Browsing by Subject "opetusmateriaalit"

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja käytetään ensimmäisen luokan varhennetun englannin kielen opetuksessa suomalaisissa kouluissa, sekä verrata miten ne eroavat kolmannen luokan A1-englannin kielen opetuksesta. Lisäksi tutkin millä tavoin ikäspesifiset vaatimukset on huomioitu opetuksessa; mikä on äidinkielen ja kohdekielen suhde opetuksessa ja opetusaktiviteeteissa; millaisia aktiviteetteja näihin opetusmenetelmiin ja työtapoihin sisältyy; mitä opetusmateriaaleja käytetään varhennetussa englannin kielen opetuksessa; sekä millaisia motivaatiostrategioita on mahdollisesti nähtävissä varhennetussa kielenopetuksessa. Tutkielman teoriaosuudessa käsittelen niitä opetusmenetelmiä ja työtapoja, joita aineistossa on käytetty tai jotka ovat aineiston analyysin kannalta tärkeitä. Näistä merkittävimmät ovat viestinnällinen kieltenopetus, kielisuihku/kielisuihkutus, Total Physical Response (TPR) -menetelmä sekä Audiolingvaalinen menetelmä. Lisäksi esittelen aiempia tutkimuksia varhennetusta kieltenopetuksesta. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin äänittämällä, videoimalla ja havainnoimalla kolmea varhennetun englannin kielenopetuksen ryhmää kahdessa koulussa sekä havainnoimalla kahta kolmannen luokan A1-englannin ryhmää. Havainnoinnin apuna käytettiin observointilomaketta, jossa oli valmiita kategorioita. Observointien jälkeen näiden luokkien opettajia haastateltiin täydentämään havainnointia sekä selvittämään heidän näkemyksiään ja asenteitaan. Aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2015. Aineisto litteroitiin opettajan osalta kokonaan ja oppilaiden kohdalla osittain. Tämän jälkeen havainnointiaineisto luokiteltiin, observointilomakkeen kategorioita päivitettiin sekä analysoitiin etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Haastattelut litteroitiin, käännettiin suomenkielisten vastausten osalta englanniksi ja analysoitiin. Tuloksista käy ilmi, että varhennetussa englannin kielenopetuksessa käytetään ensisijaisesti kielisuihkutusta, TPR-menetelmää ja toistamisharjoituksia. Tutkimukseen osallistuneella kolmannella luokalla sen sijaan ei ollut käytössä mitään selkeää opetusmenetelmää ja opetus oli oppikirjalähtöistä. Varhennetussa kieltenopetuksessa ikäspesifiset vaatimukset oli huomioitu painottamalla suullisia taitoja ja pelillisyyttä. Varhennetussa kieltenopetuksessa koulussa B äidinkielen ja kohdekielen suhde oli n. 50/50, mutta koulussa A äidinkieltä käytettiin runsaammin kuin kohdekieltä. Tyypillisimmät aktiviteetit koulussa A olivat kulutetun ajan mukaan pelit ja leikit sekä kertojen mukaan erilaiset toistamisharjoitukset. Koulussa B erilaiset pelit olivat yleisimmät aktiviteetit sekä ajallisesti että kertojen mukaan. Koulussa A käytettiin runsaasti interaktiivisen valkotaulun ohjelmistoa, digitaalista ääntä tai musiikkia, sekä kuvia. Koulussa B käytettiin myös interaktiivista valkotaulua, mutta ohjelmisto oli suppeampi. Koulussa B oli hieman laajemmin erilaisia opetusmateriaaleja.