Browsing by Subject "objektiivisuus"

Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Politiikan ja viestinnän maisteriohjelma Opintosuunta: Viestintä Tekijä: Mikko Kivenne Työn nimi: Kapea ala & vastahegemonia: 2010-luvun vastamediat objektiivisen valtavirtajournalismin ideologisina haastajina Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2022 Sivumäärä: 69 + 10 Avainsanat: journalismi, objektiivisuus, ideologia, hegemonia, vastamedia Ohjaaja tai ohjaajat: Tuomo Mörä Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: - Tiivistelmä: Journalistien jokapäiväiseen työhön heijastuvien, sisäistettyjen objektiivisuuden ja neutraaliuden periaatteiden ja kriittisen mediatutkimuksen ideologiaa koskevien löydösten välillä vallitsee ristiriita. Objektiivisuudesta muodostui 1900-luvulla journalismia ohjaava, laajalti omaksuttu eettinen ihanne ja arvopohja, joka yhä 2010-luvulla nousi vahvasti esiin journalistien ammatillista itseymmärrystä ja arvoja tutkittaessa. Ristiriita journalismin objektiivisuusideaalin ja mediatekstien ideologisuuden välillä ei synny journalismin valheellisuudesta tai tietoisesta harhaanjohtamisesta. Kyse on journalististen mediatekstien kytkeytymisestä laajempiin merkitysjärjestelmiin ja yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin, kielenkäyttöön liittyviin eli diskursiivisiin kamppailuihin ja latentista tai jopa journalistille itselleen tiedostamattomasta arvojen, normien ja uskomusten ”rivien välissä” tapahtuvasta tuotannosta ja normalisoinnista. Vaikka objektiivisuuden ihanne on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä ja menettänyt merkitystään, ei se ole kokonaan hävinnyt journalismia ohjaavien periaatteiden joukosta. Radikaalioikeistolaisten vastamedioiden räjähdysmäinen kasvu ”totuudenjälkeisellä” 2010-luvulla on saanut objektiivisuuden puolestapuhujat liikkeelle ja näyttäytyy jyrkässä kontrastissa suhteessa journalismin objektiivisuusihanteeseen yhtäältä journalismin ammatillisena ideologiana ja toisaalta osana laajempia yhteiskunnallisesti vakiintuneita eliitti-instituutioita. Tämä maisterintutkielma tarkastelee objektiivisuutta journalismia ohjaavana eettisenä ihanteena suhteessa kriittisen tutkimuksen tunnistamaan journalististen mediatekstien ideologisuuteen sekä 2010-luvun vastamedioita valtavirtajournalismin ideologisina haastajina. Tutkielman teoreettisena taustana ja kirjallisuutena toimivat journalismin objektiivisuusihanteen historiaa käsittelevä tutkimus, kriittisen ideologiatutkimuksen havainnot sekä viime vuosien valtamedioita koskevat empiiriset havainnot. Journalismin objektiivisuusideaali muodostui 1900-luvulla journalismin keskeisimmäksi ammattieettiseksi ihanteeksi, ja käsite on mediatutkimuksen piirissä laajalti tutkittu. Ideologiatutkimuksella on kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksessa pitkät perinteet ja sen ala on laaja, mutta yhteistä eri teoreetikkojen ideologiaa koskeville jäsenyksille on se, että ideologiassa on kyse yhteiskunnallisen arvojen, uskomusten ja ideoiden tuotannosta ja representaatiosta sekä niiden kytkeytymisestä yhteiskunnalliseen ja poliittiseen valtaan. Tutkimuksellisena käsitteenä vasta viime vuosina vakiintunut vastamedia on hedelmällinen tarkasteltaessa 2000-luvun uudenlaisia internetin välityksellä uutisenkaltaisia ja perinteistä mediaa muistuttavia, mutta journalistisiin periaatteisiin sitoutumattomia medioita. Tutkielmassa vastamedioita tarkastellaan yhtäältä median murroksen sekä viestintäteknologian kehityksen ja toisaalta erityisesti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisen “liberaalin järjestyksen” ideologisen kriisin myötä nousseina valtavirtamedian haastajana sekä reaktioina ja vastavoimana objektiivisen journalismin tarjoamalle ja heijastelemalle maailmankuvalle. Ideologista kriisiä ja vastamedioiden nousua kriisiin paikantuvana ilmiönä tarkastellaan tutkielmassa Antonio Gramscin teoretisoimien hegemonian, orgaanisen kriisin ja interregnumin käsitteiden avulla. Vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi horjutti hegemonista liberaalia taloudellista ja poliittista järjestystä ja valtavirtaista journalismia sen äänenkannattajana ja tuottajana. Keskeisten teorioiden ja kirjallisuuden avulla päädytään tulokseen, että tarkastelun kohteena olevia vastamedioita voidaan hahmottaa 1) yhteiskunnan ideologista hegemoniaa vastustavina vastahegemonisina projekteina, 2) orgaanisen liberalismin kriisin synnyttämän interregnumin oireina ja 3) laajemman historiallisen mediaympäristön ja teknologisen murroksen oireina.

Suomalaistoimittajat ovat työnsä puolesta aiempaa useammin läsnä erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Yksi näistä alustoista on Twitter, jossa toimittajat seuraavat uutisia, välittävät niitä ja ottavat osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen politiikan toimittajien näkemyksiä yhdestä alan keskeisimmästä normista – objektiivisuudesta – Twitterissä. Tutkielma osallistuu ajankohtaiseen ja aktiiviseen keskusteluun journalismin objektiivisuudesta. Työni nojaa objektiivisuuden ja sosiaalisen median tutkimukseen. Keskeisimpinä mm. Richard Kaplanin, Charlotta Wienin, Pertti Hemanuksen ja Jörgen Westerståhlin työ objektiivisuuden parissa, ja Jane Singerin, Dominic Lasorsan, Seth Lewisin ja Avery Holtonin, sekä John Parmeleen tutkimukset blogien ja Twitterin käytöstä. Työni tutkimusaineisto koostuu kahdeksan Twitterissä aktiivisen politiikkaan keskittyvän toimittajan haastatteluista. Aineisto on kerätty puolistrukturoitua teemahaastettelumenetelmää hyödyntäen, ja analysoitu kehysanalyysin keinoin. Tutkielmani keskeisin tulos on, että objektiivisuus ohjaa politiikkaan keskittyviä toimittajia myös Twitterissä, mutta voi samalla olla siellä erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. Analyysini perusteella toimittajat käsittävät objektiivisuuden Twitterissä suhteessa 1) totuuteen, 2) tasapuolisuuteen, 3) asioiden ajamatta jättämiseen ja 4) työtapoihin. Näistä käsityksistä Twitterissä korostuu tasapuolisuus, jonka tavoittelun suhteen Twitter asettaa erityisiä haasteita. Twitter ajaa toimittajia osapuoliksi heidän käsittelemissään asioissa, ja he kokevat tämän hankalana suhteessa objektiiviseen tiedonvälitykseen. Työni perusteella on tarpeen pohtia lisää sitä miten sekä vaikeus tasapuolisuuteen, että toisaalta pyrkimys siihen vaikuttavat yhtäältä toimittajien objektiivisuuden toteutumiseen, ja toisaalta siihen miten he objektiivisuuden käsittävät.