Browsing by Subject "opettaja"

Tutkielmassa kartoitetaan äidinkielenopettajien käsityksiä omasta puhekielestään sekä suhtautumista oppilaidensa kielenkäyttöön. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan opettajien asenteita murteiden käyttöön yleisesti ja opetuskontekstissa. Lopuksi tarkastellaan myös, mitä äidinkielenopettajat opettavat murteista ja miten heidän oppilaansa suhtautuvat opetukseen. Aineisto koostuu vuonna 2017 kerätystä kyselyaineistosta, johon vastasi 67 äidinkielenopettajaa, ja seitsemän äidinkielenopettajan haastatteluista, joita pidettiin marraskuun 2017 ja helmikuun 2018 välillä. Kyselylomakkeen vastaajia ja haastateltavia on eri puolilta Suomea eri opetusasteilta. Tutkielmassa hyödynnetään kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Teoriataustaksi on koottu erilaisia murreasennetutkimuksia, opettajien kielen vaihteluun ja asenteisiin liittyviä tutkimuksia sekä opetussuunnitelmia. Äidinkielenopettajat kuvailevat omaa puhettaan eri tavoin. Monet kertovat, että puhe säilyy samanlaisena sekä vapaa-ajalla että opetuksessa, mutta joillakin puhe saattaa yleiskielistyä opetuksessa. Muutama opettaja ilmoittaa käyttävänsä murretta kuitenkin tehokeinona opetuksessaan. Oppilaiden puhetta opettajat kuvaavat pääosin positiivisesti, kuten ilmaisuvoimaiseksi ja rikkaaksi, mutta oppilaiden kerrotaan myös kiroilevan luokassa. Haastatteluiden opettajista osa kertoo puuttuvansa kiroiluun, mutta osa sanoo, ettei kiinnitä siihen huomiota. Tutkimuksessa selvisi, että äidinkielenopettajat suhtautuvat yleisesti murteiden käyttöön pääosin positiivisesti. Murteiden käyttöä kuvailtiin erilaisin positiivisin kuvaavin ilmauksin. Toisen opettajan murteen käyttöön suhtaudutaan myös positiivisesti, mutta luokkahuonevuorovaikutuksen ymmärrettävyyttä korostettiin monissa vastauksissa. Murteen käyttö opetuspuheessa nähtiin suureksi osaksi hyödyllisenä: se voi vaikuttaa myönteisesti opettajan identiteettiin sekä opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen ja siitä voi olla myös opetuksellista hyötyä. Murteen käytön haittana koettiin mahdollinen ymmärrettävyyden heikkeneminen tai opettajan uskottavuuden kärsiminen. Haastatteluista selvisi, että murteita käsitellään eri tavoin: niistä opetetaan perusasioita, kuten itä–länsimurrejakoa ja murrepiirteitä, joko opettajan johdolla tai itsenäisesti tehtäviä tehden. Murteista myös keskustellaan. Oppilaat suhtautuvat murteita käsittelevään opetukseen pääasiassa kiinnostuneina ja uteliaina. Osa haastateltavista teettää oppilailla tehtäviä, joissa oppilaat voivat kirjoittaa omalla puhekielellään. Kuitenkin asiatyylisiksi tarkoitettujen tekstien puhekielisyyksiin puututaan ja oppilaille korostetaan yleiskielen tärkeyttä. Tutkimuksen mukaan äidinkielenopettajilla on monia mielipiteitä murteen käytöstä, mutta suhtautuminen on kuitenkin suureksi osaksi positiivista. Opettajilla on paljon pedagogista vapautta päättää opetuksestaan, mutta he ovat myös sitoutuneita noudattamaan opetussuunnitelmia.

Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet tunteiden merkityksen oppimiseen. Tunteet ovat läsnä korkeakoulukontekstissa ja ne vaikuttavat muun muaassa oppilaiden suoriutumisee. Näitä opiskeluun liitettyjä tunteita kutsutaan akateemisiksi tunteiksi (academic emotions). Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta, miten akateemisia tunteita on tutkittu ja miten tunteista puhutaan nykykirjallisuudessa. Aihe rajattiin koskemaan korkeakoulukontekstia, eli korkeakoulun opiskelijoita sekä opettajia. Tutkielman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa siitä, miten akateemisia tunteita on tutkittu ja millä tavoin akateemisten tunteet näyttäytyvät 2010-luvulla tehdyn tutkimuksen valossa. Menetelmät. Tutkielma oli laadullinen ja toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, joka mahdollisti monipuolisen ja laajan sekä tutkimuskysymysten kannalta relevantin tutkimustiedon kokoamisen. Aineiston haku toteutettiin keväällä 2020, ja rajattiin koskemaan 2010-lukua. Tiedonhaussa käytettiin sähköisiä tietokantoja ja aineisto rajattiin koskemaan englanninkielisiä korkeimman sekä johtavan tason vertaisarvioituja julkaisuja. Analyysiin valikoitui kymmenen tutkimusartikkelia, jotka läpäisivät tarkasti määritetyn seulan. Aineistosta tutkittiin akateemisten tunteiden tutkimusmenetelmiä ja kuvauksia ja tuloksia peilattiin aiempiin akateemisia tunteita käsitteleviin tutkimuksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukset lajiteltiin analyysissä kahteen teeman alle: tutkimukset akateemisiin tunteisiin vaikuttavista tekijöistä ja tutkimukset, jotka käsittelivät akateemisten tunteiden vaikutuksia muihin ilmiöihin. Tulokset osoittivat akateemisten tunteiden vastavuoroista suhdetta. Yksilölliset, yhteisölliset sekä tilannesidonnaiset tekijät olivat yhteydessä akateemisen tunteen syntyyn ja akateemisella tunteella oli vaikutus muiden ilmiöiden, kuten suoriutumisen tasoon opinnoissa. Tulokset osoittivat monipuolisten tutkimusmenetelmien hyödyn akateemisten tunteiden tutkimuksessa. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kokosi tiedon tunteista osana oppimista ja opettamista korkeakoulukontekstissa. Tämä tutkielma antaa ehdotuksia tutkimuksen tekoon akateemisten tunteiden kentällä.

The research assignment of the study is based on the research literature of body image, according to which children's body concerns are significant in nature and often begin early before school age. The purpose of the study was to clarify the perceptions of primary school teachers about the importance of the teacher in the phenomenon of the formation of body image in children. The study seeks answers to teachers' views on the question of the formation of children's body concerns and their prevention. The data was collected using an online questionnaire employing a narrative completion method. The data consists of the reports (n=34) of primary school teachers (n=17), which were analysed with a qualitative phenomenographic research approach. From the reports of primary school teachers on the formation of pupil body concerns and their prevention, four types of different perceptions emerged, which constitute the main result of phenomenographic analysis. The teachers understood the formation of the student's body concerns and their prevention from the perspectives of equality, positivity-negativity, neutrality and pedagogy. Teachers' perceptions of the formation and prevention of body concerns as a result of teacher activity were mainly consistent with previous research literature. In their reports, teachers also identified causes unrelated to the teacher. The study shows a realistic understanding of teachers in the phenomena of the formation and prevention of children’s body concerns, as well as the ignorance of teachers in the existence of minority phenomena. Based on the research, it would next be essential to examine the study of the status and body image formation of minority children in a Finnish elementary school, research aimed at promoting a positive body image, and the latent need in current teacher education to understand diversity and reflect on the teacher's own bodily position.

Objectives. The aim of the thesis is to unravel the challenges primary school teachers face in physical education of visually impaired children. My goal is also to explore how primary school teachers would develop the physical education of visually impaired children. Earlier studies have shown that a visually impaired child joining sports class can cause uncertainty and sense of inadequacy among teachers. Due to the prevailing ideal of inclusion, children with visual impairment mainly attend school as a part of general education. Therefore it is important to reasearch the experiences of teachers, and thereby strive to develop the exercise opportunities of visually impaired children in general education. Methods. The method used in this thesis was a case study. The material consisted of five in-terviews with teachers that had taught physical education in primary school. Among the five interviewees there were three primary school, one special education and one physical educa-tion teacher. The interviews were partially structured and conducted in the spring of 2020. The analysis was based on qualitative methods, where emphasis is on content and thematic analysis. Results and conclusions. Several challenges became apparent from the interviews. The challenges were divided into three themes: workload of teachers, organization of high-quality teaching and barriers due to the impairment. The teachers’ views of the targets of development were again divided into four themes: teacher training, separation of classes, attitude of the teacher and planning of the lessons. The interviewees felt that teacher training does not prepare teachers to organize physical education for children with visual impairment. The teachers emphasized the value of additional training. The results show that there are still many barriers in physical education, but with sufficient support measures it is possible to overcome them and provide equal opportunities for all children in general PE.

Lukivaikeus on verrattain yleinen oppimisvaikeus, johon jokainen opettaja luultavasti törmää uransa aikana. Koska lukivaikeuden taustalla on kielitietoisuuteen ja erityisesti äännetietoisuuteen liittyviä ongelmia, se aiheuttaa erityisiä hankaluuksia lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös vieraiden kielten oppimisessa. Näin ollen olisi tärkeää, että vieraiden kielten opettajat ymmärtäisivät lukivaikeuden taustoja sekä eriyttämiskeinoja, jotka hyödyttävät erityisesti lukivaikeudesta kärsiviä vieraiden kielten oppijoita. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten englanninopettajien kokemuksia lukivaikeuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, (1) mitä englanninopettajat tietävät lukivaikeudesta ja mistä he ovat tietonsa saaneet, (2) millaisia asenteita heillä on lukivaikeudesta kärsiviä oppilaita ja opiskelijoita kohtaan, (3) millaisina he näkevät lukivaikeuden vaikutukset englannin oppimiseen ja (4) miten he ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan. Kysymyksiin etsittiin vastausta kyselytutkimuksen keinoin. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sen täyttäminen tapahtui internetissä. Kaikki osallistujat (n = 72) olivat muodollisesti päteviä opettajia ja opettivat englantia suomenkielisissä alakouluissa, yläkouluissa, lukioissa ja/tai ammattikouluissa. Kyselyllä kerätty aineisto sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tietoja. Määrällinen aineisto analysoitiin deskriptiivisin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli verrattain hyvä tietämys lukivaikeudesta, vaikkakaan he eivät kokeneet omaavansa tarvittavaa tietotaitoa lukivaikeudesta kärsivien oppijoiden tukemiseen. Lukivaikeutta ei joko ollut käsitelty ollenkaan tai ei riittävästi osallistujien opettajaopinnoissa. Sen sijaan osallistujat olivat saaneet tietonsa lukivaikeudesta muista lähteistä, kuten erityisopettajalta tai kirjallisuudesta oman aktiivisuutensa turvin. Osallistujien asenne lukivaikeutta ja siitä kärsiviä oppijoita kohtaan oli laajasti ottaen positiivinen. Opettajan näkökulmasta lukivaikeus vaikeuttaa englannin oppimista sanaston, kieliopin, kirjoittamisen, lukemisen, kuuntelun, ääntämisen ja äänne-erittelyn osalta. Oppijoilla saattaa myös olla erilaisia negatiivisia tunteita itseään, kieliä tai oppimista kohtaan. Lisäksi lukivaikeudesta kärsivät tarvitsevat enemmän aikaa tehtävien tekemiseen kuin luokkatoverinsa. Lähes kaikki osallistujat ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan esimerkiksi eriyttämällä arviointia, materiaaleja ja opetustaan. Osallistujille tutuimpia eriyttämisen keinoja olivat arvioinnin eriyttämiseen liittyvät keinot sekä sellaiset keinot, joita yleisesti käytetään kaikkien oppimisvaikeuksien huomioinnissa ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Osallistujille vähemmän tuttuja olivat opetuksen eriyttämiseen liittyvät keinot, joita suositellaan nimenomaan lukivaikeudesta kärsiville vieraiden kielten oppijoille. Tutkielmassa pohditaan, miten hyvin opettajakoulutus valmistaa opettajia käytännön työhön, ja kritisoidaan sitä lähtökohtaa, että lukivaikeudesta kärsiviä kielten oppijoita tuetaan kouluissa ensisijaisesti arvioinnin keinoin oppimisen edesauttamisen sijaan.

Objectives. The aim of this study is to examine elementary school teachers’ views on reading comprehension and teaching reading comprehension. The objective is to gain information about the different ways in which teachers think about reading comprehension. Another objective is to gain information on the ways in which teachers teach and assess reading comprehension. Methods. The study was conducted in Finland as a qualitative research. A semi-structured thematic interview was used to collect data. The interviews were conducted between February and May in 2023. The sample (N = 6) consisted of 4 class teachers and 2 teachers who taught Finnish as second language. After transcription the data was analyzed by using qualitative content analysis method. Results. According to teachers reading comprehension is a complex phenomenon. There were multiple factors that teachers associated with good reading comprehension such as language skills, the home literacy environment and textual factors. Reading comprehension was viewed as a tool for learning and a way of making it through everyday life. Teachers mentioned that it was important to support good reading experiences and reading motivation among students. Reading comprehension was taught simultaneously with different subjects. Instruction of reading comprehension also meant teaching of strategies and supporting children’s interest for reading. Instruction of reading comprehension is an important aspect of teaching as a whole. It’s important to support teachers in their efforts to nurture literacy.

The challenge of teaching mathematics is to make the student’s mathematical thinking heard and visible. To find out how students mathematical thinking can be supported I familiarized concept of mathematical languaging. Mathematical languaging allows student to express their thinking through the language, orally and in writing. Theoretical background of this study is Joutsenlahti’s and Rättyä’s model of four languages of mathematics, which allows students to express their mathematical thinking. The purpose of this study is to find out which mathematics languages teachers emphasize in their teaching and how teachers guide students to languaging in mathematics lessons. In addition, I also explore which mathematic languages the textbooks tend to use, and how the textbooks support the teacher’s role in guiding students languaging mathematics. The material of my study was based on video material: Oppimaan oppimisen avaimet, which was filmed in fall 2012. It included eight sixth grade math lessons. The videos featured a total of seven teachers, one of whom taught a lesson to two different classes. Mathematics textbooks, which were used in the lessons, from four different book series were also used as research material. The data were analyzed using quantification and sosiosemiotics analysis. The videos showed that the lessons were quite teacher-regulated. Teachers asked questions that students answered briefly and accurately. Teachers guided students to use mainly natural language and symbolic language, and to switch between these languages. The textbooks guided to interpret the text in natural language as well as in symbolic language and to produce only symbolic language. Teachers and textbooks also guided to use pictorial language mainly in connection with the contents of geometry. The content of the subject of mathematics influences the language used by the student to express mathematical thinking. Teachers guided oral languaging in the classroom, while textbooks supported written languaging.

Aims. According to recent studies workplace bullying has become more and more common even in teacher communities. Workplace bullying can have significant consequences on a personal and society level. In some cases, workplace bullying causes long sick leaves and as well as workplace and career changes. One of the factors that can be an exposure to workplace bullying is age and position of a new employee. This has also been the case among teachers. Previous studies have shown that novice teachers have experienced some inappropriate behavior from their colleagues or principal. The aim of this study was to examine what kind of conceptions and experiences novice teachers have of workplace bullying and of their positions in teacher communities. The purpose of this study is to describe the representations of novice teacher’s reality. Methods. The research data was gathered by interviewing seven young teachers whom have worked as a teacher for a minimum of year and a maximum of three years after their graduation. This study was qualitative study. In the analysis of this study, a method of qualitative study of attitudes was applied. Results and conclusions. Novice teachers’ conceptions regarding the phenomenon of workplace bullying was in line with previous research and literature. Most of the novice teachers had encountered at least some inappropriate behavior in their workplaces. The forms of inappropriate behavior that novice teachers had experienced was for example sexual harassment, underestimation of skills and nasty commenting, criticism and slandering. Most of the negative experiences of novice teachers was explained by the factor of their contract of definite duration and as well as by some badly behaved colleagues. Although inappropriate and unequal treatment of novice teachers was considered a relatively common practice, all novice teachers who participated in this study also had positive experiences related to their work and colleagues.

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution - Department Teacher Education Tekijä - Författare - Author Tanja Pihlajamäki Työn nimi - Arbetets titel Esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö opetuksellisen jatkumon näkökulmasta Title Pre-school and primary school teachers` mutual cooperation from educational continuity viewpoint Oppiaine - Läroämne - Subject Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Bachelor`s Thesis / Helena Hällström Aika - Datum - Month and year 05 / 2016 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 47 pp. + 3 appendices Tiivistelmä - Referat - Abstract Previous research shows that pre-school and primary school teachers` mutual cooperation supports educational continuity and it is important to take noticed when we are thinking child`s transition stage from pre-school to primary school. The main purpose of this study was to describe, analyse and interpret, what is educational continuity and what it means in child`s transition to school. Especially the aim was to find out pre-school and primary school teachers` mutual cooperation from educational continuity viewpoint. With this study will strive to find out what is the meaning of educational continuity in transition to school, how pre-school and primary school teachers will support that with mutual cooperation and what kind of effects there are for educational continuity. This was shown by pre-school teachers` viewpoint. This study was conducted as a qualitative research. The research material was collected by using a theme interview. In this study, three kindergarten teachers were interviewed and they all worked in pre-school group at the metropolitan area. The research material was analysed by using a content analysis. Educational continuity was seen as an important and it meant continuity from pre-school to primary school. In educational continuity child will notice as an individual and there are also noticed pre-school and primary school activity cultures. Meaning of educational continuity was shown in the aims in transition stage and supporting these aims. Educational continuity is experienced as a significant in transition stage from pre-school to primary school. Cooperation carried out between pre-school and primary school teachers with mutual discussions and meetings. It was important to plan cooperation, so it would be goal-directed. Cooperation also happened with pre-school and primary school children`s mutual events and activities. The aim of teachers` mutual cooperation was to support child`s transition from pre-school to primary school. There were consequences by own work in pre-school and mutual cooperation in child`s transition. The purpose was to relieve going to school and giving the readiness skills for child. In the future could find out, how educational continuity will be noticed and supported by primary school teachers. Avainsanat - Nyckelord esiopetus, alkuopetus, opetuksellinen jatkumo, yhteistyö, siirtymä, opettaja Keywords pre-school, primary school, educational continuity, cooperation, transition, teacher Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Aims. According to previous studies, self-regulated learning (SRL) is a strong predictor of academic success and is even related to more optimistic outlook of life in general. SRL is also one of the main abilities needed when adapting to futures job markets. The aim of this bachelor’s thesis is to investigate self-regulated learning; more specifically, which factors are related to the support of SRL perceived by teacher, and how do teachers implement SRL support in a daily school context. Methods. This thesis was conducted as a descriptive literature review. For this thesis, certain studies from the years 2009-2019 were considered. Research data consists of a total of ten (10) studies on the subject. The results were grouped based on findings. Results and conclusions. According to this thesis, factors related to teachers supporting of self-regulated learning were (1) teachers’ beliefs of SRL, (2) teacher knowledge of SRL, (3) some teacher-level factors and (4) some student characteristics. When it comes to teacher-level factors, it seems that personal contextual satisfaction, former experiences of independent work, teacher’s sense of efficacy and attributions were related to support of SRL. Furthermore, there was indication of gender being an effective factor, too. Results also revealed that some student characteristics, such as one’s natural cognitive capacities, socio-economic background, ethnicity, language and learning problems, play a crucial role on teachers’ support of SRL. Research shows that in a daily school context, the direct fostering of SRL occurred mainly as implicit instructions; hardly any explicit strategy instruction was observed. The indirect promotion of SRL seemed to be more common in the primary level compared to the secondary. In the light of phases and areas of SRL, the promotion of SRL varied widely. According to this thesis, teachers’ beliefs of SRL were generally positive. However, there seems to be a gap in the knowledge that reflects the practice, too. Therefore, some necessary changes concerning the teacher education must be done.