Browsing by Subject "myth"

Tutkielmassa perehdytään englantilaisen kirjailijan Neil Gaimanin romaaneihin American Gods (2001) ja Anansi Boys (2005) sekä erityisesti niissä esiintyvän kujeilijan (trickster) arkkityypin vaikutuksiin teosten kuvaamassa yhteiskunnassa. Teoksissa useat hahmot edustavat eri tavoin kujeilijan arkkityyppiä sekä tähän usein liittyvää kulttuurisankarin (culture hero) arkkityyppiä. Molempia on alkuperäiskansojen tarustoissa käytetty mm. opettamaan yhteisön tapoja, välittämään tärkeitä perinteitä sukupolvelta toiselle sekä ylläpitämään yhteisön yhtenäisyyttä. Kirjailijan moderni lähestymistapa kujeilijaan tarjoaa kiinnostavan lähtökohdan analyysille arkkityyppien vaikutuksista länsimaiseen, erityisesti anglo-amerikkalaiseen yhteiskuntaan, joka on saanut vaikutteita lukemattomista muista kulttuureista. Väitän, että teokset tarjoavat kattavan esimerkin kujeilijan rooleista ja funktioista tasapainottavana sekä parantavana tekijänä kirjojen kuvaamassa modernissa yhteiskunnassa sekä yhteiskunnan ja yksilön vuorovaikutuksessa. Kujeilijoita tavataan teoksissa sekä sankarin että roiston rooleissa, ja molemmista eritellään ja analysoidaan kujeilijan joko yhteiskunnallisesti tai yksilöllisesti positiiviset funktiot tai positiivisia reaktioita aikaansaavat negatiiviset funktiot. Tutkielman johdantokappaleessa esitellään kujeilijan funktioita alkuperäiskulttuureissa, Gaimanin eri kulttuureja yhdistelevä toteutus sekä hypoteesi kujeilijan funktioista teosten kuvaamassa yhteiskunnassa. Toisessa luvussa vertaillaan American Gods ¬ teoksessa esiintyviä kujeilijoita näiden esikuvina toimiviin alkuperäisiin kujeilijoihin ja etsitään kujeilijahahmojen yhteyksiä teoksessa esiintyviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Kolmannessa luvussa eritellään neljä tieteellistä artikkelia, jotka käsittelevät kujeilijoihin liittyviä yhteiskunnallisia sekä yksilöllisiä ongelmia teoksissa. Neljännessä luvussa vertaillaan Anansi Boys teoksessa esiintyviä kujeilijoita toisessa luvussa käytetyin metodein, mutta sillä poikkeuksella, että teos antaa selvästi edeltävää teosta enemmän viitteitä kujeilijan asemasta yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa. Viidennessä luvussa pyritään herättelemään analyysiin perustuvaa keskustelua kujeilijan mahdollisesta merkityksestä nykyaikaisissa kertomuksissa sekä kujeilijan vaikeasti määriteltävästä syvemmästä olemuksesta.

This thesis explores the role of the history of the Gulag in the contemporary mythology surrounding the Great Patriotic War in the Russian Federation, proposing a semiotic consideration to this phenomenon in Russian memory politics. While mythology has surrounded the Soviet victory in the Second World War since its conclusion, the thesis focuses on its most recent iteration during the Putin regime and briefly into the 2022 Russian war on Ukraine. To look more closely into this vast and amorphous mythology, the author narrows in on the historical considerations on the role of the Gulag during the Great Patriotic War. In particular, the thesis delves into the online materials of the Federal Prison Service (FSIN) published between 2009 and 2022 to evaluate how, through symbols and historical narratives, the Federal Prison Service of Russia weaves itself into the mythology of the Great Patriotic War. Utilizing the Roland Barthes seminal work on mythologies, the thesis concludes that FSIN reproduces previously established signifiers of the Great Patriotic War, drawing upon the war’s ‘matrix of signification.’ FSIN’s historical practices are a part of its relationship to the power centre, both to stake out a historical claim, or ‘place identification’ in the broader history of Russia’s modernization, and to signal loyalty to the centre by amplifying its cornerstone narratives on the Great Patriotic War.