Browsing by Subject "minäpystyvyys"

The aim of this study was to examine the L2 learner identity of upper secondary school 1st year students. The starting point of the study was to get an overall picture of how students describe themselves as L2 learners and what meanings they give to their experiences related to language learning. In addition, the factors that guide students' language learning were investigated. The material was collected as students' essays on the topic “I as a foreign language learner”. In total, there were 41 essays in the research material. The content was analyzed by means of a narrative approach. The theoretical background is both a sociocultural view of learning and an ecological concept of language learning, which focuses on learners' identities and motives. According to the research results, students were able to honestly and openly analyze the features related to their own language learner identity and also to identify their own learning strategies and the factors that affect their study and learning. Motivation and maintaining motivation became the most important factors influencing learning and studying, as also previous studies have shown. Motivation was especially influenced by the grades and received feedback, finding the language learning situations and opportunities meaningful and interesting, the support and help available in problem situations, and the experience of being considered as an individual even in a large group. Self-efficacy beliefs were also important factors in learning. Most students also had clear insights into how their own learning could be improved and made more effective, but these ideas were not used in their own work. There could be a wide range of problems in studying in several areas of language learning, and students ’ability to use the right kind of strategies seemed deficient. Through the essays, it became clear that a negative image of oneself as a learner is created very easily and same person’s L2 learner identity can vary greatly between different languages. The study found that many students need strong and ongoing support and assistance in building their own language learner identity so that, for example, a possible cycle of negativity could be broken early. Equally, those who are successful in their studies need encouragement and guidance. It is good for the teacher to be aware of the different language learner identities of the students and also to try to influence these identities constructively.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata perusopetuksen arvioinnin ja oppijan minäpystyvyyden välistä yhteyttä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että arviointi vaikuttaa lapsen mi-näkäsityksen kehittymiseen. Lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja elinikäisen oppimisen edis-tämisen takia arvioinnin tulee kehittää myönteistä minäpystyvyyttä oppijana. Tutkimuskysy-mykseksi asetettiin ”Millä tavoin arviointi on yhteydessä oppijan minäpystyvyyteen aiemman aiheesta kirjoitetun tutkimuskirjallisuuden mukaan?”. Tutkielma on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jonka toteutus mukaili kuvailevan kirjallisuuskatsauksen mallia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaan. Tutkimusai-neistona oli ajankohtaista suomalaista tutkimuskirjallisuutta, joka on haettu tutkimusaihee-seen liittyvillä hakusanoilla ARTO-tietokannasta. Arviointi oli monella tapaa yhteydessä oppijan minäpystyvyyteen. Oppijan suhtautuminen ar-viointiin vaikutti siihen, millä tavoin arviointi oli yhteydessä oppijan minäpystyvyyteen. Arvioin-titavoilla voitiin vaikuttaa siihen, minkälainen suhtautuminen arviointiin oppijalle muodostui. Tärkeimmät tekijät arvioinnin myönteiselle minäpystyvyyden kehittymisen tukemiselle olivat arvioinnin kohdistuminen oppimisprosessiin, yksilöllisen kehittymisen huomioiminen arvioin-nissa ja arvioinnin ymmärrettävyys.

Tutkimuksen tarkoitus: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteisiin on viime vuosina kiinnitetty lisääntyvästi huomiota. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista kognitiivis-behavioraalisen Elämäntaitokurssi-intervention avulla. Erityisesti tarkasteltiin intervention vaikutusta osallistujien elämään tyytyväisyyteen ja minäpystyvyyteen. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, välittääkö minäpystyvyyden muutos mahdollisia muutoksia elämään tyytyväisyydessä. Menetelmät: Aineisto on kerätty vuosina 2012 - 16 Nyyti ry:n tutkimushankkeessa Opiskelijoiden hyvinvointi ja Elämäntaitokurssi. Tutkimuksessa oli mukana 189 opiskelijaa pääkaupunkiseudun korkeakouluista. Osallistujat satunnaistettiin arpomalla kontrolliryhmään ja interventioryhmään, joka osallistui kuusi viikkoa kestävälle ryhmämuotoiselle Elämäntaitokurssille. Kurssin tavoitteena on tukea osallistujien elämänhallinnan ja mielen hyvinvoinnin taitoja. Tutkimukseen osallistujien elämään tyytyväisyyttä ja minäpystyvyyttä arvioitiin tutkimuksen alkaessa, intervention jälkeen sekä kuusi kuukautta intervention päättymisen jälkeen. Arviointimenetelminä käytettiin Elämään tyytyväisyyden mittaria (SWLS) sekä tätä tutkimusta varten luotua Minäpystyvyysasteikkoa. Tulosten analysoimisessa käytettiin toistomittausten varianssianalyysia sekä mediaatioanalyysia. Tulokset: Elämään tyytyväisyydessä ei välittömästi intervention jälkeen havaittu ryhmien välisiä eroja, mutta kuuden kuukauden seurannassa interventioryhmän elämään tyytyväisyys oli kontrolliryhmää korkeampaa. Minäpystyvyydessä ei havaittu ryhmien välisiä eroja välittömästi intervention jälkeen tai kuuden kuukauden seurannassa. Elämäntaitokurssille osallistuneiden minäpystyvyyden havaittiin kuitenkin intervention kuluessa lisääntyneen, mitä ei tapahtunut kontrolliryhmän sisällä. Minäpystyvyyden ei tässä tutkimuksessa havaittu välittävän elämään tyytyväisyydessä tapahtunutta muutosta. Johtopäätös: Tutkimuksessa havaittiin, että Elämäntaitokurssilla oli joitain positiivisia vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta esimerkiksi siitä, miten lyhytinterventioiden vaikuttavuutta voitaisiin parantaa ja ketkä niistä parhaiten hyötyvät. Vaikuttavien interventioiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä kehitys- ja tutkimustyötä.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä on itsearviointi. Tutkielmassa esiteltiin myös tekijöitä, jotka liittyvät itsearviointiin. Tutkielman tutkimuskysymykset muodostettiin siten, että itsearvioinnista saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Aihe oli tärkeä koulutuksen kentällä, sillä arviointi pystyi vaikuttamaan oppilaan käsitykseen itsestä. Itsearvioinnista ei oltu tehty paljon tutkimusta Suomessa, joten tutkielma täydentää tätä kenttää. Tutkielmassa kerättiin yhteen tietoa, jota eri koulutustasojen opettajat voivat käyttää itsearvioinnin tukena. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kansainvälisistä tutkimuksista ja artikkeleista, mutta tutkielma sisälsi myös muutamia suomalaisia tutkimuksia. Aineisto haettiin Helsingin yliopiston kirjaston hakupalvelusta. Aineiston hankinnassa käytettiin etenkin hakusanoja itsearviointi, minäpystyvyys, itsesäätely, motivaatio ja oppiminen. Tieteellisiä julkaisuja haettiin niin suomeksi, kuin englanniksi. Itsearviointi oli luonteeltaan ja määritelmältään moninainen. Itsearviointi oli määritelty usein tuotoksen tekijän arvioksi omasta työstä. Itsearvioinnin luonne pystyttiin erittelemään sen oppilaslähtöisyyden ja tavoitteiden kautta. Tutkielmassa selvitettiin myös itsearvioinnin tarkkuutta arviointimenetelmänä, josta löytyi paljon ristiriitaisia tutkimustuloksia. Itsearviointi oli positiivisessa yhteydessä minäpystyvyyden tunteeseen, itsesäätelyyn, motivaatioon ja oppimiseen. Itsearviointi siis tuki näitä oppimista edistäviä taitoja ja ominaisuuksia.

Työelämän jatkuvat muutokset ja monimutkaisuus asettavat johtajuudelle haasteita. Itsensä johtamisen avulla yksilöiden on mahdollista toimia tehokkaasti työelämässä ja selviytyä jatkuvan muutoksen keskellä. Sen vuoksi itsensä johtamiseen onkin viime aikoina kiinnitetty yhä enemmän huomiota ja siitä on muotoutunut uudenlainen johtamisen laji perinteisten johtamisteorioiden rinnalle. Itsensä johtamista tukemalla voidaan vaikuttaa yksilön itseohjautuvuuteen ja kokemukseen autonomiasta. Näin itsensä johtamista tehostamalla voidaan saavuttaa parempia tuloksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata johtamisympäristön muutokseen itsensä johtamisen hyödyntämisen avulla. Tutkimus tarkastelee itsensä johtamista Manzin luoman Self-Leadership-konseptin kautta ja tarkoituksena on luoda selkeä kokonaiskuva tästä itsenäisestä ja todella tärkeästä johtajuusteoriasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä tavalla yksilöt ilmentävät itsensä johtamista omassa työssään ja mitä keinoja he käyttävät johtaessaan itseään. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena kokoamalla erilaisia itsensä johtamista ilmentäviä teorioita yhteen. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Haastattelut tehtiin kahdeksalle henkilölle, jotka kaikki ilmensivät itsensä johtajuutta omassa työelämässään. Kukin haastateltava työskenteli erilaisessa organisaatiossa erilaisissa työtehtävissä. Haastattelujoukko myös edusti eri ikäryhmiä. Haastatteluissa oli apuna valmis haastattelurunko, jossa itsensä johtamista käsiteltiin viiden eri teeman avulla. Nämä teemat ovat motivaatio, itseohjautuvuus ja autonomia, minäpystyvyys ja tavoitteet, palaute sekä organisaation tuki. Teemat on johdettu itsensä johtamisen teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimus osoitti, että yksilöt harjoittavat itsensä johtamista hyödyntämällä erilaisia itsensä johtamisen strategioita. Itsensä johtaminen vaikuttaa olennaisesti yksilöiden suoritukseen ja lisäksi se hyödyttää myös organisaatioita työtehokkuuden kasvun myötä. Itsensä johtamisen avulla yksilön toiminta tehostuu ja yksilö pystyy myös itsensä johtamisen strategioiden avulla paremmin säätelemään omaa toimintaansa ja vaikuttamaan itseensä. Haastateltavat henkilöt olivat joukko itsensä johtamisen strategioita hyödyntäviä yksilöitä, jotka pyrkivät asettamaan itselleen haastavia tavoitteita ja seuraamaan toimintansa tuloksia esimerkiksi palautteen avulla. Lisäksi he olivat sisäisesti motivoituneita ja pyrkivät alati kehittämään itseään ja omia taitojaan. Organisaatioiden tulisi tukea työntekijöiden tarpeita sekä itsensä johtamista ja näin voidaan saavuttaa parempi tuottavuus. Tutkimustulokset osoittivat, että yksilön autonomian tukeminen lisäsi haastateltavien motivaatiota ja näin työ koettiin todella mielekkääksi. Työtehtävät itsessään motivoivat ulkoisten kannustimien sijaan. Tutkimus tarjoaa ensiarvoisen tärkeää tietoa itsensä johtamisen hyödyntämisestä yksilöllisesti ja lisäksi sen avulla kiinnitetään huomio organisaation kokemaan hyötyyn itsensä johtajuudesta. Itsensä johtaminen on tärkeä prosessi ja se ansaitsee tulla vieläkin tarkemmin tutkituksi tulevaisuudessa. Itsensä johtaminen tarjoaa työkaluja yksiöiden työtehokkuuden ja työssä viihtyvyyden tarkastelemiseen. Itsensä johtamisesta hyötyy näin yksilön lisäksi myös organisaatio. Tutkimus osoitti, että itsensä johtamisesta luotu teoreettinen viitekehys ilmentää itsensä johtamista ja erilaisten strategioiden avulla on mahdollista vaikuttaa itseensä, jotta haluttu lopputulos saavutetaan onnistuneesti ja tehokkaasti. Ilman itsensä jatkuvaa tiedostamista ja omien taitojen kehittämistä ei ole mahdollista selviytyä työelämän jatkuvien muutoksien keskellä.

The purpose of this study was to survey and describe attitudes and perceptions related to craft education in a target group of 6th graders (n = 143) in three primary schools in Vantaa. These attitudes and perceptions were compared to corresponding attitudes of 9th graders (n = 459) living in Southern Finland's urban areas surveyed by the Finnish national board of education (FNBE). Differences in attitudes and perceptions were also compared between boys and girls in different grades. In addition, the purpose of this study was to theoretically examine the applicability of the FNBE's attitude scale for assessing students' self-efficacy in craft education The data was collected with the FNBE's attitude scale which is loosely based on the Fennema-Sherman test. The students' attitudes and perceptions were measured in three attitude dimensions: "Self-concept in Craft", "Liking Craft" and "Experiencing utility in Craft". The research method was a survey-type cross-sectional study and the data was analyzed with statistical methods. The applicability of the FNBE's attitude scale to assess self-efficacy in craft education was examined theoretically and conceptually, as more precise examination would have required an experimental approach. The results showed that the attitudes and perceptions of 6th and 9th graders in craft education were on average quite positive. The self-concepts in craft were slightly more positive among 6th graders than among 9th graders. The difference was due to the lower perceptions of 9th grade girls compared to 6th grade boys. The only difference observed in "Liking Craft" was among 6th graders: girls indicated liking craft slightly more than boys. Attitudes in "Experiencing utility in Craft" were slightly positive among all groups. 9th grade boys were observed to experience more utility in craft than 9th grade girls. All the observed differences were statistically significant (p < ,05) but the effect sizes of gender and grade were small (r = ,11-,19, ηp² = ,010-,031) and thus they explained only a small part of the differences. Furthermore, "Self-conception in Craft" dimension from the FNBE's attitude scale was found to be applicable for assessing self-efficacy of students in craft to some extent. In conclusion, it seems that a self-efficacy scale for craft education does not exist and this study pointed out that one should be developed, as there is arguably a need for one.

Goals. The most integral component of the theoretical background for this study is the concept of self-efficacy, which was first introduced by Albert Bandura in Social learning theory (1977). Self-efficacy is understood in this study in a holistic way to consist of the context-specific competence-beliefs one has concerning his or her capabilities. Self-efficacy beliefs have been found to have a wide spread influence on motivation, achievement, goal setting, persistence in achievements and choice of tasks. In addition to the concept of self-efficacy, this thesis will review the concept of self-concept and competence-beliefs on a more general level as well. The main aim of this study was to find out what the general level of academic self-efficacy of sixth graders in Helsinki is. Another question of interest was whether subject-specific self-efficacy in any certain subject correlates more strongly with a broader sense of school-related self-efficacy than self-efficacy in other subjects. The goal was also to examine how student's self-efficacy beliefs vary between genders and between different classes. This study aims to produce information concerning the current level of students' self-efficacy. Methods. The data were collected in March and April of 2015 and in April and May of 2016 from 11 different sixth grades (N 204) in Helsinki. The method for collecting the data was an electronic survey that was filled out by the students while the researcher was present. Aver-ages from the data were examined to find out the general level of self-efficacy, a Mann and Whitney's U-test was conducted for finding out the differences between genders, a Kruskal-Wallis test was conducted in order to find out whether there was variety between the different classes, and correlations were looked for between the subject-specific and a more general sense of school-related self-efficacy. Results and conclusions. The results of the study were quite positive and showed that the level of sixth grader's school-related and subject-specific self-efficacy is fairly high. Self-efficacy in math, Finnish and biology and geography correlated with the general school-related self-efficacy slightly more strongly than self-efficacy in the other subjects. The differences in self-efficacy between classes and genders were fairly small and statistically significant in only a few subjects.

This research focuses on 6th graders self-efficacy in different fields of mathematics. Focus is on what is overall efficacy in different fiends of mathematics and does gender make a difference on that. Interest is also on does individuals have different self-efficacy in different areas of mathematics. Self-efficacy is Albert Banduras theory where individual evaluates one’s efficacy ahead of a task. Former research shows that there are four aspects that influences to self-efficacy and those are: performance outcomes, vicarious experiences, verbal persuasion, and physiological feedback. Performance outcomes are centric to self-efficacy in mathematics. In this research there are four fields of mathematics: arithmetic, algebra, geometry, and statistics and those are from the Finnish curriculum. There are loads of research about self-efficacy and mathematics but almost none of it compares different fields of mathematics or even evaluates efficacy in different fields. Most of the research focuses on how to improve self-efficacy in different fields if mathematics is separated to different fields at all. Researchers often measures people’s ability to count and separates mathematics into different areas and people experience different areas differently. Self-efficacy is related to a specific task and that’s why in this research I’m going to explore self-efficacy in different fields of mathematics. 69 sixth graders took part to this study and 33 of participants were girls, 32 boys, 2 non-binary and 2 didn’t want to give this information. This study was made as a survey where participants had to evaluate one’s self-efficacy on 12 different mathematic exercises. From every field of mathematics there were three questions that were differing in challenge. To get suitable math exercises I used primary school material. Participants saw the exercises for a particular time so that they couldn’t count the exercises but only assess their efficacy. The scale was from 1 to 5. Participants self-efficacy mean in different fields of mathematics was above four in every field and tests showed that there wasn’t statistically significant difference between genders in self-efficacy. Repeated measures variance analysis showed statistically significantly that individ- ual’s self-efficacy is different in arithmetic and algebra as well as in arithmetic and statistics. Self-efficacy seems to be dissenting in different fields of mathematics.

Previous research has discovered that the safety competence of Finnish teachers and safety-related content in teacher education are inadequate. This research aimed to discover what factors influence the occupational self-efficacy of the student teachers at the University of Helsinki in school violence situations. The other aim was to investigate the experiences of the abilities for dealing with school violence the student teachers have gained during the university studies and as substitute teachers. Teachers' experience of their occupational competence in specific situations can be observed through occupational self-efficacy. This research will create a picture of the sources of self-efficacy of teacher students in school violence situations and their experiences of the abilities they have gained during university studies and work-life for preventing, managing, and dealing with school violence situations. 78 teacher students from the University of Helsinki participated in this research. The data was collected with an online questionnaire developed explicitly for this research. The results for the first research question were analysed with linear regression analysis between background and compound variables. Compound variables were compiled with theory-based exploratory factor analysis. The second research question was answered with a descriptive depiction of the answers to different queries. The teacher students evaluated the abilities to deal with school violence situations they had gained from university studies and work-life mainly as insufficient. The main factor influencing teacher students' self-efficacy in school violence situations was their knowledge about the Basic Education Act. The relationship between teacher students’ work experience and knowledge of Basic Education Act was statistically significant. Adding law- and safety-related content to teacher base education would enhance teacher self-efficacy in school violence situations.

This study examines the perceptions of pre-service teachers’ emotional skills and education related to those skills, as well as their self-efficacy as future emotional skills educators. Additionally, pre-service teachers’ conceptions of a teacher's role as an emotional skills educator were examined. In previous studies, it is well-established that recognizing, regulating, and expressing emotions are essential for maintaining social relations and promoting well-being, with emotional skills being learned from adults in early childhood. The quality of emotional skills education is known to be influenced by the teacher's own emotional competence and educational background. The present study was conducted using a qualitative, phenomenographic approach. Data was gathered from semi-structured interviews with six pre-service teachers in their final year of studies. The transcribed data was analyzed to form outcome spaces. The results indicate that the pre-service teachers had a comprehensive understanding of emotional skills and their importance to a child's development and life. They also demonstrated knowledge of methods to develop children's emotional skills and integrate them into elementary school education. Despite these results, the students also expressed feelings of uncertainty about their skills as future emotional skills educators due to their lack of education and work experience, as well as the challenges of well-being at work and the limitations of a teacher's influence on children's lives. However, they also showed partial self-efficacy as emotional skills educators based on their own perceived strong emotional skills. The teacher's role as an emotional skills educator was seen as part of their responsibilities, with the development of their own professional skills and shared responsibility for upbringing being especially important. This study highlights the need for further research and development to improve teacher training in emotional skills education. Examining the perceptions and conceptions of future teachers’ self-efficacy provided valuable insights into emotional skills teaching.