Browsing by Subject "ohjelmistotuotanto"

On paljon tutkittua tietoa siitä, miten ohjelmistotuotannossa saadaan tuotettua laatua. Korkeaan laatuun tähtääminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys: tutkijan kokemuksen mukaan IT:n ja liiketoiminnan rajapinnassa tehdään toistuvasti päätöksiä, joiden myötä laadun ideaaleista joustetaan. Lisäksi laatuun saattavat vaikuttaa tiedostamatta tehdyt ratkaisut ja matkan varrella kohdatut yllätykset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa laatua haastavia ilmiöitä ohjelmistotuotannon päätöksenteossa ja tuoda siten uutta näkökulmaa alalla laadusta käytävään keskusteluun. Konkreettisina tavoitteina oli tunnistaa ja käsitteellistää kyseisiä ilmiöitä ja selvittää niiden esiintyvyyttä valikoiduissa ohjelmistotuotannon viitekehyksissä. Tutkimuksen tietoperusta muodostettiin laatua, IT:n hallinnointia ja päätöksentekoa käsittelevästä kirjallisuudesta sekä seuraavista ohjelmistotuotannon viitekehyksistä: ISO/IEC 250nn -laatustandardisarja SQuaRE, COBIT, IT4IT, TOGAF, SWEBOK, PMBOK. Tutkimuksen menetelmälliseksi lähtökohdaksi valittiin laadullinen tutkimusote. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta pitkään IT-alalla eri tehtävissä työskennellyttä asiantuntijaa. Menetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tuloksena löydettiin joukko laatua haastavia ilmiöitä, jotka käsitteellistettiin ja ryhmiteltiin kahdeksaksi kokonaisuudeksi: niukkuus, tiedon määrä ja laatu, tekninen velka, ulkoisen ympäristön muutos, tietojärjestelmän kriittisyys, tulevaisuudenkestävyys, omistajuus ja proaktiivisuus sekä kognitiiviset vinoumat. Käsitteiden muodostamisessa ja tulosten syventämisessä hyödynnettiin ilmiöihin liittyvää kirjallisuutta. Jälkimmäisessä vaiheessa käsitteitä peilattiin ohjelmistotuotannon viitekehyksiin. Keskeinen tulos oli, että työn arjessa kohdataan ohjelmistotuotannon laatuun vaikuttavia ilmiöitä, joita valitut viitekehykset eivät tunnista. Erityisesti tekninen velka ja kognitiiviset vinoumat ovat laajalti tunnettuja ja tutkittuja ilmiöitä, joita tarkastelun kohteeksi valituissa viitekehyksissä ei kuitenkaan käsitellä. Tutkimus toimii yhdenlaisena alkukartoituksena laatua haastaviin ilmiöihin ohjelmistotuotannon päätöksenteossa. Sen tuloksia voidaan hyödyntää IT:n ja liiketoiminnan yhteistyön tukena. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään muun muassa löydettyjen ilmiöiden tarkastelemista syvemmin omina kokonaisuuksinaan.

The study examines various uses of computer technology in acquisition of information for visually impaired people. For this study 29 visually impaired persons took part in a survey about their experiences concerning acquisition of infomation and use of computers, especially with a screen magnification program, a speech synthesizer and a braille display. According to the responses, the evolution of computer technology offers an important possibility for visually impaired people to cope with everyday activities and interacting with the environment. Nevertheless, the functionality of assistive technology needs further development to become more usable and versatile. Since the challenges of independent observation of environment were emphasized in the survey, the study led into developing a portable text vision system called Tekstinäkö. Contrary to typical stand-alone applications, Tekstinäkö system was constructed by combining devices and programs that are readily available on consumer market. As the system operates, pictures are taken by a digital camera and instantly transmitted to a text recognition program in a laptop computer that talks out loud the text using a speech synthesizer. Visually impaired test users described that even unsure interpretations of the texts in the environment given by Tekstinäkö system are at least a welcome addition to complete perception of the environment. It became clear that even with a modest development work it is possible to bring new, useful and valuable methods to everyday life of disabled people. Unconventional production process of the system appeared to be efficient as well. Achieved results and the proposed working model offer one suggestion for giving enough attention to easily overlooked needs of the people with special abilities. ACM Computing Classification System (1998): K.4.2 Social Issues: Assistive technologies for persons with disabilities I.4.9 Image processing and computer vision: Applications

Tiimityöskentely on keskeinen ketterän ohjelmistokehityksen ominaispiirre. Joustavalle yhteistyölle ja muuttuviin tilanteisiin mukautuvalle kehitykselle on oleellista, että kehitystiimin jäsenet ja läheisimmät sidosryhmien edustajat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Samassa tilassa työskenteleminen mahdollistaa hyvin tällaisen vuorovaikutuksen. Etätyöskentelylle ja erityisesti etäyhteistyöskentelylle on kuitenkin nähtävissä kasvava tarve ohjelmistotuotantoprojekteissa: työskentelyn geografinen hajauttaminen tuo muun muassa lisää vaihtoehtoja tiimien muodostamiseen ja vähentää yleisesti työskentelyn sidonnaisuutta tiettyyn paikkaan. Sekä kehitystiimien sisäisessä kommunikaatiossa että sidosryhmäkommunikaatiossa hyödynnetään usein jo tälläkin hetkellä erinäisiä etäyhteyksiä, mutta nykyiset kommunikaatioväylät ovat vajavaisia esimerkiksi yhteiseen, työn visualisointiin perustuvan työn organisoimisen näkökulmasta. Tämä aiheuttaa ristiriidan modernin ketterän kehityksen ja etäyhteistyöskentelyn välille ja edellyttää uudenlaisten etäyhteistyömenetelmien kehittämistä. Tutkielmassa tarkastellaan työn organisoimista ketterässä ohjelmistokehityksessä ja tämän suhdetta etätyöskentelyyn. Etäyhteistyön tukemista ketterän kehityksen kontekstissa tutkittiin kehittämällä web-pohjainen virtuaalitodellisuuteen perustuva sovelluskonstruktio, jonka fokuksena oli tyypillisten ketterälle kehitykselle ominaisten kokousten mahdollistaminen etäyhteistyöympäristössä. Konstruktion välityksellä havaittiin, että virtuaalitodellisuuden avulla voidaan saavuttaa uudenlaisia etuja perinteisiin etäyhteistyöväyliin nähden: virtuaalitodellisuus tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutuksen spatiaalisen aspektin huomioimiseen sekä artefaktien parissa yhdessä työskentelemisen yhdistämiseen yhdeksi kokonaisuudeksi äänipohjaisen kommunikoinnin kanssa. Toisaalta modernien web-teknologioiden suhde virtuaalitodellisuuteen ei ole ongelmaton, ja ratkaisumallin vaillinainen teknologinen maturiteetti edellyttää kompromisseja toteutustasolla.