Browsing by Subject "musiikkikasvatus"

Laadullinen haastattelututkimukseni tarkastelee, millaisia ovat tämän päivän alakoululaisen mu-siikinkuuntelutottumukset. Käsittelin aihetta tutkimalla kuunteluun käytettyä aikaa, musiikillisia mieltymyksiä sekä tarkastelemalla kuuntelulähteiden suosiota ja reittejä, joita pitkin alakoululai-set löytävät uutta musiikkia. Tutkimukseni aineisto kerättiin neljällä ryhmähaastattelulla, jossa haastateltiin Jätkäsaaren peruskoulun ensimmäisen, toisen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaita luokka-asteittain omana ryhmänään kevätlukukaudella 2022. Kyselyyn osallistui jokai-selta luokka-asteelta neljä oppilasta ja yhteensä vastaajia oli 16. Tutkimukseni keskeisin löydös liittyy pienempien alakoululaisten ja alakoulun vanhimpien lasten kuuntelukäyttäytymisten eroavaisuuksiin: lapsen varttuessa kohti teini-ikää musiikin merkitys selkeästi kasvaa, musiikin kulutuksen määrä lisääntyy, ja useimmiten omat mieltymykset löyty-vät. Nuorempien vastaajien musiikin kuuntelu näyttäisi olevan luonteeltaan sosiaalista ja sen määrittyvän pitkälti kotiympäristön kautta. Kuitenkin jo viidennestä luokasta eteenpäin musiikista tulee lapselle henkilökohtaisempaa ja itse valitun, ”oman musiikin” merkitys korostuu. Nykyinen tutkimus musiikkimieltymyksistä keskittyy paljolti nuoriin aikuisiin ja nuoriin, johon voi olla syynä se, että musiikkimieltymyksien mielletään olevan tuolloin jossain määrin vakiintuneita. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin tehdä oletus siitä, että musiikkimieltymysten vakiintumis-ta saattaisi tapahtua jo luultua aiemmin. Katsottaessa alakoululaisten kuuntelutottumuksia, voidaan todeta alakoululaisten olevan varsin hajanainen ja heterogeeninen joukko. Vaihtelua musiikin kuuntelun tavoissa esiintyy paitsi nuo-rempien ja vanhempien oppilaiden välillä, mutta myös vertailujoukkojen sisällä. Lasten musiikin kuuntelutottumuksia tutkimalla saamme tietoja niistä suuntaviivoista, joihin musiikinkulutus on mahdollisesti kehittymässä. Digitaalisiin palveluihin painottuva musiikin kulutus ja niihin liittyvä interaktiivisuus muokkaavat musiikillisia maailmojamme ja tarjoavat loputtoman määrän mah-dollisuuksia musiikillisten maailmojen kehittymiselle. Koululaiset ovat omaksuneet selkeästi pal-veluiden ominaisuudet, mutta myös iso osa palveluiden potentiaalista jää käyttämättä.

Tässä tutkielmassa perehdytään musiikin merkityksiin alakoulun juhlakulttuurissa. Aikaisempaa tutkimusta musisoinnista koulun juhlissa on tehty melko vähän. Koulun juhlat ovat tutkimusten mukaan tärkeitä yhteisöllisyyden rakentajia ja arvokasvatuksen välineitä, ja musiikki on tärkeä osa juhlien tunnelman luontia. Tutkimuksessa pureudutaan siihen, mitä annettavaa musiikilla koulun juhlien kontekstissa on yksilölle ja kouluyhteisölle. Tutkimuskysymyksenä toimii: ”Mitä merkityksiä musiikilla on alakoulun juhlakulttuurissa?” Tarkastelussa huomioidaan erilaiset musisoinnin muodot, kuten musiikkiesitykset ja laulu. Tutkimuksessa löydettyjä merkityksiä tarkastellaan yleisellä tasolla eri kouluyhteisön jäsenten näkökulmista sekä musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Keskeisimpinä lähteinä käytössä on muun muassa Nikkasen (2014) tutkimus koulun juhlien ja musiikkiesitysten valmistamisen kulttuurista sekä Nikkasen ja Westerlundin (2009) artikkeli musiikkiesityksistä yhteisöllisen koulukulttuurin rakentajina. Tutkimus on kuvaileva, tarkemmin integroiva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan ja integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on antaa laaja kuva käsitellystä aiheesta, ja integroida aiheen käsittelyyn monipuolisesti erilaisia kirjallisia lähteitä. Aineisto koostui pääasiassa vertaisarvioiduista julkaisuista ja tutkimuksista, muutamasta kirjasta ja kansainvälisistä artikkeleista. Tutkimusaineiston perusteella esiin nousi neljä keskeistä merkitysteemaa koulun juhlien musisoinnille. Koulun juhlien musiikki ja erityisesti musiikkiesitykset nähtiin tutkimuksissa oppimisympäristöinä ja rituaaleina (1), elämysten luojina ja ilmaisun keinoina (2), uskonnollisten ja kulttuuristen arvojen välittäjinä (3) sekä yhteisöllisyyden rakentajina (4). Kokonaisuudessaan musiikki nähtiin tutkimuksessa koulun yhteisöllisyyden vahvistajana, tunnelman luojana ja erilaisten arvojen ilmentäjänä. Tutkimuksissa musiikin merkityksiä tarkasteltiin erityisesti oppilaiden elämän kannalta, mutta esiin nousi myös opettajien ja yleisön näkökulmia. Merkityksiä löytyi myös yhteiskunnallisesta ja kasvatuksellisesta perspektiivistä.

The aim of this research was to map out the musical environments as well as the consideration of children’s musical preferences in early childhood education and preschool. Previous studies were mostly focused on the systematical music education, so with this study the goal is to create a general view of the musical environment and music-related activity in early childhood education and preschool by answering the following research questions: 1. In what situations and purposes is music used in early childhood education and preschool? 2. What pieces of music and music genres are used early childhood education and preschool? 3. In what ways and by who are the music choices made in early childhood education and preschool? a) What elements are considered important in music choices? b) How are the preferences and wishes considered in the music choices? The research utilized a mixed methods approach, that involved both qualitative and quantitative features. The data was collected with an online survey and the sample consisted of 90 individual survey participants who worked in an early childhood or preschool environment in February of 2020. The data collected with the survey consisted of both qualitative and quantitative information that was analyzed with different methods. The qualitative data was analyzed using thematic analysis with a phenomenographical method, which focuses on different experiences and thoughts about a specific subject. The quantitative data was analyzed with statistical methods like comparing means and medians, using frequency tables and cross tabulation as well as statistical tests like nonparametric Chi-square test and one-way analysis of variance. The results of the research indicate that music is a part of all daily activities in the early education setting, but its use is emphasized in adult-led activities as well as during rest. Music has an important role in everyday situations as well as creating a mood. Children’s music was listened to the most, especially during adult-led activities, but classical music was also used quite a lot, especially during rest. The most used children's music were old traditional songs like "Wheels on the bus" and "Twinkle twinkle little star". From other genres "Ikuinen vappu" by JVG was the most mentioned. Children's requests, the subject, own pedagogical experience as well as musical learning goals were the most important basis for making music choices. The choices were made by the early childhood education teachers, early education nurses as well as children, but the emphasis leaned towards the teacher, especially in preschool context.

The creative production of music, which among other things means improvisation and composing, is a central goal throughout compulsory education within the musical curriculum. There is an ever-increasing emphasis on technology in education and within musical education it has a clear place in achieving the goal of creative musical production. Research has shown that despite this goal, teachers rarely utilize creative musical production or musical technology in their own teaching methods and that only a part of students completing their compulsory education have experience for example in composing. In a school context musical technology is usually a reference to moveable mobile devices, such as tablets or computers. In this thesis the emphasize is on iPads and the various musical apps available to the device. The goal of this thesis is to determine what does it actually mean to utilize iPads as a method of creative musical production and to provide practical tips on using iPads as a method of creative musical production by looking at what possibilities and challenges it presents. For this thesis four music teachers with experience in utilizing iPads as a method of creative musical production were interviewed. The thesis was conducted as a qualitative case-study and the research material was analysed using content -and thematic analytical methods. Research results were reviewed and compared to previous theoretical research, articles, professional literature and curriculum found in the theoretical background, regarding creative musical production and musical technology, which formed the basis for the deductions presented in this thesis. Research showed that iPads were utilized for both creating music to also musical improvisation using musical apps. Most teachers preferred the application Garageband for creating music, whilst other applications used were Launchpad, Chrome Music Lab and Thumbjam. Due to their easy use musical applications allowed students the possibility to create music regardless of their skill and thus also increased student agency and motivation whilst also learning environment permitting the possibility for musical differentiation. The challenges facing the uses of iPads foremost involve resources, such as the availability of devices and applications and their features. Musical technology appears to have a place as a way to provide creative musical production when it’s use can be justified from a pedagogical standpoint.

The aim of this thesis is to describe, analyze and interpret the meanings that the administrative representatives of the City of Jämsä Education and Culture Department give to the Music Institute as part of the Education and Cultural Services. The study is a qualitative case study and the data is analyzed according to phenomenographic analysis. The research is motivated not only by the researcher's personal interests in music and musical hobbies, but also by the interest in decision-making and its preparation. The research questions are based on the history of the national music school system and the local music institute, research on folk and music school and their social significance, research on Finnish leisure music hobbies, documents and regulations governing the activities of the city and the Music School, their organization and strategy. Three administrative representatives of the Education and Cultural Services in the City of Jämsä were interviewed for the study. The theme interviews were recorded and transcribed. The analysis of the material proceeded according to the phenomenographic analysis. The results of the study show that the Music School has also cultural, service and collaborative responsibilities in addition to its educational duties. The music school’s strengths include competent, long-term and motivated staff, content and collaboration. Weaknesses are related to financial aspects. The life-cycle perspective of the Quality-of-life Services is comprehensively realized in the Music School. According to representatives of the educational administration, the Music School is an actor to prevent inequality and exclusion, although fees and entrance examinations limit the opportunities for participation. From a communal point of view, the Music School creates a community in itself and it has many successful partners. Related to health improving aspect, the Music School first and foremost improves mental health. According to the interviewees, the Music School strengthens both local music culture and cultural activities. Through its activities, the Music School has been a part of the nationwide history of music schools, for example, by training experts in important musical positions. There have been structural, operational, economic, political and cultural changes in the administration and services of the City of Jämsä. In particular, the Music School supports the fields of well-being and vitality of the “Jämsä 2025” strategy. Economic, cultural and operational challenges are mentioned for the future.

Tässä tutkielmassa tarkastelen nuorisomuusikkojen työtä ja heidän kokemuksiaan omasta työstään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka analysoinnissa käytän fenomenografista otetta. Tutkielmani aineisto koostuu seitsemän nuorisomuusikon virassa tai viransijaisena toimivan henkilön haastatteluista. Toteutin nämä haastattelut puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina teemahaastatteluina etäyhteyksin. Koska varsinaista aiempaa tutkimusta ei nuorisomuusikoista ole ollut, käsittelen tutkielman teoriaosuudessa muusikkoutta kirkossa sekä muusikkouden käsitettä sen ulkopuolella. Teoriaosuudessa hahmottelen myös nuorisomuusikkojen työympäristöä kirkon musiikki- ja kasvatustyön näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksissa ja niiden tarkastelussa käsittelen nuorisomuusikkojen kokemuksia omasta työstään ja heidän syitään hakeutua juuri nuorisomuusikon virkaan erilaisista koulutustaustoistaan huolimatta. Fenomenografisessa tutkimuksessa aineiston analyysi liittyy siihen, miten kokemukset ja käsitykset tulevat esiin toisen asteen näkökulmasta. Tällä tavoin muodostin tutkimusaineistostani neljä pääkategoriaa liittyen nuorisomuusikkojen kokemuksiin: muusikkous kirkon työssä, yksinäisyys omassa työssään, eri musiikkityylien käyttö kirkon musiikkitoiminnassa sekä nuorisomuusikon työn moninaisuus. Tutkimustuloksista voi päätellä nuorisomuusikkojen ydinkokemuksena heidän muusikkoutensa. Muusikkoina he osallistavat nuoria kirkon toimintaan eri tavoin sekä toimivat muusikkoina monenlaisissa tilanteissa. Nämä kokemukset peilautuvat osaltaan myös musiikkikasvattajana toimimisen kokemuksiin. Nuorisomuusikkojen työ on monipuolista, mutta he kokevat yksinäisyyttä omassa työssään. Nuorisomuusikot kokevat rytmimusiikin olevan suomalaisen ihmisen ”musiikillinen äidinkieli”, jonka avulla kirkon musiikkitoiminta voisi paremmin tavoittaa tavallista ihmistä kuin perinteisempi kirkon toiminnassa käytetty musiikki. Tutkimukseni avulla nostan esiin kirkon kasvatuksen kentällä pitkään olleen nuorisomuusikon virkanimikkeen olemassaolon sekä selvitän tällä hetkellä nuorisomuusikkona kirkossa työskentelevien käsityksiä ja kokemuksia kirkon musiikkitoiminnasta.

The aim of the study was to find out what a child´s artistic agency is in the music and how can it be supported in early childhood education. Pedagogically, the focus was particularly on working methods, the learning environment and the role of the teacher. The research represented a qualitative case study. The pre-material used in the research was a book directed at early music education. The actual material was collected by interviewing the expert. The interview was a semi-structured theme interview, and the research material was analyzed by content analysis. Five thematic topics emerged from the results of the study that describe the child`s artistic agency in the music and the pedagogical factors related to its support. The artistic agency manifested in complex and different ways in music. In principle, the interaction between the breeder and the child plays an important role. The results were emphasized in particular the support of the child`s imagination, empathy and play. The child`s opportunities to express themselves creatively through music and art were also highlighted. Versatile modes of action, and a learning environment supporting experimentation and musical play seem to promote the child`s artistic ability to experience music. With this study is possible to look at the elements of art and music more in detail that enable the child`s artistic agency in music. In addition, through the chosen perspective the aim is to create a pedagogically more comprehensive and child-centered picture of music education in early childhood education.

The goal of this research is to explore the perceptions kindergarten teachers, working with children under the age of three, have on the execution of musical education within early childhood education and its significance on a child’s overall growth and development. The research is limited to concerning only the opinions of kindergarten teachers, as for the teachers work as the groups pedagogical leaders and are responsible for the planning and execution of high-quality early childhood education. Musical education is included as a part of other fine arts subjects and musical expression is a typical way of functioning and think-ing for a child. Music has been proven to have an influence on the development of a childs’ personality and therefor it is necessary that various ways of musical expression are sup-ported through musical education in early childhood education. The study has been carried out as a qualitative research, in which the material has been formed with an electronic questionnaire. The questionnaire was sent with an accompanying letter to 20 early childhood education centers in the city of Vantaa. The final sample con-sisted of the answers of 10 kindergarten teachers. Five of the examinees had a university degree in early childhood education and five had a vocational degree in social work. The material was analyzed by using recurring themes and finding similarities and resemblances in the answers and studying the differences. According to the results, kindergarten teachers saw musical education as a significant sup-port for the development of linguistics within children under the age of three. Musical educa-tion was also seen as creating the feeling of secureness for the child while basic needs were attended to like in toilet and clothing situations. Music was seen as a natural form of interaction with small children. The teachers experienced musical education in their training leading up to their job as a kindergarten teacher differently. Differences between the experi-ences of the university educated teachers and the vocationally trained teachers were visible and also had an effect on the challenges that musical education generated for them. The teachers saw for example their lack of skills in accompaniment and the scarce knowledge of musical theory as a challenge for accomplishing adequate musical education.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miksi musiikin luovaa tuottamista ja luovuutta tukevaa opetusta tulisi järjestää. Tavoitteena oli myös selvittää, miksi tutkimuksen mukaan musiikinopetuksen kohdalla luovat työtavat jäävät muihin taideaineisiin verrattuna vähäisiksi ja tämän pohjalta selvittää miten luovuutta tukevaa opetusta tulisi järjestää. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineiston keräämiseen käytettiin pääasiassa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmia, Helka-artikkelihakua, ERIC-tietokantaa sekä Google Scholaria. Tutkielmassa käytettiin sekä kotimaista, että ulkomaista kirjallisuutta. Ulkomainen kirjallisuus painottui varsinkin luovuuden käsitteen tutkimisen ympärille. Musiikin luovan tuottamisen opettamisella, ja luovuuden tukemisella yleisesti, havaittiin olevan merkittäviä hyötyjä lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä. Luovien työtapojen kautta lapsi oppii itseilmaisua ja tulkintaa. Luovien työtapojen on osoitettu motivoivan oppimista ja motivaation todettiin edistävän luovuutta ja parantavan akateemista suoriutumista. Musiikin luova tuottaminen koettiin opettajien keskuudessa usein vaikeaksi ja omat taidot siihen koettiin vajavaisiksi. Luovuutta tukevan opetuksen havaittiin olevan palkitsevaa ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteiden mukaisia silloin, kun luovassa työskentelyssä keskityttiin lopputuotoksen sijasta luovaan prosessiin.

Objectives. The objective of this pro gradu thesis is to survey what primary school music teachers think about songcrafting. I use the term songcrafting to reflect activities where a teacher is guiding or teaching composition or using it as an educational tool. In songcrafting the teacher is the leader but pupils are the composers. It has been stated that composition is a useful activity to include in music education. Also the Finnish curriculum demands to offer opportunities for composing. However, composing is found by many teachers challenging to implement. In this study I strive to find out what are the things that primary school music teachers consider important for the success in songcrafting. This study aims at collecting information about things that should be focused on in songcrafting and in teacher training to make songcrafting easier to implement. Methods. I collected the material of this study by interviewing four class teachers who are specialized in music education. The interviews were semi-structured thematic interviews. I analyzed the material by using qualitative content analysis. Results and conclusions. According to the interviewees' perceptions, teachers’ skills are the key to success in songcrafting. In particular, subject matter knowledge appeared to be important. Interviewees suggested that learning material could be a way to compensate for incomplete subject matter knowledge. Additionally, in-service teacher training was seen as a good way to develop teachers’ skills. Songcrafting was described as containing planning, evaluation, pupil participation and support of pupils. Teacher skills were described as being linked to all of these. According to previous research and this thesis, one should consider how teachers’ skills could be supported and developed in the best possible way. Providing quality learning material and in-service teacher training might be the solution. Therefore those should be explored and developed further, in order to make songcrafting possible for a growing number of teachers.