Browsing by Subject "neuvottelut"

The aim of the study was to find out negotiation experiences between the parents of co-parenting arrangements. The research problem is how the cooperation is built in co-parenting arrangements through negotiations and what kind of actions co-parents do to make the family form to continue. These co-parenting arrangements are based mutual agreement and the child’s biological parents and their desired partners are committed to raising the child together, without an intimate or romantic relationship between co-parents. The negotiation is understood as a combination of verbal communication and actions between the parties and the goal is to accomplish joint understanding. Parenting in these families has been found to be thoughtful and well planned. The research was carried out using qualitative research methods. The research group included the parents in co-parenting arrangement families who have already have a child. The data was collected through a semi-structured thematic interview. Three persons were interviewed, two of them defined themselves as mothers and one as father. Interviewees were acquired through social media, researcher contacts, and the snowball effect. Two interviews were conducted face-to-face and one remotely on video. The data was analyzed by data-driven content analysis. The analysis suggests that in the co-parenting arrangements family was established based on the similarity of parents’ wishes and values. The biological mother’s home had the most decision-making power. Parents tried to find potential problems and eliminated them in advance or made changes in their actions when the problems arose. Lack of arguments was understood as smooth and well working co-parenting. According to the study, the biological parent’s bond with the child is considered special and the role of the biological mother is the least negotiable. The negotiations are related to building cooperation in the co-parenting arrangements families. Research shows that in these family’s co-parents consciously construct their cooperation from the time they first met. If some of the parents has life changes it also affects other co-parent’s daily life and their roles. Therefore, the society should be able to provide support for these families to build their co-operation that considers the specificities of the family.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä pro gradu –työssä perehdytään neuvottelutulkin rooleihin ja valintoihin neuvottelutulkkien näkökulmien ja kokemuksien kautta. Työssä selvitetään, mikä ohjaa neuvottelutulkkia: ammattisäännöstön periaatteet, tulkin oma kokemuksensa, ammattietiikka vai jokin muu. Tutkimuksessani tutkin neuvottelutulkkien työhön liittyviä valintoja eettisestä, kielellisestä ja kulttuurisesta näkökulmasta haastattelemalla neljää ammattilaista tulkkia. Aihetta lähestytään haastateltavien tulkkien näkökulmasta. Tarkastelen tutkielmassani sitä, miten ja millä perusteella neuvottelutulkki suhtautuu tulkkauksen eri keinoihin kuten esimerkiksi poistoon, lisäykseen ja korvaukseen. Neuvottelutulkkaus on vaativa ja verrattuna muihin tulkkauslajeihin vähän tutkittu tulkkauslaji, jota nykyään tarvitaan yritysmaailmassa yhä enemmän. Työssäni käytän Inkeri Vehmas-Lehdon (1999) pragmaattisten adaptaatioiden luokittelua. Käytän taustana myös Asioimistulkin ammattisäännöstöä, koska neuvottelutulkeilla sitä ei ole käytössään ollenkaan. Vaikka haastateltavat käyttävät avuksi Asioimistulkin ammattisäännöstöä, koska siinä on tulkin yleisiä periaatteita, haastatteluista kävi ilmi, ettei neuvottelutulkki siihen pysty vetoamaan aina. Tutkimukseni kohdistuu venäjä-suomi-venäjä –kieliparissa toteutettavaan neuvottelutulkkaukseen. Tutkielmani osoittaa, että työssään neuvottelutulkki joutuu jatkuvasti tekemään perusteltavia valintojaan eettisestä, kielellisestä ja kulttuurisesta näkökulmasta. Aineiston tarkastelu osoittaa, että neuvottelutilanteessa haastateltavat joutuvat käyttämään lisäyksiä, korvauksia ja poistoja pääosin tilannekohtaisesti. Esimerkiksi, haastateltavilla on eriäviä näkemyksiä esimerkiksi kirosanojen tulkkauksesta neuvottelutilanteessa. Olen havainnut aineistosta, että neuvottelutulkin eettisiin periaatteisiin liittyy se, että neuvottelutulkki on neutraali ja puolueeton ja neuvottelutulkkia sitoo salassapitovelvollisuus.

Tutkielmassa tarkastellaan sitä, mikä saa yksilön tarjoamaan omaishoivaa ikääntyneelle vanhemmalleen. Neuvottelujen käsitteen avulla siinä avataan hoivaan sitoutumisen dynamiikkaa. Lähtökohtana on Janet Finchin ja Jennifer Masonin (1993) ajatus siitä, että velvollisuudet ja vastuun jakautuminen perheissä muotoutuvat neuvottelemalla yleensä pitkän ajan kuluessa. Tässä tutkielmassa kiinnostus kohdistuu neuvotteluihin, joita käydään ja on käyty niissä perheissä, joissa aikuinen lapsi alkaa tarjota hoivaa iäkkäälle vanhemmalleen. Osa neuvotteluista on sellaisia, joita käydään spesifisti vanhemman hoivan järjestämisestä. Osa neuvotteluista on pitkin elämän vartta käytyjä tapahtumakulkuja, joissa on muodostunut käytäntöjä ja vastuita perheenjäsenten kesken. Tutkielman tavoitteena on tuoda esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat päätökseen ryhtyä tarjoamaan omaishoivaa silloin, kun ikääntynyt vanhempi alkaa tarvita hoivaa. Se tuo esiin niin perhesuhteisiin, elämänkulkuun kuin olosuhteisiin liittyviä tekijöitä, jotka ovat vaikuttamassa aikuisten lasten ikääntyneille vanhemmilleen tarjoamaan hoivaan. Samalla tulee esiin koettuja julkisen vanhustenhoidon ja palvelujärjestelmän puutteita, jotka toisaalta ovat vaikuttamassa omaishoivavaihtoehdon suosioon, toisaalta heikentävät kykyä vastata hoivatarpeisiin. Suomalaisessa hoivapolitiikassa omaishoitoa pidetään yhtenä tärkeänä keinona vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Perheiden hoivapäätösprosessien tarkastelu voi lisätä ymmärrystä omaishoivasta. Tutkielman aineisto koostuu seitsemän omaishoitajan teemahaastatteluista. Haastateltavat toimivat ikääntyneen vanhempansa omaishoitajina. Aineiston analyysi tehtiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Aineiston teemoittelun kautta nousi esiin erilaisia hoivaan liittyviä neuvotteluja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa jäsennetään neuvottelujen prosessi, joka vaikuttaa omaishoitajaksi ryhtymiseen. Se muodostuu omaisten kesken käydyistä neuvotteluista, omaishoitajan itsensä kanssa käymistä pohdinnoista sekä neuvottelujen kontekstista. Hoivaneuvottelujen tärkeänä kontekstina määrittyy vanhuspalvelujärjestelmä ja omassa tilanteessa mahdollisiksi koetut hoivavaihtoehdot sekä omaishoivan mahdollistavat tekijät, kuten tilapäishoito, apuvälineet ja taloudellinen tilanne. Neuvottelujen prosessissa määrittyy toisaalta se, että juuri tietty omainen sitoutuu huolehtimaan vanhemmastaan, toisaalta se, että huolenpidon muodoksi valikoituu juuri omaishoiva jonkin muun hoivavaihtoehdon sijaan. Ikääntyneen vanhemman omaishoitajaksi tullaan usein vähitellen ja suunnittelematta. Omaishoitajaksi ryhtyminen ei kuitenkaan ole sattumanvaraista, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät, joita tässä tutkielmassa valotetaan neuvottelujen prosessin avulla.

The current thesis analyses the reasons why Japan and North Korea have never entered into diplomatic relations and examines the prospects and opportunities for the normalization of their bilateral ties. The period of seven decades since Japanese colonial rule over the Korean Peninsula had ceased, has not been sufficient for either side to come up in good terms with history and politics. The existing historical tensions between the two nations and the absence of diplomatic relations has also constituted over the years to be an omnipresent threat to regional stability and security within the Northeast Asian region. This thesis focuses on both sides’ perceptions of conflict and further outlines and analyzes the priorities both Japan and North Korea strongly desire to retain within their bilateral agenda. Interviews carried out in 2010 and 2011 in Japan and North Korea constitute the empirical part of this study. Since all interviews were conducted not in the distant past, their impact on the thesis is significant but not self-sufficient; analysis of academic literature, press and official documents has been necessary to validate or cast aside main arguments in this thesis. The theoretical framework used in the entire study is the negotiation theory and its Integrative Bargaining Approach (IBA) that is also widely known as Interest-Based Bargaining (IBB). The most important feature of this theoretical framework is it provides a rationale for analyzing the Japan-North Korea ties by examination and inclusion of any issues while reducing them to a core of mutual interests, or shared interests with identifiable mutual gains. Normalization of diplomatic relations in the bilateral context of Japan and North Korea translates to practically enabling the two states to communicate with each other, ensuring certainty of diplomatic representation and interactions on more personal level that could transcend further to economic, cultural, socio-political and business realms. Therefore, by recognizing deductive processes in qualitative research, and by utilizing deductive qualitative research, the study suggests that there is a potential for both Japan and North Korea interests to be integrated in such manner, so to create joint value and attain the normalization of diplomatic relations. The qualitative data analysis suggests it has always been omnipresent chronic failure of negotiation efforts, outlining that in the past the parties have not identified shared interests and opportunities to realize mutual gains through trades across multiple issues, which gap this study is aimed to fill in. There are two key findings in this thesis. First, there are identifiable, shared interests and opportunities for realizing mutual gains, which could be used in initiating and nurturing negotiations between Japan and North Korea towards the goal for diplomatic normalization. Second, the IBA/IBB is the theoretical approach, prescribing proper techniques on how to reduce the bulk of multiple conflicts and enable engagement by the two neighboring states that reflects only issues in which they both recognize mutual interests and possible gains.