Browsing by Subject "metsänkäyttö"

Nykymuotoisen metsäsuunnittelun ongelmaksi on koettu heikko asiakaslähtöisyys. Sitä voidaan kuitenkin kehittää tuntemalla metsänomistajien tarpeet paremmin. Sen vuoksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapaustutkimuksen keinoin teemahaastattelulla metsänomistajien aitoja tarpeita, jotka liittyvät metsäsuunnitelman hankkimiseen. Tutkimuksen kohteena olivat erillismetsäsuunnitelman tilanneet metsänomistajat, koska he olivat tilanneet suunnitelman omasta aloitteestaan joko metsäkeskukselta tai metsänhoitoyhdistykseltä. Haastatellut 12 henkilöä ovat aktiivisia metsänomistajia, jotka arvostavat hyvää ja tuottavaa metsää. Metsänomistajien aitoja tarpeita ovat metsänhoidolliset syyt. Metsäsuunnitelma on puukaupan apu, metsänhoitotöiden järjestyksen ja kiireellisyyden määrittäjä, metsän kokonaistilanteen selventäjä, metsän arvon ilmentäjä ja etämetsänomistajalle mielenrauhaa tuova asiakirja. Aloite suunnitelman hankkimiseen oli tullut metsänomistajalta itseltään, joten metsäammattilaisten myötävaikutus tilauspäätökseen oli vähäinen. Pääsääntöisesti metsänomistajat olivat vahvassa vuorovaikutuksessa metsäsuunnittelijan kanssa, mutta osalla yhteydenpito oli vähäistä suunnitteluprosessin aikana. Viisi metsänomistajaa 12:sta oli ollut suunnittelijan mukana maastossa. Metsänomistajat olivat pääpiirteissään tyytyväisiä suunnitteluprosessiin ja kokivat suunnitelman vastanneen tarvetta. Tutkittujen metsänomistajien toimeliaisuudesta kertoo se, että lähes kaikki olivat tehneet uuden suunnitelmansa avulla puukauppoja, taimikonhoitoa tai molempia. Monet metsänomistajat kertoivat tekevänsä metsänhoitotöitä itse, mutta useat tukeutuvat osittain ja jotkut jopa kokonaan ammattilaisen apuun. Erillismetsäsuunnittelussa itsessään on asiakaslähtöisyyden piirteitä, mutta erillismetsäsuunnitelmia tilanneita tutkimalla on hankala vastata nykymetsäsuunnittelun pahimpaan ongelmaan, asiakaslähtöisyyden puutteeseen. Uusi suunnittelujärjestelmä antanee mahdollisuuden lisätä neuvonnan määrää ja tehdä erilaisia metsäsuunnitelmia metsänomistajille. Vaikka metsänomistajat kaipaavat yhä enenevässä määrin kokonaispalvelua, tänäkin päivänä metsänomistajat ovat omatoimisia. Asiakaslähtöisyyden parantamista voidaan auttaa edelleen tutkimuksen keinoin. Järkevintä olisi tutkia mm. niitä metsänomistajia, jotka ovat tilanneet aikaisemmin suunnitelman, mutta uudella aluesuunnittelukierroksella ovat jättäneet sen tilaamatta. Olisi hyvä tietää, mikä heidän mielestään on ollut suunnitelmassa vikana ja miksi metsänomistaja on jättänyt suunnitelman tilaamatta.