Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "nominitaivutus"

Sort by: Order: Results:

  • Mikkonen, Seija (2020)
    Tutkielma tarkastelee selkokielen nominitaivutuksen periaatteiden toteutumista informoivissa selkoteksteissä. Tavoitteena on selvittää, toteutuvatko selkokielen mittarissa olevat nominitaivutuksen kriteerit teksteissä. Selkokielen mittarin avulla voidaan arvioida tekstin selkokielisyyttä. Mittarin kriteereissä kehotetaan suosimaan nominien perusmuotoja sekä välttämään vajaakäyttöisiä sijoja. Lisäksi selvitetään, mitä keinoja selkokirjoittajat ovat käyttäneet muuttaessaan nominien taivutusmuotoja perusmuodoiksi. Tavoitteena on kytkeä tulokset osaksi selkokielen mittarin kehitystyötä. Tutkielman taustalla on funktionaalinen kielikäsitys. Teoriaosa esittelee selkokielen kehittämistä, selkokielen ohjeistusta sekä luetun ymmärtämistä. Aineisto on kerätty korpus- ja kyselytutkimuksen menetelmin. Tutkielmassa vertaillaan kolmea selkokielistä esitettä tai opasta ja yleiskielisiä lähtötekstejä. Kustakin selkokielisestä tekstistä aineistoon kuuluu 1200–1300 sanaa. Kyselyllä selvitetään selkokielen kirjoittajien (n = 21) näkemyksiä sekä keinoja rakentaa tekstiin perusmuotoja. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa lasketaan nominien perusmuotojen ja taivutusmuotojen esiintymien määrät. Perusmuotojen rakentumista selvitetään kvalitatiivisin menetelmin analysoimalla yleis- ja selkokielisten tekstien sanapareja sekä kyselytutkimuksen vastauksia. Tulosten mukaan nominien perusmuotoja esiintyy kaikissa selkokielisissä teksteissä enemmän kuin lähtöteksteissä. Myös erikseen tarkasteltujen substantiivien perusmuotoja esiintyy selkokielessä enemmän kuin yleiskielessä. Vajaakäyttöisiä sijoja ei selkoteksteissä ole käytetty. Nominitaivutuksen kriteereiden periaatteet toteutuvat aineistoon kuuluvissa teksteissä. Perusmuodon rakentamisen keinoina on käytetty esimerkiksi lausekkeiden muuttamista sivulauseiksi, lausetyypin muutoksia, sanavalintoja ja aktiivimuotoisia lauseita. Korpus- ja kyselytutkimuksen tulokset tukevat toisiaan, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia informoivia selkotekstejä. Tulosten perusteella selkokielen mittarin nominitaivutuksen kriteereihin esitetään joitakin tarkennuksia.
  • Mikkonen, Seija (2020)
    Tutkielma tarkastelee selkokielen nominitaivutuksen periaatteiden toteutumista informoivissa selkoteksteissä. Tavoitteena on selvittää, toteutuvatko selkokielen mittarissa olevat nominitaivutuksen kriteerit teksteissä. Selkokielen mittarin avulla voidaan arvioida tekstin selkokielisyyttä. Mittarin kriteereissä kehotetaan suosimaan nominien perusmuotoja sekä välttämään vajaakäyttöisiä sijoja. Lisäksi selvitetään, mitä keinoja selkokirjoittajat ovat käyttäneet muuttaessaan nominien taivutusmuotoja perusmuodoiksi. Tavoitteena on kytkeä tulokset osaksi selkokielen mittarin kehitystyötä. Tutkielman taustalla on funktionaalinen kielikäsitys. Teoriaosa esittelee selkokielen kehittämistä, selkokielen ohjeistusta sekä luetun ymmärtämistä. Aineisto on kerätty korpus- ja kyselytutkimuksen menetelmin. Tutkielmassa vertaillaan kolmea selkokielistä esitettä tai opasta ja yleiskielisiä lähtötekstejä. Kustakin selkokielisestä tekstistä aineistoon kuuluu 1200–1300 sanaa. Kyselyllä selvitetään selkokielen kirjoittajien (n = 21) näkemyksiä sekä keinoja rakentaa tekstiin perusmuotoja. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa lasketaan nominien perusmuotojen ja taivutusmuotojen esiintymien määrät. Perusmuotojen rakentumista selvitetään kvalitatiivisin menetelmin analysoimalla yleis- ja selkokielisten tekstien sanapareja sekä kyselytutkimuksen vastauksia. Tulosten mukaan nominien perusmuotoja esiintyy kaikissa selkokielisissä teksteissä enemmän kuin lähtöteksteissä. Myös erikseen tarkasteltujen substantiivien perusmuotoja esiintyy selkokielessä enemmän kuin yleiskielessä. Vajaakäyttöisiä sijoja ei selkoteksteissä ole käytetty. Nominitaivutuksen kriteereiden periaatteet toteutuvat aineistoon kuuluvissa teksteissä. Perusmuodon rakentamisen keinoina on käytetty esimerkiksi lausekkeiden muuttamista sivulauseiksi, lausetyypin muutoksia, sanavalintoja ja aktiivimuotoisia lauseita. Korpus- ja kyselytutkimuksen tulokset tukevat toisiaan, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia informoivia selkotekstejä. Tulosten perusteella selkokielen mittarin nominitaivutuksen kriteereihin esitetään joitakin tarkennuksia.