Browsing by Subject "opaskoirat"

This thesis examines the guide dog topic by looking into different phases of the guide dog in its lifecycle, phases such as how the dog puppies become guide dogs, how guide dogs work and what the guide dog’s work offers. This thesis also questions how the guide dog is seen in different phases of its lifecycle: is it seen as a part of the family, as a family member, a work partner or as an aid tool. This thesis has ethnographic fieldwork material but also general history of the dog, guide dogs, and human-animal anthropology theories from wild animals to domestication and the dog becoming a pet. Theories that are used include the ideas of trust and domination, the idea of a social contract between humans and animals. Crucial ideas that are used are ‘becoming with’, ‘being with’ and from kinship the ‘mutuality of being’ and from exchange theory the idea of ‘inalienable possessions’. This thesis will look into how interspecies networks are formed between the guide dog and the people participating in its life. The ethnographic research and fieldwork are based in Finland, the capital area of Helsinki and the surrounding cities of Vantaa and Espoo. The ethnographic material has been collected with interviews and participant observation in the Guide Dog School and puppy training classes during Spring 2017. Interviews are semi-structured and in total 12 interviews were done. The participant observation was done in the Guide Dog School, including the puppy training classes and observing the trainers’ workdays with the trained dogs. Additional material was gathered in the penitentiary setting where a drug and gun dog trainer practiced finding different substances with his working dog. Other material has been gathered from “Opaskoira” (Guide Dog) yearly publications and from other animal and dog magazines and internet sources. The gathered ethnographic material in this thesis indicates that guide dogs are a part of many families during their lives and get to know many different people. The guide dogs are not identified as a pet during the puppy period, training period or working period. Only at retirement can a guide dog be treated and identified as a pet. The guide dogs are seen as a family member and as a companion. In addition to the previously mentioned roles the guide dogs are also an aid tool, but they are not treated as an object; instead guide dogs have a more active role than a mere object might have. A guide dog is not seen as having only one role, instead these different roles blend together making the guide to have these all roles. The guide dog, through its work, gives out much more than just the ability to move to its user, the guide dog is a companion through life and is a builder of social relationships between different people. Interspecies networks are formed and built due to the nature of the training of the guide dog and its work and its lifecycle. A positive side-effect of the guide dog is that it removes or lessens the stigma of being vision impaired compared to using only the white stick. Defining the dog’s work is difficult as different people defined and experienced the meaning of work differently. The guide dog being an object is not a negative issue as being seen as an object, an aid tool, allows the dog to participate in every aspect of life of the vision impaired person. It is very clear that no one speaks about the guide dogs as if they are cold objects, instead they are warm, living animals that work as guides and are companions through life. Most importantly, guide dogs are trained and worked with in a way that suits the ideas of active engagement, being and becoming with.

Metisilliiniresistentti Staphylococcus pseudintermedius (MRSP) on viime vuosina muodostunut merkittäväksi ongelmaksi eläinlääketieteessä. MRSP-kannat ovat usein vastustuskykyisiä useille mikrobilääkeryhmille, mikä hankaloittaa merkittävästi näiden aiheuttamien infektioiden hoitoa. Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA) on merkittävä humaanipatogeeni ja yleinen terveydenhoitoperäisten infektioiden aiheuttaja. Viime vuosina bakteerin merkitys ihmisten yhteisöissä hankittujen infektioiden aiheuttajana on myös kasvanut. Koirista eristettyjen MRSP- ja MRSA-löydösten määrä on lisääntynyt viime vuosina ympäri maailmaa, ja myös Suomessa on havaittu metisilliiniresistenttien stafylokokkien yleistyminen koirilla. Esimerkiksi vuosien 2012-2013 aikana kolmella Opaskoirakoulun koiralla todettiin MRSP-tartunta, mikä johti tarpeeseen selvittää laajemmin bakteerin esiintyvyyttä ja sen merkitystä Opaskoirakoulun koirapopulaatiossa. Opaskoirakoulun tehtävänä on kasvattaa, kouluttaa ja luovuttaa käyttöön opaskoiria sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille. MRSP- ja MRSA-bakteerien esiintyvyyden pitäminen alhaisena Opaskoirakoulun koirapopulaatiossa on tärkeää, sillä koirat ovat koululla ollessaan läheisessä kontaktissa toisiinsa ja koirien parissa työskenteleviin ihmisiin, mikä edistää tartuntojen leviämistä. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja alkuperäistutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksen on esitellä Staphylococcus pseudintermedius ja Staphylococcus aureus -bakteerit sekä näiden metisilliiniresistentit kannat. Pääpaino on bakteerien ekologian ja epidemiologian kuvauksessa koirilla. Katsauksessa käsitellään myös MRSP- ja MRSA-tartuntojen torjuntaa sekä esitellään bakteerien diagnostiikkaa. Tutkielmaan sisältyvän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa MRSP- ja MRSA-bakteerien esiintyvyyttä Opaskoirakoulun koirilla sekä selvittää MRSP-tartunnan riskitekijöitä positiivisiksi todetuilla koirilla. Tutkittava populaatio koostui Opaskoirakoulun opas- ja siitoskoirista sekä koulutettavista koirista. Tutkimuksessa näytteitä kerättiin 124 Opaskoirakoulun koirasta, joista 48 oli oppaita, 8 siitoskoiria ja 68 koulutettavia koiria. Kahdella opas- ja kahdella siitoskoiralla todettiin MRSP-tartunta. Bakteerin esiintyvyydeksi Opaskoirakoulun koirapopulaatiossa arvioitiin 3 % (95 % luottamusväli: 1-5 %). MRSA-bakteeria ei todettu yhdelläkään koiralla (ylempi 95 % luottamusväli: 3 %). Todetut esiintyvyydet olivat odotettuja ja vastasivat aiemmissa tutkimuksessa todettuja esiintyvyyksiä koirilla. MRSP-riskitekijäanalyysissä eläinlääkärikäyntien lukumäärän ja antibioottikuurien lukumäärän edellisen 12 kk:n aikana todettiin olevan yhteydessä MRSP-tartuntaan. Tässä tutkimuksessa eristetyt neljä ja kolme aiemmin eristettyä MRSP-kantaa tyypitettiin käyttäen PFGE-, MLST- ja SCCmec-menetelmiä. Tässä tutkimuksessa eristetyistä kannoista kolme todettiin keskenään identtisiksi. Identtiset kannat olivat sekvenssityyppiä ST45, mutta kantojen SCCmec-tyyppiä ei kyetty määrittämään. Tämän tyyppistä kantaa on aiemmin eristetty Israelissa, Thaimaassa ja Hollannissa, joista Israelissa ja Thaimaassa tämä kanta on vallitseva kanta. Myös Suomessa on aiemmin eristetty tätä sekvenssityyppiä olevia kantoja. Neljäs muista eroava kanta kuului sekvenssityyppiin ST71 ja SCCmec-tyyppiin II-III. Tämä kanta on maailman ja Euroopan laajuisesti yleisin MRSP-kanta. Suomessa kannan on aiemmin todettu aiheuttaneen Yliopistollisessa pieneläinsairaalassa vuosien 2010-2012 aikana ilmenneen epidemian. Kolme Opaskoirakoulun koirilta aiemmin eristettyä MRSP-kantaa erosivat toisistaan ja tässä tutkimuksessa eristetyistä kannoista. Opaskoirakoulun koirilta eristettyjen MRSP-kantojen erilaisuus lukuun ottamatta kolmea identtistä kantaa viittaa siihen, että Opaskoirakoululla ei ole laajamittaista MRSP-epidemiaa ja että tartuntalähteitä on useita. Tässä tutkimuksessa edellä mainittuja tartuntalähteitä ei kyetty tunnistamaan. Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella MRSP-tartuntariskiä Opaskoirakoulun koirilla voidaan pitää melko vähäisenä. Tällä hetkellä tartuntojen torjumiseksi riittävät normaalit varotoimet, joita ovat mm. hyvä käsihygienia ja tilojen sekä välineiden puhdistaminen ja desinfiointi käytön jälkeen. Opaskoirakoululla on jo nyt olemassa toimintamalleja, joilla tartuntoja pyritään ehkäisemään. Jatkossa tulee kuitenkin miettiä entistä tarkemmin tapoja erityisesti MRSP-tartuntojen torjumiseksi.