Browsing by Subject "ostokäyttäytyminen"

Päivittäistavarakaupan asiakkaat kohtaavat nykypäivänä enemmän mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia itsepalveluteknologioita osana päivittäistavarakaupan palveluprosessia. Yksi päivittäistavarakaupan kehittyvimmistä itsepalveluteknologiatrendeistä on kerää ja skannaa-itsepalveluteknologia eli myymälässä asiakkaiden mukana kiertävät käsiskannerit. Tehokkuus ja potentiaaliset kustannussäästöt ovat tärkeimpiä syitä sille, miksi päivittäistavarakaupat ovat alkaneet investoimaan itsepalveluteknologioihin perustuviin palvelumuotoihin. Itsepalveluteknologioiden laajamittaista käyttöönottoa on kuitenkin rajoittanut teknologioiden heikko vastaanotto asiakkaiden keskuudessa ja tästä johtuva teknologiainvestointien heikko kannattavuus. Teknologiaan liittyvää valintakäyttäytymistä on perinteisesti tutkittu teknologiaan itseensä tai teknologiaan läheisesti liittyvien ulkoisten tekijöiden näkökulmista. Perinteisten teknologian hyväksymismallien on katsottu soveltuvan parhaiten perinteiseen teknologiaan liittyvän valintakäyttäytymisen arviointiin organisatorisissa ympäristöissä, joissa teknologian käyttäjät hyödyntävät teknologiaa lähinnä työhön liittyviin suoritteisiin. Kuluttajapalveluihin liittyvien teknologioiden käyttö liittyy puolestaan enemmän teknologian käyttäjään itseensä. Teknologian käyttäjällä itsellään on ratkaiseva asema teknologian käyttäjänä ja palvelun asiakkaana. Kirjallisuudessa on tästä syystä esitetty kasvava tarve tunnistaa teknologian käyttöä selittäviä tekijöitä, jotka liittyvät yksilöön itseensä. Kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian valintakäyttäytymisen arviointia lähestyttiin asiakkaan kokemien arvojen ja tilannetekijöiden näkökulmista. Kvalitatiivisella haastattelututkimuksella tunnistettiin neljä utilitaristiseen- sekä neljä hedonistiseen arvoulottuvuuteen liittyvää alateemaa, jotka selittävät kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian säännöllistä valintakäyttäytymistä. Lisäksi tutkielmassa tunnistettiin neljä tilannetekijää, jotka vaikuttavat kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian valintakäyttäytymiseen ja asiakkaan arvokokemukseen eli siihen, mitä hyötyjä ja uhrauksia asiakkaat kokevat itsepalveluteknologian käytöstä. Tutkielman empiirisen aineiston mukaan kerää ja skannaa-itsepalveluteknologian valintakäyttäytymiseen vaikuttavat: a) koetut utilitaristiset arvot (tehokkuus, säästäminen, vaivattomuus sekä henkilökohtainen kontrolli ja yksityisyys), b) koetut hedonistiset arvot (elämyksellisyys, vuorovaikutus, vaihtelunhalu ja yhteenkuuluvuus) ja c) tilannetekijät (saatavuus, ostoskorin suuruus, ajallinen paine ja ostettavat tuotteet).

In this study, I examine how consumers choose wine. The research questions are as follows 1. What factors in general affect wine buying? 2. What factors influence choosing wine in the store environment? 3. What is the significance of responsibly consuming in choosing wine? The research background consists of research on wine-making, its environmental impact, as well as wine-labelling. This framework also includes the wine choosing- and consumer behaviorism theories. Previous research has shown that wine choosing is affected by price, country of origin, taste descriptions, as well as the labelling. The data consists of seven research subjects, of whom five were women and two men. The subjects were between 29-70 years of age, six subjects lived in the Helsinki metropolitan area and one in central Finland. The data were collected with the thinking aloud protocol, in which the subjects report their wine selection process by speaking aloud. All the wine selecting was done in the Alko store environment. The recorded data was transcribed, after which it was structured with content analysis to fit the research questions. The analysis highlighted the researcher's abductive reasoning, where the collected data and the theoretical framework alternated to answer the research questions. My research shows that wine consumption is social: it is consumed in everyday life, as a socializing drink, and in combination with food. The main wine selection factor is time. When there is little time the subjects either chose a familiar product, or ended up impulsively for a colorfully labelled product. With more time, the subjects spent more time on comparing products. Independent comparisons made in the selection process were aided by the Alko product information cards. They contain information about the price, flavor descriptions, as well as taste type classifications and food symbols. Alko customer service is valued and needed especially if you're looking for wines to pair with food. Sustainability and ecology did not largely influence wine selection. Except for organic wines, the subjects had incomplete knowledge in different wine growing methods and the associated labelling. In general, it can be stated that the less the consumer had knowledge of the label entries, the more frustrated they were, when there were several entries. All the subjects were, however, interested to know more of the entries. It seems that the information given by the Alko information cards and customer service, affect the customers attitude towards the different entries.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan hiilijalanjälkitietoa elintarvikeyritysten vastuullisuusviestinnässä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka toimivaa elintarvikeyritysten hiilijalanjälkiviestintä on kuluttajille, ja mihin suuntaan hiilijalanjälkiviestintää tulisi kehittää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teemahaastattelua, jonka avulla pyrittiin selvittämään, miten kuluttajat suhtautuvat elintarvikeyritysten viestimään hiilijalanjälkitietoon. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta tutkimuksen nuorten naiskuluttajien kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui aiemman kirjallisuuden ja tutkimuksen perusteella. Viitekehys rakentui neljän pääkohdan ympärille, joita ovat hiilijalanjälkitiedon ymmärrys, hiilijalanjälkitiedon uskottavuus, yrityksen viestintätavat ja viestin tavoitettavuus sekä tuote- ja kuluttajakohtaiset tekijät. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksessa havaittiin, ettei hiilijalanjälkiviestintä ole kuluttajille täysin ymmärrettävää ja uskottavaa. Haasteina nähdään etenkin hiilijalanjälki-käsitteen hankala ymmärrettävyys sekä hiilijalanjälkitiedon vertailukelpoisuus ja objektiivisuus. Hiilijalanjälkitietoa ei myöskään koeta kovin tärkeänä tai kiinnostavana, ja sen nähdään vaikuttavan pääasiassa taustalla valinnoissa. Tietoa koetaan olevan helposti saatavilla lukuunottamatta yksittäisiä tuotteita, mutta huonosti huomattavissa ostohetkellä. Pakkausmerkinnät koetaan uskottavimpana viestintätapana, ja muista viestintätavoista etenkin digitaalisuus nähdään mahdollisuutena viestinnän kehittämisessä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei elintarvikeyritysten hiilijalanjälkiviestintä ole kuluttajille tarpeeksi toimivaa. Kuluttajille suunnattua hiilijalanjälkiviestintää kehittääkseen yritysten tulee keskittyä tiedon ymmärryksen ja uskottavuuden parantamiseen. Tämä vaatii etenkin sitä, että kuluttajia tutustutetaan hiilijalanjälkikäsitteeseen ja luodaan yhtenäinen hiilijalanjäljen mittaustapa. Lisäksi yritysten tulee viestiä toiminnastaan kriittisesti ja myös sisältäpäin kumpuavien motiivien kautta sekä yrityksen ulkopuolisia osapuolia hyödyntäen. Hiilijalanjälkitietoa tulee viestiä yhdensuuntaisesti ja selkeästi etenkin pakkausten kautta, mutta myös monikanavaisesti mahdollistaen laajemman tiedonsaannin ja pitäen mielessä digitaalisuuden mahdollisuudet viestinnän kehittämisessä kuluttajia osallistavammaksi. Tämän tutkimuksen perusteella toimivampi hiilijalanjälkiviestintä vaatii ensisijaisesti selkeää, täsmällistä ja uskottavaa, faktaan perustuvaa hiilijalanjälkitietoa, jota viestitään läpinäkyvästi ja niin, että kuluttajan on helppo ymmärtää sitä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat hiilineutraalin maidon ostoaikomukseen. Aiemman tutkimuskirjallisuuden ja teorioiden pohjalta ostoaikomukseen vaikuttaviksi tekijöiksi valittiin asenne, subjektiivinen normi, ympäristöhuoli sekä maksuhalukkuus. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös erilaisten maitotuotteiden ostamista sekä pakkausmerkinnän eri ulottuvuuksia, sillä tuotteen hiilineutraalisuus yleensä ilmaistaan pakkausmerkinnän avulla. Pakkausmerkinnästä mitatut ulottuvuudet olivat pakkausmerkinnän käyttö, ymmärrys ja uskottavuus. Tutkimusotteena oli määrällinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä verkossa toteutettu survey-kyselytutkimus. Kyselylomakkeen ja kysymysten muotoilussa pohjana toimivat aiemmat tieteelliset tutkimukset muun muassa luomu- sekä erilaisten vihreiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden ostamiseen liittyen. Asenteiden mittaamisessa käytettiin viisiportaista Likertin-asteikkoa. Aineisto kerättiin jakamalla kyselyn sähköinen linkki K-Citymarket Malmin Facebook-sivuilla. Tutkimuksen aineisto muodostui 179 kappaleesta kyselyvastauksia. Enemmistö vastaajista oli naisia ja korkeakoulutettuja. Vastaajissa eniten oli myös alle 28-vuotiaita ja Helsingissä asuvia. Kyselyn avulla kerättyä dataa analysoitiin ristiintaulukoimalla, korrelaatioanalyysillä sekä lopuksi toteutettiin lineaarinen regressioanalyysi. Tutkittavien joukossa hiilineutraalin lehmänmaidon käyttö oli toistaiseksi vähäistä. Iäkkäämmät vastaajat ostivat enemmän tavanomaista lehmänmaitoa ja nuoremmat vastaajat kasvipohjaiseen maitoon rinnastettavia tuotteita. Miehet myös ostivat tavanomaista maitoa naisia useammin. Yli puolet vastaajista arvioivat pakkausmerkintöjen auttavan heitä ostopäätöksissä, mutta suurinta osaa hiilijalanjälkimerkintä ei ohjannut ostopäätösten teossa. Suurin osa vastaajista koki tunnistavansa ja ymmärtävänsä erilaisia pakkausmerkintöjä sekä valtaosa oli erittäin luottavaisia pakkausmerkintöihin yleisesti. Lineaarisen regressioanalyysin avulla selvisi, että tärkein hiilineutraalin maidon ostoaikomusta selittävä tekijä oli subjektiivinen normi eli vastaajan omat moraalikäsitykset sekä läheisten ihmisten hyväksyttävänä pitämä käyttäytyminen. Toiseksi tärkeimmäksi selittäväksi tekijäksi nousi maksuhalukkuus. Vastaajista suurin osa koki olevansa jossakin määrin halukkaita maksamaan enemmän hiilineutraalista maidosta kuin tavanomaisesta, mutta samaan aikaan myös enemmistö ilmoitti ostavansa halvimman tuotteen riippumatta sen ympäristövaikutuksista. Kolmantena hiilineutraalin maidon ostoaikomusta selitti asenne. Vastaajien asenteita hiilineutraaliin maitoon voitiin pitää positiivisina, sillä vastaajat olivat jokseenkin samanmielisiä hiilineutraalin maidon terveellisyydestä, turvallisuudesta ja laadusta. Enemmistön piti myös hiilineutraalin maidon ostamista järkevänä, toivottavana sekä ympäristölle hyvänä asiana. Valtaosa vastaajista kuitenkin koki hiilineutraalin maidon ostamisen vaikeana sekä kalliina. Viimeisenä ostoaikomukseen vaikutti ympäristöhuoli. Vastaajat ilmaisivat huolensa erilaisissa ympäristöön ja ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä, mutta mikäli ympäristön takia tuli käyttää enemmän aikaa ja rahaa samanmielisyys näytti hieman laskevan. Tiettyjen moraalisten tunteiden, kuten ylpeyden, kiitollisuuden ja syyllisyyden on tunnistettu olevan yhteydessä kuluttajan omiin moraalisiin normeihin ja kulutusvalintoihin. Näihin tunteisiin vetoavalla markkinoinnilla ja julkisessa keskustelussa käytettävällä retoriikalla voitaisiin kannustaa kestäviin ruokavalintoihin. Myös vaikutusvaltaisten henkilöiden tarjoamilla suosituksilla ja erityisesti vaikuttajamarkkinoinnin avulla voitaisiin tehdä hiilineutraaleista elintarvikkeista näkyvämpiä sekä lisätä niiden uskottavuutta. Lisäksi tulevaisuudessa tiedon lisääminen on avainasemassa, jotta kuluttajat motivoituvat ostamaan kestäviä tuotteita. Tiedolla voidaan vaikuttaa yksilön asenteisiin, ja tätä kautta edistää yhteiskunnallisia asenteita kohti kestävää kulutusta. Hiilineutraalisuuteen liittyvän sertifioinnin ja lainsäädännön kehittämisellä voidaan lisätä tietoisuutta, mutta samalla myös vähentää etenkin päästökompensointiin liittyviä luottamusongelmia. Tuotteiden markkinoinnissa tulisi tuoda selkeämmin näkyville hiilineutraalisuuden tavoitteet ja hyödyt, jotta kuluttaja voi luottaa siihen, että lupaukset päästövähennyksistä ovat todellisia. Tämä tarkoittaa, että hiilineutraalisuus ja siitä viestivä merkintä tulisi pystyä yhdistämään konkreettisiin toimiin, eikä vain tuotteen tai brändin aineettomaan arvoon eli ympäristöystävällisyyteen.

Maatalousyrittäjien toimintaympäristö on ollut pitkään suuressa murroksessa. Tuotantokustannusten nousu ja tuottajahintojen usean vuoden jatkunut lasku on heikentänyt maatalousyritysten kannattavuutta. Tilannetta hankaloitti entisestään maailmalla vyörynyt koronapandemia ja Ukrainan sota. Maailman myllerrysten myötä lannoitteen saatavuus muuttui epävarmemmaksi ja lannoitteen hinta on vaihdellut voimakkaasti. Maatalousyritysten kannattavuudessa on ollut kuitenkin suuria tuotantosuunta- ja tilakohtaisia eroja. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella maatalousyrittäjien toimintaympäristöä ja sen muutoksia ostolannoitteiden ostopäätöksen teon suhteen. Tarkastelujaksona oli aika ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa sekä niiden aikana peilaten tulevaisuuden näkymiin. Lisäksi tutkielmassa tutkittiin, millaiseen kaupankäyntikumppaniin ja lannoitteen toimittajaan maatalousyrittäjä luottaa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittiin lannoitteiden ostopäätösprosessia ja lannoitteiden käytön tulevaisuutta. Tutkimuksessa puolistrukturoidulla haastattelulla haastateltiin 10 maatalousyrittäjää, jotka olivat kolmesta eri tuotantosuunnasta. Haastateltavien maatalousyrittäjien tuotantosuunnat olivat kasvinviljely, puutarhatuotanto ja kotieläintuotanto. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli yrittäjän ostopäätöksen teko. Tutkimuksen perusteella ostolannoitteiden hintavaihtelut ja saatavuusvaikeudet saivat maatalousyrittäjät pohtimaan lannoitteiden ostoajankohtaa uudelleen. Lisäksi lannoitteiden ostoa harkittiin jaksotettavaksi useampaan erään yhden vuosittaisen kertahankinnan sijaan. Lannoitteiden suuret hintavaihtelut olivat myös saaneet maatalousyrittäjät seuraamaan enemmän tuotantopanosten hintoja, jotta hankinnat osuisivat edullisempaan ajankohtaan. Hinnan nousun myötä haastatellut maatalousyrittäjät kasvinviljelyssä ja kotieläintuotannossa harkitsivat lannoiteen käytön optimointia jaetun lannoituksen lisäämisellä. Puutarhatuotannossa taas lannoitteen hinnan nousu sai supistamaan tuotantoa, mutta lannoitteen käyttö viljeltyä alaa kohti ei vähentynyt. Haastattelujen perusteella maatalousyrittäjien kaupankäyntisuhteet ovat henkilökohtaisia ja pitkäkestoisia. Haastatellut maatalousyrittäjät pitivät kaupankäyntikumppanin tärkeimpinä ominaisuuksia luotettavuutta, asiantuntijuutta ja sitä, että sovituista asioista pidetään kiinni. Maatalousyrittäjät näkivät kierrätyslannoitteiden käytön tulevaisuudessa lisääntyvän. Haastattelujen perusteella he olivat kuitenkin kierrätyslannoitteista kiinnostuneempia enemmän niiden mahdollisen edullisen hinnan kuin ympäristöystävällisyyden vuoksi. Merkittäväksi lannoitteen hankintaan vaikuttavaksi kriteeriksi nousi lannoitteen sopivuus omien peltojen maalajeille.

Ruokablogien lukemisen yleistymisen myötä blogeista on tullut tärkeä tuotetiedon lähde. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten ruokablogien lukeminen vaikuttaa ruokaan liitettävään ostokäyttäytymiseen. Tarkoituksena on selvittää erityisesti, miten ruokablogien sisältämä sähköinen kuulopuhe (eWOM) vaikuttaa ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen yhdistämällä aikaisemmista eWOM-tutkimuksista saatua tietoa. Ruokablogien lukemisen vaikutuksen tutkimisessa käytettiin hyväksi aikaisempia eWOMia koskevia tutkimuksia sekä Kotlerin ja Armstrongin (2006) kuluttajan ostopäätösprosessia. Tutkimuksen empiirisessä osassa hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusotetta E-lomakkeella toteutetulla survey-kyselyllä. Kvantitatiivinen tutkimusote mahdollisti tutkimuskysymysten tarkastelun suuremmalla otoksella. Tutkimuksen perusjoukkona olivat Helsingin yliopiston läsnä olevat opiskelijat, joilla oli tiedot opiskelijarekisterin tietokannassa. Ruokablogien sisältämän eWOMin vaikutusta ostokäyttäytymiseen arvioitiin tutkimusta varten kehitetyllä eWOM-mittaristolla, joka luotiin faktorianalyysien perusteella. Faktorianalyysin pohjalta muodostettujen summamuuttujien vaikutusta ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen analysoitiin varianssianalyysillä. Taustatekijöiden analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia jakauma- ja frekvenssitarkastelujen lisäksi. Ruokablogien lukemisen yleisimpiä tarkoituksia olivat ruokablogit reseptien, inspiraation ja tiedonlähteenä. Yleisimmin ruokablogista saatavaa tietoa olivat tieto resepteistä, tuotteista ja niiden käyttötavoista sekä tieto muiden kokemuksista. Ostouseusryhmien ääripäiden välillä todettiin olevat tilastollisesti merkitsevää eroa ruokablogin lukemisen useuden suhteen. Ruokablogien lukemisen sekä tuotearvosteluiden ja -suositusten vaikutus ostoaikomukseen erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien ostouseusryhmien välillä ja vaikutukset ostouseuteen olivat suuret. Lukijakommenttien vaikutus ostoaikomukseen erosi tilastollisesti merkitsevästi ei kertaakaan ruokablogista tuttua tuotetta ostaneiden sekä ei kertaakaan ostaneiden ja vähintään kolme kertaa ostaneiden välillä ja vaikutus ostouseuteen oli keskisuuri. Tutkimuksessa havaittiin, että lukijat kokevat tuotearvostelut ja -suositukset eri tavalla kuin lukijakommentit, mutta molemmilla tekijöillä on vaikutusta ruokablogissa mainittujen tuotteiden ostouseuteen.

Research objectives. The purpose of this study is to examine consumers' purchase behavior and food choices in the grocery-shopping context. The study examines the basis on which consumers choose food items as well as how impulse shopping is done. In addition, the study will explore how consumer orientation is reflected in consumers' speech, and actual purchase decisions they make. The theoretical approach of the study is based on food consumption and food choice framework. Food choice is analyzed with a reference to Järvelä's, Mäkelä's and Piiroinen's (2006) food choice strategies and everyday practices -study. The key research questions are: 1. On what grounds people make their purchase decisions in the grocery shopping context? 2. What kind of grocery purchases are made impulsively? 3. What kind of consumption models emerge from the purchase behavior and consumer speech? Methods. The data collection methods were as shop-alongs and semi-structured interviews. Shop-along method from the ethnographic research tradition was complemented with the thinking aloud -method. The study sample consisted of 18 adults aged from 24 to 59 years. All respondents lived in two-adult households. 11 of the respondents were women and 7 men. The data was analyzed by using content analysis method. Results and discussion. The main selection criteria for groceries were price, healthiness, taste and the origin of food. Also other things, such as the purpose of use, size and formula, affected food selection. Impulse buying was done to some extent. Impulse buying was influenced by the use of the shopping list and purchase style. Use of a shopping list reduced impulse buying. Impulse purchases included fruits and vegetables, meat and chicken, breads, cheeses, drinks and sweets. Consumer speech emphasized the price and meaning of the whole balanced and diverse diet over of individual product choices. There was also a contradiction in consumer speech: whilst people would have preferred ethical and sustainable products they had to buy cheaper products for economical reasons.