Browsing by Subject "nuori"

Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos – Institution – Department Sosiaalitieteiden laitos Tekijä – Författare – Author Taru Tuulia Koivisto Työn nimi – Arbetets titel – Title Asiakassuhteiden rakentuminen nuorten sosiaalisessa kuntoutuksessa – Työntekijöiden näkökulma Oppiaine – Läroämne – Subject Sosiaalityö Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year Lokakuu 2017 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 91 + 3 liitesivua Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan nuorten sosiaalisessa kuntoutuksessa syntyviä nuorten ja työntekijöiden välisiä asiakassuhteita sekä nuorten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistarpeita työntekijöiden näkökulmasta. Aiemmin tehdyt tutkimukset valottavat pääosin nuorten kokemuksia sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tutkielman tavoitteena on laajentaa näkökulmaa tuomalla esiin sosiaalityön ammattilaisten käsityksiä nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta palveluna ja asiakassuhteena. Metodologisesti tutkielmassa nojataan laadulliseen tutkimusperinteeseen ja maltilliseen tulkintaan sosiaalisesta konstruktionismista. Tutkielman aineisto koostui kolmesta työntekijöiden ryhmähaastattelusta. Haastatteluihin osallistui yhteensä 16 henkilöä, joista kuusi oli sosiaalityöntekijöitä ja kymmenen sosiaaliohjaajia. Aineiston analysointiin käytettiin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa analyysiä. Teoriaohjaava analyysi perustui Kirsi Juhilan teoreettiseen jäsennykseen sosiaalityön asiakassuhteista. Tutkielman tuloksena jäsentyy kolme sosiaalisen kuntoutuksen asiakassuhdetta. Ensimmäinen suhde on kannatteleva suhde. Kannattelevassa suhteessa nuorella on erilaisia arjen toimintoihin liittyviä ongelmia. Tilannetta kuvataan arjen hallinnan katkoksellisuutena. Suhde perustuu luottamuksellisuuteen. Työntekijän roolina on turvata nuoren arki ja puhua hänen puolestaan. Toinen suhde on kiinnittävä suhde. Kiinnittävässä suhteessa nuorella on vaikeuksia löytää paikkaansa yhteiskunnan koulutusjärjestelmissä tai työelämässä. Nuoren tilannetta kuvataan yhteiskuntaan liittymisen katkoksellisuutena. Suhde perustuu aitoon kiinnostukseen nuorta kohtaan. Työntekijän roolina on tukea nuoren yhteiskuntaan liittymistä koulutuksen ja työn avulla. Kolmas suhde on nimeltään kuuntelemisen ja kohtaamisen kautta rakentuva suhde. Nuorella on erilaisia sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä vaikeuksia ja vieraantumista yhteisöistä. Nuoren tilannetta kuvataan yhteisöihin liittymisen katkoksellisuutena. Suhde perustuu dialogisuudelle. Työntekijän roolina on asettua nuoren puolelle ja hyväksyä nuoren elämän moninaisuutta. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiskohdat liittyvät nuorten oikeuteen saada sosiaalista kuntoutusta ja kuntoutusetuutta tasavertaisesti, sosiaalisen kuntoutuksen palvelun käytännön toteutuksiin sekä kehittämistyön yleisiin ehtoihin, joita ovat esimerkiksi esimiesten tuki, kehittämistyön tarvitsemat riittävät henkilöstö- ja aikaresurssit ja yhteiskehittäminen. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuorten erilaiset kuntoutuksen tarpeet synnyttävät erilaisia asiakassuhteita. Työntekijällä on jokaisessa suhteessa oma roolinsa. Tutkielman tulokset rakentavat teoreettisesti jäsennellyn kuvan kolmesta eri asiakassuhteesta. Työntekijän ja nuoren kohtaamisissa suhteet ovat usein kuitenkin kokonaisuus, jossa suhteet ovat kietoutuneet toisiinsa. Tutkielman asiakassuhteet vertautuvat aikaisempiin kuntoutumista ja sosiaalityön asiakassuhteita koskeviin tutkimuksiin, joissa asiakassuhteella on keskeinen merkitys asiakkaan kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemisen kannalta. Lopuksi voidaan todeta, että nuorten sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön palveluna alkutaipaleellaan. Se tarvitsee kehittämistä sekä käsitteenä että käytäntönä. Avainsanat – Nyckelord – Keywords nuori, työntekijä, asiakassuhde, sosiaalinen kuntoutus

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus oli tuoda esiin monipuolisesti nuoriin liittyviä näkökulmia ilmastonmuutoksen suhteen. Ilmastonmuutos vaikuttaa nuoriin monella eri tasolla ja tavalla ja tutkimus pyrkii tuomaan nuorten näkökulmaa esiin mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimuksessa esiintyy erilaisia teemoja, jotka ovat muotoutuneet tutkimusaineiston perusteella. Näitä teemoja ovat selvitykset ja kyselyt viimeisen kolmen vuoden ajalta, katsaus ilmastonmuutokseen kytkeytyviin tunteisiin sekä coping-strategiat ja psyykkinen terveys. Ilmastonmuutokseen kytkeytyvien kokemusten ja tuntemusten tutkiminen on tärkeää, jotta koulujen ilmasto-opetusta voitaisiin kehittää sellaiseksi, että se vastaisi lasten ja nuorten kykyjä käsitellä vaikeaa ja jopa traumaattista tietoa. Coping-strategioiden tuntemus sen sijaan olisi tärkeää opettajille, koska niiden tuntemus on ikään kuin askel pidemmälle tunteiden tuntemuksesta. Viimeinen teema perehtyy ilmasto- ja ympäristöahdistuksen ilmiöihin nuorten näkökulmasta ja on yleisesti katsaus ilmastonmuutoksen psyykkisiin terveysuhkiin. Menetelmät. Tutkimuksen nuoret määriteltiin ikävuosien 12-22 välille eli varhaisnuoruuden ja myöhäisnuoruuden välille. Aineiston koonnissa on käytetty Googlea, Google Scholaria ja Helkaa. Tutkimukseen valikoituvassa aineistossa käytin kriteereinä sitä, että sen tulisi käsitellä lapsia tai nuoria ilmastonmuutoksen, ilmastokasvatuksen tai ympäristökasvatuksen yhteydessä. Tämän jälkeen tutkin, sisälsikö aineisto lasten tai nuorten kokemuksia tai tuntemuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Nuoret ilmaisivat erilaisissa kyselytutkimuksissa huolta ilmastonmuutosta kohtaan, mutta myös koettua pakkoa ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen. Mitä nuorempi ihminen oli kyseessä, sitä todennäköisempää oli, että hän turvautuu co-ping-strategiaan, jossa hän ikään kuin kieltäytyy uskomasta ilmastonmuutoksen vakavuuteen. Ilmastonmuutoksen mielenterveydelliset vaikutukset nuoriin todettiin aineiston perusteella monipuolisiksi.

Objectives. The goal of this study is to examine sixth-graders perceptions of cyberbullying. The aim is to investigate young people's perceptions of the forms, causes and objectives of cyberbullying. In addition, the study aims to find out who are the cyberbullies, who are cyberbullied and how to intervene in cyberbullying. The studies of cyberbullying have been increasing in the 21st century. However, the phenomenon of cyberbullying is changing as technology equipment and social media applications evolve. Cyberbullying is also today one of the factors impacting the health of young people and it is likely to become more significant factor as the technology develops. Cyberbullying is defined in the same way as traditional face-to-face bullying, but the bullying takes place online through smart devices. The environment in which the bullying takes place brings many new characteristics to bullying. Methods. At the time of the study, the subjects were sixth-graders in a grade school at Helsinki. In the study there were fourteen research subjects. The research data was gathered by interviewing research subjects with a semi-structured interview. The interviews were then transcribed into textual form and analyzed by using theoretical based content analysis. The analysis frame was intentionally made loose so that useful material outside of the frame could be brought up in the study. These materials outside the frame followed the principles of the data-based content analysis. Results and conclusions. According to this study, the sixth graders have a clear understanding of cyberbullying and they identify the most common environments and characteristics of cyberbullying. The results of the study were mainly in line with the results of previous studies on cyberbullying. However, the effect of anonymity in the experience of bullying was different from previous investigations. The young people in this study felt that the anonymity of the bully reduced the severity of bullying. The surprising research results was that the young people were indifferent towards cyberbullying. As a new result, this study showed that disputes can be escalated into cyberbullying.

Nowadays young people live in a time where culture has become more and more appearance-focused. Thinness and muscularity have increased to cultural ideals for appearance. Adolescents are vulnerable to the images about appearance ideals which are produced by social media. It creates concerns to young people’s pressures of appearance. In puberty adolescent’s body change and they compare themselves to ‘perfect bodies’ that they have seen. If young people’s ideals and perceptions about their own body don´t confront, identity and body image will be disturbed. In adolescence also the amount of exercise decreases, and a certain type of exercise behaviour is beginning to develop a habit. In the background young people’s exercising is influenced by different reasons for exercise. In order to understand young people’s exercise behaviour, it’s important to investigate the reasons which get adolescents to exercise. In this literature review the reasons for exercise are compared to the cultural change in appearance ideals, and the aim is to study the possible change of young people’s appearance-based reasons for exercise from 1980s to the present. In addition, this study intends to describe the differences between girls and boys in appearance-based reasons for exercise. The aim is to broaden the view that appearance pressures concern equally also boys, even though there are more research from girls. Moreover, this literature review intends to find connections between young people’s body image and appearance-based reasons for exercise. The study was performed as a qualitative literature review, involving domestic and foreign studies. Based on this literature review, it can be stated that appearance-based reasons for exercise had become more important for young people from the 1980s to the present. Girls and boys considered different appearance related exercise reasons to be important: for girls appearance and weight management, while for boys physical growth, such as muscle growth and sporty appearance. Appearance-based reasons for exercise were related to the negative body image. However, it’s unsure whether the appearance-based exercise reasons cause body dissatisfaction, or whether body dissatisfaction increases appearance-based reasons for exercise. In any case, the development and support of a positive body image and appropriate reasons for exercise (such as joy and association) are important when creating a permanent physically active way of life for young people.

Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaat ja opiskelijat eivät kuitenkaan aina ole koulussa yhdenvertaisessa asemassa keskenään. Aikaisemman tutkimuksenmukaan esimerkiksi kiusaamisen ja syrjinnän kokemukset ovat huomattavasti yleisempiä transnuorten keskuudessa verrattuna muuhun samanikäiseen väestöön. Tutkielman tavoitteena on saada tietoa lukiossa opiskelevien transnuorten kouluhyvinvoinnista. Teemaa lähestytään kahden tutkimuskysymyksen kautta: Minkälaisia eroja on trans- ja cisnuorten kouluhyvinvoinnissa? Miten sukupuolen ohella seksuaalisuus, toimintakyky, syntyperä ja taloudellinen tilanne ovat yhteydessä kouluhyvinvointiin? Tutkielman teoreettinen perusta nojaa foucaultlaiseen valtakäsitykseen, cisnormatiivisuuteen sekä intersektionaalisuuteen. Lähtökohtana on Foucaultin ajatus tuottavasta vallasta ja koulusta yhtenä vallankäytön väylänä. Normit ovat yksi vallan teknologia,joiden kautta koulussa muovataan yksilöitä tietynlaisiin normeihin sopivaksi. Normien osalta perehdytään erityisesti cisnormatiivisuuteen, jonka kautta voidaan ymmärtää transihmisten kokemaan rakenteellista ja institutionaalista ulossulkemista yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kouluhyvinvointia lähestytään myös intersektionaalisesti tutkimalla, miten sukupuolen ohella seksuaalisuus, toimintakyky, syntyperä sekä perheen taloudellinen tilanne ovat yhteydessä kouluhyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Aineistona on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman Kouluterveyskyselyn vuoden 2017 lukiolaisten aineisto. Aineisto muodostuu lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastauksista, ja transnuoria aineistossa on yhteensä 1140. Tutkielmassa kouluhyvinvointia kuvataan 16 eri Kouluterveyskyselyn indikaattorin avulla. Tutkielma on kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelminä ovat ristiintaulukointi sekä binäärinen logistinen regressioanalyysi. Ristiintaulukoinnin avulla tutkitaan trans- ja cisnuorten välisiä kouluhyvinvointieroja. Binäärisen logistisen regressioanalyysin keinoin laajennetaan näkökulmaa sukupuolen ulkopuolelle ja analysoidaan kouluhyvinvointia kuvaavia indikaattoreita käyttämällä useita selittäviä muuttujia. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että trans- ja cisnuorten kouluhyvinvoinnissa on merkittäviä eroja. Trans- ja cisnuorten välillä on eroja cisnuorten eduksi jokaisen tarkastellun indikaattorin kohdalla. Erityisen huolestuttavaa on, että transnuoret kokevat cisnuoria huomattavan paljon enemmän kiusaamista sekä yksinäisyyttä. Kouluhyvinvoinnin intersektionaalinen tarkastelu alleviivaa, kuinka mihin tahansa marginaaliseen ryhmään (sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen, toimintarajoitteisuus, ulkomaalaistausta, heikompi taloudellinen tilanne) kuuluminen lisää riskiä alhaisempaan kouluhyvinvointiin. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että erityisen haastavassa asemassa ovat oppilaat ja opiskelijat, jotka samanaikaisesti kuuluvat useampaan edellä mainittuun ryhmään. Kouluterveyskyselyn perusteella ei ole mahdollista tehdä päätelmiä siitä, mitkä ovat juurisyitä havaittujen erojen taustalla. Analyysimenetelmät kertovat ainoastaan tiettyjen muuttujien välisistä yhteyksistä. Teoreettiseen viitekehykseen perustuen tulosten tulkitaan kertovan yhteiskunnasta, jossa institutionaalistuneet normit arvottavat erilaisia ihmisiä eri tavoin. Tutkielman tulokset kertovat cisnormatiivisesta yhteiskunnasta, jossa transnuoret ja muut normeja haastavat nuoret kamppailevat omasta tilastaan. Kouluhyvinvoinnista kertoviin eroihin on syytä suhtautua vakavasti ja pohtia, miten kouluissa voitaisiin edistää yhdenvertaisuuden kokonaisvaltaisempaa toteutumista. Koulutusjärjestelmä ja koulut ovat keskeisiä paikkoja, jossa normeja voidaan purkaa ja alkaa toistaa toisin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuluttajuuden vaikutuksia nuorten identiteettiin, nuorten kokemuksia omista taloustaidoista ja tekijöitä, jotka vaikuttavat niihin. Myös käyttörahan määrään vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin. Aiemmat vähäiset tutkimukset aiheesta osoittavat vanhempien olevan suuressa asemassa taloustaitojen opettamisessa, ja että kuluttajakasvatusta kaivattaisiin kouluihin enemmän. Tutkielmassa otetaan selvää, miten kuluttajuus vaikuttaa nuorten identiteettiin, minkälaisiksi nuoret kokevat taloustaitonsa sekä mitkä tekijät vaikuttavat nuorten taloustaitoihin ja käytettävissä olevan rahan määrään. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena kuudesta tutkimusjulkaisusta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli muodostaa luonteva kokonaiskuva nuorten taloustaidoista. Aineisto hankittiin pääosin hakukone Googlea ja Google Scholaria sekä Helsingin yliopiston hakupalvelu Helkaa hyödyntäen. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä, jotta saatiin parhaiten ja edustavimmin kuvattua tekstin merkitykset. Aineiston käsittelyyn käytettiin teemoittelua, eli tekstissä esiintyneet ilmaisut jaettiin viiteen värikoodattuun luokkaan. Nuorten käyttämät tavarat ja palvelut sekä oma tyyli olivat tärkeitä osia itsensä esille tuomisessa ja itsetunnon kohottamisessa. Nuoret ilmaisivat itseään ja sosiaalista asemaansa erityisesti (merkki)vaatteilla. Isoa osaa nuorista kiinnosti oman rahankäytön suunnittelu ja talousasiat. Heillä oli kattava käsitys, minkälaiset piirteet omasi taloustaidoiltaan huono henkilö verrattuna henkilöön, jonka taloustaidot olivat hyvät. Talousosaamisen tasoon vaikuttivat nuoren oma kiinnostus talousasioita ja -taitoja kohtaan sekä talousopetukseen osallistuvat tahot ja niiden käyttäjäystävällisyys. Nuorille jaettavan taloustiedon oppimateriaalin luomisessa tärkeintä oli sen käytännöllisyys ja ajankohtaisuus nuoren elämään juuri sillä hetkellä. Käytettävissä olevan rahan määrään vaikutti eniten sukupuoliero, mutta myös sosioekonomisella asemalla, perhetaustalla ja asuinpaikkakunnalla oli merkitystä.

Objectives. The purpose of the study was to clarify what kind of housework is done in the households at the moment and do the young people participate in the housework. Controlling the everyday life requires many everyday functions and housework is an important part in all that. Housework is often thought as being a blunt routine which just has to be done. Two study questions are set: what kind of housework is done in the households today and how do the young people participate in doing it. There is only little study done in adolescent's participation in housework and the earlier studies have examined the subject from the points of view of time management of different age groups' and differences in genders. The earlier studies show that gender affects the amount of housework that adults and the young do. Hypothesis is that the increased amount of home technology affects doing housework. Methods. The study was carried out as a qualitative study. The study questions were examined with interviews. The interviews were done for five 15-year-old's and their guardians. A theme interview was used for gathering data which was used for getting answers on the desired themes. The gathered data was analyzed thematically. Results and conclusions. The results show that the usual housework done in households includes vacuum cleaning, filling and emptying a dishwasher, doing laundry and cooking. The home technology in households consists of regular home appliances and a tablet with an internet connection for searching food recipes. Other than that, smart devices weren't used for doing housework. The young people are often forced to participate in doing housework or they use a list with designated tasks which are agreed on in advance. This usually has to do with a weekly or monthly allowance. Furthermore, the young people asked for extra housework if they were in need of extra money. The conclusions are that the young people do not identify or see all the housework that's done in the household. This may have a connection to the fact that wording the household chores is difficult for the young. Young people aren't spontaneous in doing housework as much as following predesigned agreements made in the household.

Aims. Vision of good motherhood is culturally dependent and standardized. Adolescent motherhood is not common and many times it is considered negative. Young mothers ability to cope with children and everyday life is questioned many times. The purpose of this Master's thesis is to describe adolescent mothers' views on motherhood and their daily life and to find out how peer group could be used to support their everyday life. The theoretical background is based on theory of mastery of everyday life in home economics science (Haverinen, 1996) and research of everyday life and peer groups. The main research questions are for example: what is young maternity, how do mothers define the mastery of everyday life in their own lives and how peer groups of young mothers supported the other adolescent mother and helped them in the mastery of everyday life? Methods. The data of this study were collected by interviewing nine 20-22 years old one child mothers, who were taking part of young mothers peer support group in Tyttöjen talo in Helsinki and two registered midwifes, who were working as mentor in these groups. The classification of research data were .. data-based. The data were analysed in Atlas.ti –qualitative analysis program using content analysis. Results and conclusions. Most of the mothers thought that becoming a mother at a young age separates them quite strongly from the other youth. In the peer group the mothers got many friends who were in the similar life situations. Adolescent mothers considered the group support and the social relationship very important to themselves. They felt that they could be accepted characterized by themselves too. Group activities were effective and helped mothers to keep the rhythm in their everyday life. Discussions with the other mothers, the practical advice and the work in the peer groups cause positive effects to young mothers mastery of everyday life. Peer counselors' and mothers' views on the importance of the activities for the mothers were similar. The results of this study give information on adolescent mothers everyday life and mastery of it. Findings can be used for planning activities and organizing young mothers peer groups. Peer group effectiveness can also be researched with longitudinal studies following the same families throughout the period of participation in peer group activities. When developing the activities it would be necessary to do further research on how adding more functionality to the groups and the cooperation assists the mothers mastery of everyday life.

The aim of this master’s thesis is to find out the experiences of ninth grader boy (assumed) athletes about their eating habits and food choices in everyday life and what kind of eating habits boy athletes have. Furthermore, the study aims to find out who or what influences and advises young people on nutrition-related issues and what kind of advice has been offered and how they try to follow the given ad-vice. The study was conducted as a qualitative study. The study data was collected as an electronic survey of 12 boy ninth graders from Helsinki. The survey utilized a stimulated enquiry, or “Stimulated recall” as a study method. Respondents were offered a video about eating habits, which was intended to focus the respondents' thoughts on their own lives and the everyday food choices. Respondents were examined in depth both as individuals and as a group, and analysis was formed with the qualitive content analysis. Participants in the study felt that their own eating habits were good or quite good. Respondents’ eating habits and food choices did not vary much on different days. The differences in the meals were reflected in the planning of the food for the com-petition days and the easy-goingness of the day-offs. In planning, boys strive for the timeliness and healthiness of the meals in order to perform as well as possible in sports performance. The days-offs were more relaxed in terms of food. The family and coach were found to have the greatest influence on respondents’ cur-rent eating habits. Special value was given to the advice given by the coaches and the willing to follow the given advice was high. Respondents’ who did not receive advices from their coaches hoped to receive them in the future. In addition, in the boys' responses to the survey, there were significant differences in the skills they have to describe or justify their everyday food choices. Three different response styles were emerged: (1) respondents who are aware of their own food choices, (2) respondents who are unsure of their own food choices, and (3) respondents who did not justify their own food choice answers at all.