tutkimuskysymykseen: tärkeimmäksi tulokseksi voidaan nostaa se, että epäluottamusta funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestintää kohtaan tuo se, jos tuotteessa ei esitetä paljonko tuotetta tulee nauttia, jotta terveysvaikutus aktivoituisi.
-
(2018)Gradun aiheena oli tutkia Gold and Green foods Oy:n Instagram –kuvien visuaalisia brändielementtejä semioottisen kuva-analyysin avulla muuttuneessa sosiaalisen median ympäristössä. Tutkielman tavoitteena oli ymmärtää yritystilin julkaisemia kuvia syvällisesti ja löytää Instagramissa tykätyistä kuvista brändiin viittaavia visuaalisia elementtejä. Tutkimuksen aineisto koostui Gold and Green foods Oy:n julkaisemista Instagram –kuvista, joiden engagement rate -arvo oli korkea. Kuvat analysoitiin semioottisin menetelmin käyttäen apua interpersoonalista metafunktiota, tekstuaalista metafunktiota, sekä konnotatiivista lähestymistapaa. Tutkimuksen teoreettinen tausta nojaa bränditeoriaan, markkinointiviestintään sekä erityisesti semiotiikkaan. Tutkimus alkoi käsillä olevan aiheen ja kohdeyrityksen esittelyllä, jonka jälkeen käsiteltiin tutkimukseen liittyvä teoreettinen tausta. Teoriaosuudessa käsiteltiin bränditeoriaa, markkinointiviestintää sosiaalisen median kontekstissa sekä semiotiikkaa tieteenalana ja teoriana. Tämän jälkeen esitettiin tutkimuksen lähtökohdat sekä aineiston analyysimetodit. Analyysiosassa suoritettiin aineiston lähiluku sekä muut semioottiset analyysit. Analyysien jälkeen havaittiin, että kuvien sisällössä toistuvat tietyt kuvakulmat, konnotaatiot ja värimaailma. Selkeitä brändiin liittyviä visuaalisia elementtejä puolestaan oli vähän. Tutkimuksen kuva-analyysin tuloksista kävi ilmi, että aineistoon valituissa kuvissa oli hyvin vähän selkeitä brändiin viittaavia visuaalisia elementtejä, kuten logoja, iskulauseita tai graafisia valintoja. Värien käyttö oli aineistossa yleisin brändiin viittaava elementti. Tutkimuksen tulokset ovat semioottisen kuvantutkimuksen perinteen mukaisesti subjektiivisia, sillä tutkijan oman tietopohjan ja taustan vaikutusta tuloksiin ei voida kiistää. Tulevissa tutkimuksissa kvalitatiivisen ja semioottisen tutkimuksen rinnalle voidaan ottaa numeerista dataa tuovaa kvantitatiivista tutkimusperinnettä.
-
(2018)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin pk-yrityksen urheilusponsorointia ja löytää keskeisiä piirteitä pk-yritysten onnistuneelle urheilusponsoroinnille. Tutkimuksessa lähdettiin selvittämään pk-yritysten urheilusponsoroinnin tavoitteita sekä tutkimaan niiden toteumista. Tavoitteiden toteutumisen lisäksi tutkittiin, mitkä haasteet estävät tavoitteiden toteutumisen ja mitkä tekijät puolestaan auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Näiden avulla voitiin hahmottaa pk-yrityksen urheilusponsoroinnin onnistumiseen liittyviä tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa oli tarkoituksena nostaa esille elintarvikealan pk-yritysten urheilusponsorointia sekä hahmottaa, miten elintarvikeyritykset käyttävät sponsorointia markkinointiviestinnän keinona ja mitä yritykset tavoittelevat sponsoroinnin avulla. Koska tutkimuksessa oli tarkoituksena ymmärtää toimintaa, tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, jossa haastattelu viedään eteenpäin keskeisten etukäteen valittujen teemojen avulla. Teemahaastattelujen avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon tietoa pk-yritysten sponsoroinnin toteuttamisesta. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä yritysedustajaa pk-yrityksistä, jotka sponsoroivat ainakin yhtä maajoukkuetason urheilijaa. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka osasivat kertoa mahdollisimman hyvin yrityksen sponsoroinnista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aikaisempien tutkimuksien perusteella kuvaamaan onnistuneeseen sponsorointiin tarvittavia tekijöitä. Myös median, yrityksen ja urheilijan muodostama kolminaisuus nousi tärkeään osaan teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempaa teoriaa, jonka mukaan onnistunut urheilusponsorointi voidaan saavuttaa keskittymällä tavoitteiden asettamiseen, tavoitteiden mittaamiseen, yhteensopivuuteen, vuorovaikutukseen sekä laajuuteen. Tutkimuksessa korostui näiden tekijöiden suunnittelu. Kun urheilusponsorointi on tarkasti suunniteltu, on mahdollista saada hyviä tuloksia urheilusponsoroinnista. Tutkimuksen tulokset osoittavat pk-yritysten kokevan sponsoroinnin tärkeäksi markkinointiviestinnän keinoksi, jolla voidaan vaikuttaa muun muassa näkyvyyteen, imagoon ja myyntiin. Varsinkin elintarvikeyritykset pyrkivät siirtämään urheilijan positiivista imagoa yrityksen tai sen tuotteen imagoon. Sosiaalinen media on viime vuosina muuttanut sponsorointia. Tämän havaittiin vaikuttaneen urheilijan ja median väliseen suhteeseen. Lisäksi tutkimus osoittaa pk-yritysten mahdollisuuden toteuttaa sponsorointia onnistuneesti myös pienemmällä mittakaavalla.
-
(2015)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan blogien hyödyntämistä ja merkitystä yritysten markkinointiviestinnässä selvittämällä markkinointi- ja viestintäalan ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä aiheesta. Blogit ovat markkinointiviestinnän keinona verrattain uusi sosiaalisen median mukanaan tuoma ilmiö, josta on tällä vuosikymmenellä tullut merkittävä kanava kuluttajatuotteiden ja -palvelujen markkinointiviestinnälle. Erilaisia tapoja hyödyntää bloggaajia yritysten markkinointiviestinnässä on useita. Mediatilan myynnin lisäksi bloggaaja voi toimia sisällöntuottajana yrityksen markkinointiviestinnän tarpeisiin. Tällaisia yhteistyön muotoja ovat lukijan ostamiseen tai sivustovierailuun tähtäävä kumppanuusmarkkinointi, bloggaajan sisällöntuottamista yrityksen tarpeisiin tarkoittava sisältömarkkinointi sekä yrityksen sponsoroima sisältö blogeissa, jossa bloggaaja kirjoittaa tai arvioi yrityksen tuotteita tai palveluita korvausta vastaan. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimusmetodina ryhmähaastattelua. Tutkimuksessa selvitettiin blogi-yhteistyön merkitystä ja nykytilaa yrityksen markkinointiviestinnässä sekä kaupallisen sisällön vaikutusta yrityksen, bloggaajan ja blogin lukijoiden kannalta. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä 26–32 vuotiasta kuluttajatuotteiden markkinointiviestintää toteuttavaa ammattilaista. Tutkimuksen viitekehys syntyi kaupallisen sisällön osapuolien, yrityksen, bloggaajan ja lukijan välisistä vuorovaikutussuhteista. Ryhmähaastattelun perusteella viitekehyksen asiakokonaisuuksista nousi esille neljä pääteemaa: blogin rooli mediana, bloggaaja sisällöntuottajana, bloggaaja yrityksen kumppanina sekä blogiyhteistyöhön liitetyt riskit. Tulosten analysoinnin perusteella voidaan sanoa, että bloggaajan mielipidevaikuttajan rooli sekä lukijoiden ja bloggaajan välisen intiimin suhteen merkitys tunnustetaan merkittävinä etuina bloggaajayhteistyötä tehdessä. Tutkimuksen analysoinnissa esille tullut bloggaajan kaksoisrooli sekä mediatilan haltijana että sisällöntuottajana tekevät bloggaajasta ainutlaatuisen mediahybridin, jonka toimesta toimituksellinen sisältö yhdistyy maksetun mainonnan hyötyihin. Bloggaaja koetaan myös ainutlaatuisena yhteistyökumppanina yritysten näkökulmasta, sillä bloggaaja on samanaikaisesti sekä yksityishenkilö että oman brändinsä edustaja. Tutkimuksen analyysin pohjalta voidaan myös todeta, että merkittävänä osana bloggaajayhteistyötä ovat myös riskit, joita sosiaalisen median ominaispiirteet kuten nopeatempoisuus ja ennalta-arvaamattomuus aiheuttavat. Blogiyhteistyöstä aiheutuneet hyödyt koetaan kuitenkin riskejä suuremmiksi, sillä onnistuessaan bloginäkyvyydellä voidaan saavuttaa merkittäviä markkinointiviestinnällisiä hyötyjä.
-
(2015)Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään luomun markkinointiin mainoskuvan analyysin keinoin. Tutkielmassa tutkitaan kvalitatiivista mainosanalyysiä apuna käyttäen, mitä mainoskuvat viestivät luomusta ja millä keinoin. Luomumainokset ovat elintarvikemainonnan osa ja luomu yhä nousevan ekologisen tietoisuuden aikana ajankohtainen tutkielman aihe. Tutkielmassa syvennytään mainoskuvan katselukokemukseen siten, että tutkija tekee analyysin kuudesta (6) luomumainoksesta, jotka ovat Finfood – Suomen Ruokatieto Ry:n (nykyinen Ruokatieto Ry) toimeksi antamia tai sellaisia, joissa näkyy luomumerkki. Mainokset on kerätty vuosilta 1998–2004, joten niistä saadaan näkökulma siihen, miten luomumainostaminen on tapahtunut aiemmin ja miten mainonta on kehittynyt näiden vuosien aikana. Tutkielman tavoite on selvittää, mitä ja miten luomumainoksilla on viestitty luomusta. Erityistä huomiota kiinnitetään visuaaliseen rakenteeseen ja yhteneväisyyteen ja pohditaan, millaisia mielikuvia mainokset herättävät. Elintarvikemainosten tehokkuutta tutkitaan usein kvantitatiivisesti, esimerkiksi myynnin kehitystä seuraamalla. Mainoskuvassa on kuitenkin myös kvalitatiiviselle tutkimukselle hyvää aineistoa löydettävissä, sillä mainoskuvat ovat sisällöltään rikkaita. Tavoite saavutetaan tutkimalla, mitkä elementit aiheuttavat mainoskuvassa tämän sanattoman kommunikaation ja miten päällisin puolin yksinkertaiselta tuntuvan kuvan kielioppi kertoo mainostettavasta aiheesta. Tutkielmasta saadaan tätä ajatusta kuljettamalla sivutuotteena tulokseksi, mitä luomusta on mainoskuvilla viestitty. Tulevaisuudessa on tärkeää, että mainostaja ymmärtää tuottamansa visuaalisen materiaalin vaikutukset ja syyt syvällisesti. Suomessa on monia erilaisia mainosalan ja media-alan toimijoita, jotka tuottavat tutkimusdataa ja mainonnan mittaristoja. Suurasiakkaat, kuten Ruokakesko Oy, tilaavat mittaristoja, sekä ylläpitävät omia mainonnan mittaristojaan. Samat tahot myös tilaavat mainokset. On tilaa tutkielmalle, jossa perehdytään elintarvikemainontaan tuorein silmin, syvästi sisällölliseltä näkökannalta. Mainoskuvan analyysillä visuaalisen kieliopin avulla voidaan avata uusia näkökulmia mainoksiin. Tutkielmassa halutaan myös tuottaa lisää materiaalia mainoskuvan tutkimuksen saralla. Tutkielman pääkysymys oli; mitä ja miten luomumainoksilla on viestitty luomusta, johon löytyi monia vastauksia mainoksista. Luomusta on viestitty, että luomun ostaminen on erilainen tapa ajatella kotitalouden ruokaostoksia. Luomukuluttajalle on viestitty vahvasta ja uskaliaasta valinnasta, jolla on vaikutusta. Mainoskuvat luokittelevat luomun luonnonläheisyyteen, lisäaineettomuuteen ja turvallisuuteen kulutusvalinnoissa. Monessa tutkielman mainoksessa luomun vihreä värimaailma ja sloganit, www-sivut sekä tiedottavuus ovat mainoksen pääelementtejä. Mainokset kertovat luomun olevan ennen muuta turvallinen valinta, joka perustuu tulevaisuuteen.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan Viking Lineen liitettyjä sosiaalisia representaatioita yritysmielikuvien ja yritysvastuullisuuskäsitysten kautta. Tutkielman teoreettinen näkökulma on sosiaalipsykologinen, koska yritysmielikuvia ja vastuullisuustulkintoja lähestytään sosiaalisten representaatioiden teorian viitekehyksestä. Sosiaalisten representaatioiden teorian avulla ihmiset tekevät yhdessä uusista asioista itselleen ymmärrettävämpiä ankkuroimalla ne johonkin itselleen jo tuttuun asiaan ja käsittämällä asiaa siten arkiajattelun kautta. Sosiaalisia representaatioita muodostetaan etenkin sellaisista sosiaalisesti relevanteista asioista, joilla on jokin tarkoitus tai merkitys ihmisten elämässä. Teorian luonut Serge Moscovici määritteli sosiaaliset representaatiot arvojen, ideoiden ja käytäntöjen järjestelmäksi, jolla on kaksi erilaista toimintamuotoa. Ensinnäkin sosiaaliset representaatiot luovat järjestystä, jonka avulla mahdollistuu yksilöiden orientoituminen sosiaaliseen ja materiaaliseen maailmaan. Toisaalta sosiaaliset representaatiot mahdollistavat yhteisön jäsenten keskinäisen kommunikaation tarjoamalla koodistot sosiaalisen vaihdon luokitteluun ja nimeämiseen. Tutkielman aihe liittyy ajankohtaiseen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun yritysmielikuvista ja ennen kaikkea yritysvastuullisuudesta. Yritysvastuullisuuden voidaan sanoa olevan 2010- luvun trendi, joka ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan päinvastoin, yritysvastuullisuudesta on tulossa kiinteä osa yritysten luontaisia ja arkipäiväisiä toimintatapoja. Yritysvastuullisuuden voidaan katsoa koostuvan kolmesta päävastuusta: ympäristövastuusta, sosiaalisesta vastuusta ja taloudellisesta vastuusta. Näiden päävastuiden alle sijoittuu puolestaan satoja pienempiä vastuullisuuden osa-alueita konkreettisine vastuullisuustekoineen. Vastuullisesti toimimalla yritykset voivat saavuttaa esimerkiksi sitoutuneita asiakkaita, vahvistaa brändi- ja markkina-arvoa sekä saavuttaa taloudellista lisäarvoa yritykselle. Asiakkaat näkevät yritysvastuullisuuden enenevissä määrin erottautumistekijäksi yritysten välillä haluten mahdollisuuksien mukaan käyttää vastuullisesti toimivien yritysten tuotteita ja palveluita. Viking Line toteuttaa vastuullisuutta monipuolisesti aina itse suunnittelemistaan maailman ilmastoviisaimmiksi kutsutuista uusista risteilyaluksista, ruokahävikin minimoimiseen ja opiskelijoiden työharjoittelun mahdollistamiseen. Tutkielman aineistona käytettiin kymmenen (10) Viking Linen risteilymatkustajan haastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina strukturoidun haastattelulomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja analyysi pyrki vastaamaan tutkimuskysymyksien kautta siihen, mihin Viking Line ankkuroidaan, miten Viking Line objektivoidaan ja tekevätkö ihmiset Viking Linea ymmärrettäväksi myös vastuullisuuden kautta. Tutkielman tulosten mukaan Viking Line näyttäytyy risteilyasiakkaille ennen kaikkea tuttuna ja turvallisena toimijana risteilymatkustamisen kontekstista. Turvallisuus näyttäytyy turvallisien alusten ja ammattitaitoisen merenkulun sekä avoimen viestinnän kautta. Näin ollen turvallisuuden voidaan katsoa kuuluvan osaltaan yritysvastuullisuuteen. Sen sijaan analyysistä nousi esiin se kiinnostava seikka, että risteilyasiakkaat eivät juurikaan olleet tietoisia Viking Linen tekemistä monipuolisista vastuullisuusteoista. Tunnistamalla risteilyasiakkaiden tarpeet ja odotukset vastuullisuusviestintään liittyen, yrityksen on mahdollista kehittää esimerkiksi markkinointiviestintäänsä, sillä strategisen vastuullisuusviestinnän avulla yrityksen on mahdollista parantaa markkina-arvoaan entisestään ja samalla saavuttaa taloudellista lisäarvoa.
-
(2018)Tutkimuksessa tutkittiin kauneudenhoitoalan tiedotteita ja blogitekstejä rinnakkain. Yrityksen bloggaajalle lähettämän sponsoroidun tuotteen mukana vastaanottajalle lähtee myös tiedote, joka sisältää tietoa tuotteesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä tieto tiedotteesta siirtyy osaksi blogitekstiä, ja miten siirtymiä merkitään. Tutkimusintressi kohdistuu blogien intertekstuaalisuuteen suhteessa tiedotteisiin. Tutkimuskohteena ovat sekä tiedotteet että blogitekstit. Hypoteesina on, että kun yritys lähettää tiedotteen ja uutuustuotteen bloggaajalle, joitain osia tiedotteesta päätyy osaksi tekstiä, jonka bloggaaja kirjoittaa tuotteesta blogiinsa. Tutkimuksessa selvitetään, miten blogeissa toimitaan. Blogit ovat valikoituneet tutkimuskohteeksi siksi, että ne ovat suhteellisen uusi genre ja nopeasti uudistuvia julkaisualustoja. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tässä tutkimuksessa rajaaminen aloitettiin rajaamalla tiedotteet, joiden intertekstuaalisia ketjuja löytyi erilaisista kosmetiikka- ja lifestyle -blogeista. Tiedotetta vastaavat blogipostaukset löytyivät blogien hakemistoista esimerkiksi bränditunnisteen alta. Tiedotteista valittiin ne, joista löytyi haun perusteella kirjoituksia blogeista. Tutkimusaineiston tiedotteet saatiin maahantuojalta tätä tukimusta varten. Laadullisen aineiston analyysissa käytettiin Eskolan ja Suorannan (1998) nimeämää tyypittelyä. Tutkimuksessa analysoidaan esiintymät tyypeiksi, jotka sisältävät samankaltaisuuksia. Kriteerinä käytettiin suoraan tiedotteesta blogiin siirtyvien sanojen määrää. Tapausten, eli blogitekstien mukaan ottaminen loppui kymmeneen, koska aineisto oli silloin kylläinen. Esimerkkien lisääminen ei tässä vaiheessa enää lisännyt tyyppejä, vaan kaksi testiä osoitti, että myös ne sijoittuivat jo olemassa oleviin luokkiin. Tutkimuksessa havaittiin, että intertekstuaalisuutta tapahtui aineistossa kolmella tavalla. Siirtymisen tyyppejä olivat tyyppi 1, jossa muutaman sanan kokonaisuuksia siirtyi tiedotteesta blogiin sellaisenaan, tyyppi 2, jossa kokonaisia lauseita, tai kappaleita siirtyi blogitekstiin muokkaamattomina ja tyyppi 3, jossa tieto siirtyi niin, että sitä oltiin muokattu, eikä referointia tapahtunut lainkaan sanasta sanaan. Teoriataustana tutkimuksessa käytettiin Bahtinin (1975) määritelmää kielen dialogisuudesta ja Koskelan (2008) julkaisua Valtionhallinnon tekstilajiketjujen intertekstuaalisuuden piirteitä, jossa Koskela tutkii tekstilajiketjujen implisiittistä ja eksplisiittistä intertekstuaalisuutta.
-
(2013)Sponsoroinnista on tullut tärkeä osa yritysten markkinointiviestintää. Sen avulla voidaan luoda mielikuvia, rakentaa brandia ja lisätä kuluttajien tietoisuutta yrityksestä ja sen tuotteista. Sponsoroinnilla voidaan saavuttaa tavoitteita, joihin ei pystytä tavallisella mainonnalla. Sponsorointiin käytetään vuosittain miljardeja euroja maailmanlaajuisesti ja Suomessakin satoja miljoonia. Sponsorointiin käytettävät rahamäärät ovat lisääntyneet jatkuvasti. Siitä on tullut elinehto seuroille ja yksittäisille urheilijoille, koska ilman sitä ei pystytä panostamaan harjoitteluun täysipäiväisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ensin kirjallisuuden pohjalta, miten yritykset valitsevat sponsoroinnin kohteensa, miten he käyttävät sitä edukseen ja mitä riskejä tähän liittyy. Lisäksi kuvaillaan yrityksen tavoitteita ja niiden seurantaa, sekä sponsoroinnin tarjoamia etuja niin yritykselle kuin urheilijallekin. Tutkimusosassa pyritään selvittämään miten suomalaiset yritykset toimivat sponsoroidessaan ja miten se vastaa teoriaa aiheesta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä SM-liigaseura Espoo Bluesin kanssa käyttäen esimerkkiyrityksinä joukkueen yrityssponsoreita. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla yritysten edustajien kanssa. Haastattelut litteroitiin kirjalliseen muotoon. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineisto analysoitiin käyttäen teemoittelua. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että suomalaiset yritykset noudattavat käytänteitä ja tavoitteiden asettelua, joka on teoriassa esitetty. Painotukset vaihtelevat yrityksittäin, mutta se johtuu yritysten erilaisuudesta, sekä siitä kuka yrityksestä vastasi haastattelun kysymyksiin.
-
(2020)Tämä tutkielma tarkastelee, mitkä ovat ne mainosmuodot, jotka podcast ympäristössä välittävät mainostajan viestin kuluttajalle kaikista tuloksellisimmassa ja käyttäjäkokemukseltaan miellyttävimmässä muodossa. Toiseksi tutkimuksessa selvitetään, miten eri tavoin podcastissa tuotetut kaupalliset sisällöt vaikuttavat kuluttajien ostoaikomuksiin. Kolmantena tutkimuksen tavoitteena on selvittää se, johtaako mainosten välttäminen podcastin välttämiseen ja missä kulkee kuuntelijan ”ärsytysraja”. Tutkielman pääpaino on suomalaissa podcasteissa, joista ei toistaiseksi ole vielä tehty juurikaan tutkimuksia. Tavoitteeseen päästään analysoimalla ja vertailemalla tutkimuksen aineistoja, sekä tarkastelemalla aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja jo julkaistua kirjallisuutta. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta aktiivisesti podcasteja kuuntelevaa henkilöä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, käyden läpi viisi ennalta suunniteltua teemaa. Haastatteluiden teemat käsittelivät (1) kuuntelutottumuksia, (2) motiiveja kuunteluun, (3) podcastien sisältöä, (4) kaupallisuutta sekä (5) uskottavuutta. Tutkimuksen perustella näyttäisi siltä, että erityisen tärkeää on löytää vaikuttaja, jonka arvot ja kohderyhmä kohtaavat yrityksen edustamien arvojen kanssa, jotta kohdeyleisöä kiinnostaa vaikuttajan ja yrityksen tekemä yhteistyö. Toinen tulosten perusteella tärkeäksi noussut ominaisuus on aitous: on tärkeää että podcastaajan mainostama tuote tai palvelu sopii tälle itselleen tai muuten yhteistyö ei tunnu kuuntelijasta uskottavalta. Tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan esittää, että luonnollisesti toteutettu tuotesijoittelu saa kuluttajat kiinnostumaan tuotteesta ja että halu tuotteen kokeiluun syntyy varmemmin kuin perinteisessä mainonnassa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää kvantitatiivista dataa esimerkiksi tietyn podcast-yhteistyön tuloksista
-
(2020)Tämä tutkielma tarkastelee, mitkä ovat ne mainosmuodot, jotka podcast ympäristössä välittävät mainostajan viestin kuluttajalle kaikista tuloksellisimmassa ja käyttäjäkokemukseltaan miellyttävimmässä muodossa. Toiseksi tutkimuksessa selvitetään, miten eri tavoin podcastissa tuotetut kaupalliset sisällöt vaikuttavat kuluttajien ostoaikomuksiin. Kolmantena tutkimuksen tavoitteena on selvittää se, johtaako mainosten välttäminen podcastin välttämiseen ja missä kulkee kuuntelijan ”ärsytysraja”. Tutkielman pääpaino on suomalaissa podcasteissa, joista ei toistaiseksi ole vielä tehty juurikaan tutkimuksia. Tavoitteeseen päästään analysoimalla ja vertailemalla tutkimuksen aineistoja, sekä tarkastelemalla aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja jo julkaistua kirjallisuutta. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta aktiivisesti podcasteja kuuntelevaa henkilöä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, käyden läpi viisi ennalta suunniteltua teemaa. Haastatteluiden teemat käsittelivät (1) kuuntelutottumuksia, (2) motiiveja kuunteluun, (3) podcastien sisältöä, (4) kaupallisuutta sekä (5) uskottavuutta. Tutkimuksen perustella näyttäisi siltä, että erityisen tärkeää on löytää vaikuttaja, jonka arvot ja kohderyhmä kohtaavat yrityksen edustamien arvojen kanssa, jotta kohdeyleisöä kiinnostaa vaikuttajan ja yrityksen tekemä yhteistyö. Toinen tulosten perusteella tärkeäksi noussut ominaisuus on aitous: on tärkeää että podcastaajan mainostama tuote tai palvelu sopii tälle itselleen tai muuten yhteistyö ei tunnu kuuntelijasta uskottavalta. Tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan esittää, että luonnollisesti toteutettu tuotesijoittelu saa kuluttajat kiinnostumaan tuotteesta ja että halu tuotteen kokeiluun syntyy varmemmin kuin perinteisessä mainonnassa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää kvantitatiivista dataa esimerkiksi tietyn podcast-yhteistyön tuloksista
-
(2011)Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millaisia vaikutuksia sanoma- ja aikakausilehdissä julkaistuilla viiniarvosteluilla on kyseisten arvosteltujen viinien myyntiin. Voidaanko siis suhdetoiminnan avulla viinikriitikoiden kautta vaikuttaa kuluttajan ostokäyttäytymiseen? Tutkimuskysymystä lähestyttiin tarkastelemalla ensin kuluttajan ostokäyttäytymistä ja ostoprosessin eri vaiheita. Samalla käytiin läpi myös kuluttajan sitoutumista ja tuotteen oston yhteydessä ilmeneviä riskejä. Sen jälkeen perehdyttiin suhdetoimintaan, jonka avulla pyritään vaikuttamaan siihen, mitä yrityksestä ja sen tuotteista kirjoitetaan medioissa. Empiirisessä osassa tehtiin tilastollinen tutkimus, jossa tutkittiin, onko eri sanoma- ja aikakausilehtien viiniarvosteluilla vaikutusta arvostellun viinin myyntiin. Lisäksi tutkittiin, löytyykö arvosteluista yhteisiä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet myynnin muutokseen. Aineisto kerättiin kahden suomalaisen viinien maahantuonti- ja markkinointiyrityksen viineistä kirjoitetuista arvosteluista ja näiden kyseisten arvosteltujen viinien myyntiluvuista. Arvosteluja kerättiin helmikuun 18. päivän ja lokakuun 19. päivän 2010 väliseltä ajalta. Yhteensä hyväksyttyjä arvosteluja kertyi 90 kappaletta. Tutkimuksen analysointiin käytettiin regressioanalyysiä. Tämän tutkimusten tulosten mukaan viiniarvosteluilla näyttäisi olevan vaikutusta viinien myyntiin eli kuluttajien ostopäätökseen. Teoriaosioon peilaten tämä oli odotettavissa, sillä myös aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet mielipidejohtajien ja viinikriitikoiden positiivisen vaikutuksen kuluttajiin. Kuluttajat kokevat viinin ostopäätöksen yhteydessä riskiä, jota he pyrkivät välttämään viiniarvostelujen avulla. Tuloksien mukaan myös arvostelun julkaisseella sanoma- tai aikakausilehdellä on vaikutusta kuluttajan ostopäätökseen.
Now showing items 1-16 of 16