Browsing by Subject "osallistuva suunnittelu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2010)Tutkimuksessa pureudutaan kaupunkiluontoon ja kaupungin viheralueisiin liittyviin kokemuksiin ja merkityksiin asukasnäkökulmasta. Luonnonläheisyys nousee suomalaisten asumispreferensseissä kärkisijoille ja viheralueet ovat usein merkittävimpiä puolustamisen kohteita rakentamishankkeiden yhteydessä. Tutkimuksessa on pyritty vastaamaan kysymyksiin, mitä luonnonläheisyys asukkaille merkitsee, minkälainen rooli kaupunkiluonnolla on osana kaupunkirakennetta ja mitä on viheralueiden arvostamisen taustalla. Tutkimus on osa Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) koordinoimaa Urbaani onni -hanketta. Tutkimuksen aineisto koostuu Itä-Helsingissä Mellunkylän alueella tehdyistä asukkaiden kävelyhaastatteluista, joiden aikana asukas on johdatellut tutkijaa itse valitsemaansa kävelyreittiä pitkin. Lisäksi aineistona on käytetty asukkaiden omasta ympäristöstään ottamia valokuvia ja Urbaani onni -hankkeen Pehmo GIS-kyselyn vastauksia. Menetelmät ovat auttaneet tutkijaa kiinnittymään ympäristöön, josta asukkaat puhuvat ja havainnoimaan konkreettisesti ympäristön sisältämiä mahdollisuuksia ja merkityksiä. Helsingin luonto ja viheralueet sisältävät hyvin monenlaista ympäristöä. Puistoihin ja kaupunkimetsiin liittyvät kokemukset ja merkitykset eroavat toisistaan ja erityyppisten viheralueiden arvostus ja paikkaan kiinnittyminen riippuvat asukkaiden omista taustoista, lähtökohdista ja kokemuksista. Kaupunkiluonnon omaleimaisuus kaupunkiympäristönä liittyy sen sisältämiin toiminnan ja määrittelyn vapauksiin, jotka ovat rakennetussa ja rajatussa ympäristössä usein kapeampia. Kaupunkiluontoa voi lähestyä kaikille avoimena jaettuna julkisena tilana, jossa usein korostuu tilan joustavuus sekä toiminnan mahdollisuuksien moninaisuus. Toisaalta kaupunkiluonto edustaa monille henkilökohtaista omaa ympäristöä, jolloin merkityksellisiksi nousevat mahdollisuudet rentoutua, hiljentyä ja irrottautua kaupungin hälystä ja kiireestä. Toimivaa yhdyskuntarakennetta suunniteltaessa on ymmärrettävä asukkaiden kokemuksellisen tiedon arvo suunnittelulle. Kaupunkirakenteen tiivistyessä on pyrittävä vastaamaan kysymyksiin, mitä karttojen tyhjät alueet merkitsevät asukkaille, mitkä viheralueista ovat asumiskokemuksen kannalta erityisen merkittäviä ja mitkä alueet puolestaan kaipaavat kehittämistä ja toiminnallistamista.
-
(2017)This thesis offers views on the resident interests and participation in energy refurbishment processes by qualitatively analysing nine thematic resident interviews. Urban areas and buildings largely contribute to energy consumption and carbon emissions. The ageing building stock across Europe offers a window of opportunity for large scale energy refurbishments. Urban sustainability and participatory planning, the framework theories of this thesis, are both threaded by the lack of social focus, reflected in the lack of residential focus in housing refurbishments. Residents' main interests include economic reasoning, quality of life, and energy and environment. Economic reasoning includes concern of costs, interest in energy bill savings and stable living costs, and property value increase, indicating a rising market demand. Quality of life includes building condition, comfort, visual aspects, ease of maintenance, interest in technology, and preference on either shared or private systems. Environmental motivations vary and seem to correlate with one's faith in the effect of individuals and communities in solving climate issues. Good process practices facilitating trust include: activation of different information channels when refurbishments are approaching, personal and technical planning support, and a strong house strategy communicating residents the justifications and their areas of interest. Neighbourhood examples motivate residents and help them plan their own projects. As refurbishments make residents more proudly develop their houses and neighbourhoods, resident ambassadors can be used to replicate the experiences. Sharing and networking are already in place, but lack of promoting the sense of community may hinder such development. Existing co-planning reflects residents' strong position as stakeholders. Differences in participation power are found between housing cooperative boards and other residents. The boards dominate planning, justifying it with technical expertise and the difficulty of including everyone. This is accepted if an open communication culture is on place, as house meetings offer other residents a place to get informed and participate in decision making. The idea of including residents into planning is emerging. Participation benefits include residents offering good ideas, gaining knowledge, and achieving a stronger sense of community. Information and inclusion make residents more engaged to the development, speeding up decision making. A process model for participatory refurbishments is presented. Apart from the resident drivers active in house and neighbourhood levels, four challenging resident groups are identified: the unsocial, the objectors, the uninformed, and the unheard. Resident segmentation offers a good tool for identifying motivators to engage residents, as well as identify their needs as project participants.
Now showing items 1-2 of 2