Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "meditaatio"

Sort by: Order: Results:

  • Hara, Varpu (2017)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella ohjattujen meditaatioiden ja hypnoosin kieltä erityisesti genren näkökulmasta. Päätutkimuskysymyksiä on kaksi: 1.) Millaiset piirteet ovat tyypillisiä meditaatio- ja hypnoosigenreille? 2.) Millä tavoin meditaatio- ja hypnoosigenre suhteutuvat toisiinsa? Tutkimyskysymyksiä lähestytään genren, erityisesti jaksoanalyysin kannalta. Jaksojen lisäksi tarkastellaan kielellisistä piirteistä pronomineja, direktiivejä sekä suostuttelun kielen yhtä ulottuvuutta. Tutkimusaineisto koostuu Youtubessa julkaistuista meditaatio- ja hypnoosiäänitteistä, jotka litteroitiin analyysiä varten. Meditaatioäänitteitä on yhteensä kuusi, noin 88 minuuttia, ja hypnoosiäänitteitä neljä, noin 58 minuuttia. Tulokset osoittavat että meditaatio ja hypnoosi ovat erillisiä genrejä, jotka ovat kuitenkin läheisesti sukua toisilleen. Jaksoanalyysi paljastaa useita genreille yhteisiä jaksoja, jotka kuitenkin joiltain osin eroavat toisistaan, minkä lisäksi osa jaksoista on tyypillisempiä vain toiselle genrelle. Pronominien ja direktiivien käyttö genreissä on hyvin lähellä toisiaan, joskin joitakin eroavaisuuksia löytyy, minkä lisäksi suostuttelun kielen tarkasteltuja piirteitä löytyy pääasiassa vain hypnoosiäänitteistä. Tutkimuksen otanta on pieni, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Toisaalta tutkimus tarjoaa uutta tietoa etenkin meditaation kielestä, jota ei ole aiemmin tutkittu.
  • Hara, Varpu (2017)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella ohjattujen meditaatioiden ja hypnoosin kieltä erityisesti genren näkökulmasta. Päätutkimuskysymyksiä on kaksi: 1.) Millaiset piirteet ovat tyypillisiä meditaatio- ja hypnoosigenreille? 2.) Millä tavoin meditaatio- ja hypnoosigenre suhteutuvat toisiinsa? Tutkimyskysymyksiä lähestytään genren, erityisesti jaksoanalyysin kannalta. Jaksojen lisäksi tarkastellaan kielellisistä piirteistä pronomineja, direktiivejä sekä suostuttelun kielen yhtä ulottuvuutta. Tutkimusaineisto koostuu Youtubessa julkaistuista meditaatio- ja hypnoosiäänitteistä, jotka litteroitiin analyysiä varten. Meditaatioäänitteitä on yhteensä kuusi, noin 88 minuuttia, ja hypnoosiäänitteitä neljä, noin 58 minuuttia. Tulokset osoittavat että meditaatio ja hypnoosi ovat erillisiä genrejä, jotka ovat kuitenkin läheisesti sukua toisilleen. Jaksoanalyysi paljastaa useita genreille yhteisiä jaksoja, jotka kuitenkin joiltain osin eroavat toisistaan, minkä lisäksi osa jaksoista on tyypillisempiä vain toiselle genrelle. Pronominien ja direktiivien käyttö genreissä on hyvin lähellä toisiaan, joskin joitakin eroavaisuuksia löytyy, minkä lisäksi suostuttelun kielen tarkasteltuja piirteitä löytyy pääasiassa vain hypnoosiäänitteistä. Tutkimuksen otanta on pieni, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Toisaalta tutkimus tarjoaa uutta tietoa etenkin meditaation kielestä, jota ei ole aiemmin tutkittu.
  • Jurvakainen, Sonja (2020)
    Tutkielmani tarkastelee älylaitteissa toimivia meditaatioapplikaatioita kulutustuotteina. Uskontotieteen kentällä meditaatioapplikaatiot ovat uusi alue, josta voidaan tutkia uskonnollisten tai henkisten piirteiden ilmentymistä. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa tarkastelen meditaatioapplikaatioiden kuvauksia ja mainoslauseita. Pohdin kuvauksissa ja mainoslauseissa esiintyvää kieltä diskurssinanalyysin keinoin hyödyntäen myös retorista analyysiä sekä kuva-analyysiä. Tutkimuskysymyksiäni ovat 1) Miten meditaatioapplikaatiot kertovat meditaatiosta? ja 2) Miten uskonto ilmenee meditaatioapplikaatioissa? Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani toimii sekularisaatioteoria. Käsittelen maallistumista ja henkisyyteen siirtymistä meditaatioapplikaatioiden kautta, jotka toimivat länsimaissa stressiä lievittävinä kulutustuotteina. Aineistona tutkielmassani toimii Headspace-, Calm- ja Breethe-applikaatioiden mainoslauseet, kuvaukset ja kuvakaappaukset kyseisistä meditaatioapplikaatioista. Aineiston valinta ja rajaus perustuu kyseisten meditaatioapplikaatioiden suosioon, maksullisuuteen ja kansainvälisyyteen. Lisäksi olen huomioinut applikaatioille annetut käyttäjäarviot. Tutkielmani tulokset osoittavat, että meditaatioapplikaatioiden kuvauksissa tai mainoslauseissa ei tuoda ainakaan suoraan esiin meditaation uskonnollista perinnettä. Paikoin tulkinnanvaraisia viitteitä uskonnolliseen perinteeseen on löydettävissä. Headspace-applikaation kuvauksessa mainitaan kuitenkin, että entinen buddhalainen munkki toimii yhtenä applikaation perustajana sekä meditaatioharjoitusten ohjaajana. Kyseinen mainoslause toimii tutkielmassani ainoana sanallisena viitteenä jonkinlaiseen uskonnollisuuteen tai yhteytenä buddhalaiseen perinteeseen. Yhdestä viittauksesta huolimatta, meditaatioapplikaatiot näyttävät toimivan hyvin irrallisena osana meditaation uskonnollisesta perinteestä. Meditaatioapplikaatioiden kieltä ohjaa länsimaita leimaava kaupallisuus, kulutus, individualismi sekä stressinlievitys.
  • Monni, Susanna (2020)
    Tutkimukseni tehtävä on selvittää, mitä buddhalaiseen perinteeseen kuuluvan vilpassana-meditaation opettaja Satya Narayan Goenka (1924–2013) tarkoittaa rakkaudella itseen. Tämä edellyttää Goenkan rakkauskäsityksen perusteiden ja taustan kuvaamista. Käytän työssäni apuna seuraavia tutkimuskysymyksiä: Mitkä ovat S. N. Goenkan mielestä hyvän elämän edellytykset, mikä on itseys, mitä rakkaus itseen hänelle merkitsee ja miten hän sitä perustelee. Tutkimusmetodini on kolmivaiheinen systemaattinen tekstianalyysi. Analysoin Goenkan rakkauskäsitystä ja sen taustalla olevia oletuksia, ajattelumalleja ja käsitysjärjestelmiä, väitteitä ja argumentteja. Etsin vastauksen kysymykseen, minkälaisiin ajatuksellisiin ja toiminnallisiin tekijöihin S. N. Goenkan rakkauskäsitys johtaa. Lähteenäni käytän Goenkan 10 päivän meditaatiokurssin opetuspuheita ja niistä kirjoitettua kirjaa Discourse summaries: talks from a ten-day course in Vipassana meditation. Johdantoa seuraavassa taustaluvussa määrittelen tutkimuskohteeni eli rakkauden itseen ja siihen liittyvät tekijät: luonnonlaki, ohjeisto moraaliseen elämään, mielen rakenne ja toiminta sekä itseys. Luvussa kolme käsittelen systemaattisesti Goenkan rakkauskäsitystä ja sen perusteita. Olen jaotellut rakkaussitaatit niihin sisältyvien rakkauteen liittyvien väitteiden ja perustelujen pohjalta kategorioihin, jotka linkittyvät hänen käsitykseensä hyvästä elämästä. Neljännessä luvussa käsittelen tutkimukseni tuloksia. Tutkimukseni tulos on havainto, että rakkaus itseen linkittyy kiinteästi eettiseen elämään, mielen hallintaan ja viisauteen, joka kehittyy kehollisen tietoisuuden syvällisestä oivaltamisesta.
  • Monni, Susanna (2020)
    Tutkimukseni tehtävä on selvittää, mitä buddhalaiseen perinteeseen kuuluvan vilpassana-meditaation opettaja Satya Narayan Goenka (1924–2013) tarkoittaa rakkaudella itseen. Tämä edellyttää Goenkan rakkauskäsityksen perusteiden ja taustan kuvaamista. Käytän työssäni apuna seuraavia tutkimuskysymyksiä: Mitkä ovat S. N. Goenkan mielestä hyvän elämän edellytykset, mikä on itseys, mitä rakkaus itseen hänelle merkitsee ja miten hän sitä perustelee. Tutkimusmetodini on kolmivaiheinen systemaattinen tekstianalyysi. Analysoin Goenkan rakkauskäsitystä ja sen taustalla olevia oletuksia, ajattelumalleja ja käsitysjärjestelmiä, väitteitä ja argumentteja. Etsin vastauksen kysymykseen, minkälaisiin ajatuksellisiin ja toiminnallisiin tekijöihin S. N. Goenkan rakkauskäsitys johtaa. Lähteenäni käytän Goenkan 10 päivän meditaatiokurssin opetuspuheita ja niistä kirjoitettua kirjaa Discourse summaries: talks from a ten-day course in Vipassana meditation. Johdantoa seuraavassa taustaluvussa määrittelen tutkimuskohteeni eli rakkauden itseen ja siihen liittyvät tekijät: luonnonlaki, ohjeisto moraaliseen elämään, mielen rakenne ja toiminta sekä itseys. Luvussa kolme käsittelen systemaattisesti Goenkan rakkauskäsitystä ja sen perusteita. Olen jaotellut rakkaussitaatit niihin sisältyvien rakkauteen liittyvien väitteiden ja perustelujen pohjalta kategorioihin, jotka linkittyvät hänen käsitykseensä hyvästä elämästä. Neljännessä luvussa käsittelen tutkimukseni tuloksia. Tutkimukseni tulos on havainto, että rakkaus itseen linkittyy kiinteästi eettiseen elämään, mielen hallintaan ja viisauteen, joka kehittyy kehollisen tietoisuuden syvällisestä oivaltamisesta.