Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "muovi"

Sort by: Order: Results:

  • Kontinen, Joona (2020)
    Tutkielman kirjallisuusosuudessa on käyty läpi erilaisia kaupallisia biopolymeerejä, niiden synteesiä, käyttöä ja biohajoamista. Tutkielman pääpaino on erilaisten materiaalien biohajoamisessa ja näiden materiaalien kaupallisessa käytössä. Biohajoamisen evaluointiin tarkoitettuja standardeja, tutkimusmenetelmiä ja hyväksyntäkriteerejä on esitelty laajasti. Tutkimusosuudessa on valmistettu PLA:n ja PBAT:n seoksesta puukomposiitti ja materiaalin termomekaaniset ominaisuudet on karakterisoitu. Tavoitteena oli luoda biohajoava materiaali, jonka ominaisuudet ovat sellaisia, että sen kaupallinen hyödyntäminen kertakäyttömuovin korvikkeena on järkevää. Materiaalin mekaaniset ominaisuudet karakterisoitiin lopputuotteen kestävyyden, ja sulaominaisuudet kaupallisen tuotannon mahdollistamisen takia. Termomekaanisia analyysejä tehtiin materiaalin säilyvyyden ja lämpöominaisuuksien karakterisoimiseksi. Työssä on tutkittu myös puhtaan PLA/puukomposiitin biohajoamista meriympäristössä. Tutkimuksen tuloksena saatiin luotua riittävällä nopeudella biohajoava puukomposiitti, jonka mekaaniset ominaisuudet ovat riittäviä korvaamaan erilaisia kertakäyttöisiä muovituotteita ja joka on prosesoitavissa nykyisillä ekstruusiolaitteistoilla.
  • Jaakola, Suvi (2020)
    Plastics are important materials in construction due to their longevity, durability and lightness. However, the use of plastics should be reduced as they are made mainly from fossil fuels and unnecessarily end up in the environment where they cause damage to various organisms. The purpose of this Master's thesis was to investigate whether the plastics currently used in infrastructure construction can be replaced by better choices in terms of recyclability and carbon footprint. The subject of the thesis was two infrastructure construction sites in the city of Helsinki, where it was studied how much and what types of plastics were purchased for the site, excluding packaging plastics. Thereafter, circular economy experts and waste management companies as well as pipe manufacturers were interviewed to clarify how well polyvinylchloride (PVC) and high density polyethylene (HDPE) plastic materials can currently be recycled. In addition, it was investigated whether nowadays used cable protection pipes could be replaced by recycled plastic pipes or biobased plastic pipes. Plastics that were used at the construction sites were PVC, HDPE, polystyrene (XPS), polypropylene (PP), cross-linked polyethylene (XLPE) and ethylene-propylene rubber (EPDM). There is no further processing of recycled PVC into the recycled plastic granulates in Finland, which is why PVC plastic is sold abroad. In addition, due to the chlorine content of PVC, incineration is not recommended for PVC products. For this reason, it would be good to replace PVC plastic in cable protection pipes with HDPE plastic. HDPE plastic can be recycled in Finland, and further processed into recycled plastic granulates, which can be used for pipe production instead of virgin material. There are no bio-based pipes yet in Finland, which is why waste management companies do not have experience in recycling bio-based pipes. Based on the literature review, no clear differences were found in the carbon dioxide emissions of HDPE and PVC plastic manufacturing. However, HDPE and PVC pipes made from recycled plastics were clearly lower in emissions than similar virgin plastic pipes. At the moment, within the framework of for recyclability and carbon footprint, the best option would be an HDPE cable protection pipes made of recycled plastic, as the use of recycled plastic itself reduces the carbon footprint of the pipe.
  • Jaakola, Suvi (2020)
    Plastics are important materials in construction due to their longevity, durability and lightness. However, the use of plastics should be reduced as they are made mainly from fossil fuels and unnecessarily end up in the environment where they cause damage to various organisms. The purpose of this Master's thesis was to investigate whether the plastics currently used in infrastructure construction can be replaced by better choices in terms of recyclability and carbon footprint. The subject of the thesis was two infrastructure construction sites in the city of Helsinki, where it was studied how much and what types of plastics were purchased for the site, excluding packaging plastics. Thereafter, circular economy experts and waste management companies as well as pipe manufacturers were interviewed to clarify how well polyvinylchloride (PVC) and high density polyethylene (HDPE) plastic materials can currently be recycled. In addition, it was investigated whether nowadays used cable protection pipes could be replaced by recycled plastic pipes or biobased plastic pipes. Plastics that were used at the construction sites were PVC, HDPE, polystyrene (XPS), polypropylene (PP), cross-linked polyethylene (XLPE) and ethylene-propylene rubber (EPDM). There is no further processing of recycled PVC into the recycled plastic granulates in Finland, which is why PVC plastic is sold abroad. In addition, due to the chlorine content of PVC, incineration is not recommended for PVC products. For this reason, it would be good to replace PVC plastic in cable protection pipes with HDPE plastic. HDPE plastic can be recycled in Finland, and further processed into recycled plastic granulates, which can be used for pipe production instead of virgin material. There are no bio-based pipes yet in Finland, which is why waste management companies do not have experience in recycling bio-based pipes. Based on the literature review, no clear differences were found in the carbon dioxide emissions of HDPE and PVC plastic manufacturing. However, HDPE and PVC pipes made from recycled plastics were clearly lower in emissions than similar virgin plastic pipes. At the moment, within the framework of for recyclability and carbon footprint, the best option would be an HDPE cable protection pipes made of recycled plastic, as the use of recycled plastic itself reduces the carbon footprint of the pipe.
  • Heiskanen, Helka (2022)
    Sekä Suomessa että Venäjällä uudistetaan parhaillaan jätelainsäädäntöä. Uudistuksilla tähdätään erityisesti kierrätyksen lisäämiseen, ja yksi kierrätyksen kiinnostavimmista osa-alueista on muovin kierrätys. Tämä sanastotyötutkielma keskittyy muovijätteen mekaanisen kierrätysprosessin yhteen vaiheeseen, muovien erotteluun. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vastineita venäjän kielessä on suomenkielisille muovien erotteluun liittyville käsitteille ja termeille. Tutkimuksen ohella laadin kaksikielisen deskriptiivisen sanaston muovijätteen erotteluun liittyvistä käsitteistä ja termeistä. Sanaston lähdekielenä on suomi ja vastinekielenä venäjä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii terminologian teoria sanastotyön näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen käsiteanalyysi, joka on perinteisen terminologian teorian mukaisen sanastotyön tärkein menetelmä. Käsiteanalyysi mahdollistaa käsitteiden sisällön ja käsitesuhteiden selvittämisen sekä käsitejärjestelmien rakentamisen, mikä on edellytyksenä määritelmien laatimiselle ja vieraskielisten vastineiden löytämiselle. Tutkimusaineisto koostuu internetistä kerätyistä suomen- ja venäjänkielisistä muovijätteen kierrätystä käsittelevistä julkaisuista. Näihin kuuluu muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksiä, opetusmateriaaleja, lehtiartikkeleita ja standardeja. Sanastotyön aluksi tein aineistoon termi-inventaarion, jossa poimin teksteistä manuaalisesti termiehdokkaat. Varsinaisen aineiston lisäksi käytin määritelmätiedon ja vastineiden etsimiseen myös täydentäviä lähteitä. Suomenkielisille muovien erotteluun liittyville käsitteille ja termeille löytyi melko helposti venäjänkieliset vastineet, eikä käsitejärjestelmiin jäänyt aukkoja. Synonymia oli yleistä sekä suomen- että venäjänkielisissä termeissä, joten suurelle osalle suomenkielisistä termeistä löytyi useampi venäjänkielinen vastine. Vaikka muovin kierrätys onkin Venäjällä vasta alussa, alan erikoiskieli vaikuttaisi siis olevan samalla tasolla kuin Suomessa. Tämä johtunee siitä, että muovin kierrätykseen liittyvä käsitteistö ja termistö on pitkälti yhteistä koko kierrätysalalle, ja kierrätysalan erikoiskieli on alkanut muotoutua jo kauan ennen muovin kierrätyksen alkamista. Tutkimuksen ohella laaditusta sanastosta voivat hyötyä niin kääntäjät ja tulkit kuin kierrätysalan toimijat ja aiheesta kiinnostuneet kuluttajatkin. Tulevaisuudessa sanastoa voidaan laajentaa esimerkiksi muihin muovin mekaanisen kierrätyksen vaiheisiin tai vähitellen yleistyvän kemiallisen kierrätyksen puolelle.
  • Heiskanen, Helka (2022)
    Sekä Suomessa että Venäjällä uudistetaan parhaillaan jätelainsäädäntöä. Uudistuksilla tähdätään erityisesti kierrätyksen lisäämiseen, ja yksi kierrätyksen kiinnostavimmista osa-alueista on muovin kierrätys. Tämä sanastotyötutkielma keskittyy muovijätteen mekaanisen kierrätysprosessin yhteen vaiheeseen, muovien erotteluun. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vastineita venäjän kielessä on suomenkielisille muovien erotteluun liittyville käsitteille ja termeille. Tutkimuksen ohella laadin kaksikielisen deskriptiivisen sanaston muovijätteen erotteluun liittyvistä käsitteistä ja termeistä. Sanaston lähdekielenä on suomi ja vastinekielenä venäjä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii terminologian teoria sanastotyön näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen käsiteanalyysi, joka on perinteisen terminologian teorian mukaisen sanastotyön tärkein menetelmä. Käsiteanalyysi mahdollistaa käsitteiden sisällön ja käsitesuhteiden selvittämisen sekä käsitejärjestelmien rakentamisen, mikä on edellytyksenä määritelmien laatimiselle ja vieraskielisten vastineiden löytämiselle. Tutkimusaineisto koostuu internetistä kerätyistä suomen- ja venäjänkielisistä muovijätteen kierrätystä käsittelevistä julkaisuista. Näihin kuuluu muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksiä, opetusmateriaaleja, lehtiartikkeleita ja standardeja. Sanastotyön aluksi tein aineistoon termi-inventaarion, jossa poimin teksteistä manuaalisesti termiehdokkaat. Varsinaisen aineiston lisäksi käytin määritelmätiedon ja vastineiden etsimiseen myös täydentäviä lähteitä. Suomenkielisille muovien erotteluun liittyville käsitteille ja termeille löytyi melko helposti venäjänkieliset vastineet, eikä käsitejärjestelmiin jäänyt aukkoja. Synonymia oli yleistä sekä suomen- että venäjänkielisissä termeissä, joten suurelle osalle suomenkielisistä termeistä löytyi useampi venäjänkielinen vastine. Vaikka muovin kierrätys onkin Venäjällä vasta alussa, alan erikoiskieli vaikuttaisi siis olevan samalla tasolla kuin Suomessa. Tämä johtunee siitä, että muovin kierrätykseen liittyvä käsitteistö ja termistö on pitkälti yhteistä koko kierrätysalalle, ja kierrätysalan erikoiskieli on alkanut muotoutua jo kauan ennen muovin kierrätyksen alkamista. Tutkimuksen ohella laaditusta sanastosta voivat hyötyä niin kääntäjät ja tulkit kuin kierrätysalan toimijat ja aiheesta kiinnostuneet kuluttajatkin. Tulevaisuudessa sanastoa voidaan laajentaa esimerkiksi muihin muovin mekaanisen kierrätyksen vaiheisiin tai vähitellen yleistyvän kemiallisen kierrätyksen puolelle.