Browsing by Subject "paikkakiintymys"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Maisterintutkielmani on etnografinen tutkimus itäisessä Helsingissä sijaitsevassa Meri-Rastilassa, johon on uudessa asemakaavamuutoksessa suunniteltu purkavaa uusrakentamista. Purkaminen koskee pääasiassa 1990-luvulla rakennettuja asuintaloja, joiden tilalle suunnitellaan tiiviimpää asuinrakentamista. Tutkimusalueeni on kaksi purku-uhan alla olevaa taloyhtiötä, joista toinen on Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö ja toinen yksityisomisteinen taloyhtiö. Tarkastelen tutkimuksessani sitä, millaista on elää tällaisten kaupunkiuudistusten keskellä. Tutkin asukkaiden paikkakiintymystä ja sitä, onko tämä paikkakiintymys muuttunut purkusuunnitelmien myötä. Lisäksi tutkin, mikä on asukkaiden kokemus osallisuudesta purkamista koskevassa päätöksenteossa sekä toteutuuko prosessi sosiaalisesti kestävällä tavalla. Käytin tutkimusmenetelminä puolistrukturoituja haastatteluita asukkaiden kanssa sekä kuvaelisitaatiota, jossa pyysin asukkaita ottamaan kuvia arjestaan. Lisäksi olen tehnyt omia havaintojani alueelta. Tutkimusaineistonani toimivat tekemäni asukashaastattelut kahdeksan asukkaan kanssa sekä heidän ottamansa valokuvat. Analysoin aineistoni käyttämällä sisältöanalyysin menetelmää ja teemoittelemalla litteroitua aineistoa ja kuvia. Käsittelen aineistoani osallisuuden, sosiaalisen kestävyyden ja paikkakiintymyksen käsitteiden kautta. Osallisuudella tarkoitan erityisesti asukkaiden osallisuutta heitä koskevassa kaavoitustyössä ja päätöksenteossa. Sosiaalista kestävyyttä kaupunkisuunnittelussa voidaan tarkastella sekä suunnittelun kohteen, eli rakennetun ympäristön laadun kautta että suunnitteluprosessin kautta, eli sen, kuinka hyvin asukkaat ovat mukana päätöksenteossa. Omassa työssäni keskityn erityisesti suunnitteluprosessiin. Paikkakiintymyksen kautta kuvaan niitä siteitä, joita asukkaat ovat muodostaneet niin fyysiseen kuin sosiaaliseen asuinympäristöönsä. Tutkimukseni paljastaa pitkän kaavoitusprosessin negatiiviset vaikutukset asukkaisiin. Asukkaat elivät epätietoisuudessa siitä, tulisiko purkaminen todella tapahtumaan ja jos, niin koska ja minkälaisia vaikutuksia sillä olisi heidän elämäänsä. Lähes kaikki asukkaista vastustivat purkamista, useimmiten vedoten alueen pienimittakaavaisen ja luonnonläheisen identiteetin menettämiseen. Pitkä prosessi on jo nyt vaikuttanut negatiivisesti joidenkin asukkaiden paikkakiintymykseen ja erityisesti paikan sosiaaliseen ulottuvuuteen. Asukkaat eivät ole olleet osallisina omia kotejaan koskevassa päätöksenteossa ja sosiaalisen kestävyyden kannalta asukkaiden osallistamisessa olisi vielä kaupunkisuunnittelussa parannettavaa. Paikkakiintymyksen kannalta tärkeään asemaan nousi tutkimuksessani mikromiljöiden merkitys tiedonvaihdon ja merkitysten luonnin paikkoina. Esitän tutkimuksessani ratkaisuksi sosiaalisesti kestävään kaupunkisuunnitteluun kulttuurisuunnittelun menetelmiä. Kulttuurisuunnittelussa alueen paikalliset yhteisöt ja kulttuurit nähdään resursseina, ja paikallisyhteisöt otetaan mukaan suunnittelutyöhön yhteiskehittäjinä. Kääntämällä katse rakennuksista ihmisiin, myös kaavatyön sosiaaliset vaikutukset on helpompi tunnistaa ja huomioida.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan Suomessa asuvien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden paikkakokemuksia sekä sitä, millä tavoin paikkakokemukset ovat vaikuttaneet heidän integraatiokokemuksiinsa Suomessa. Paikkakokemukset kuvastavat ihmisten muodostamia käsityksiä ja mielikuvia paikoista eri maantieteellisissä perspektiiveissä sekä ajallisessa kontekstissa. Paikkakokemukset syntyvät elämisen kautta, jolloin vieraasta paikasta tulee aistimusten, kokemusten ja ajatusten kautta tuttu ja merkityksellinen. Paikkaan integroituminen ja kiintyminen vaativat usein vahvoja positiivisia paikkakokemuksia. Paikkaan integroitumisen taustalla voi olla vahva osallisuuden kokemus, jolloin yksilö kokee voimakasta paikkaan kuulumisen tunnetta. Paikkakokemus voi olla myös negatiivinen, jonka taustalla voi olla esimerkiksi sivullisuuden kokemuksia. Osallisuuden ja sivullisuuden kokemukset ovat aina yksilöllisiä, minkä vuoksi niiden tutkiminen on erittäin tärkeää ymmärtääksemme ihmisen suhdetta erilaisiin ympäristöihin. Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden joukko kansainvälistyy vuosittain globaalin liikkuvuuden lisääntyessä sekä työelämän muuttuessa. Kansainväliset opiskelijat ovat erityislaatuisia kansalaisia, sillä heidät nähdään kansallista osaamiskapasiteettia kasvattavana ryhmänä, joiden työllistymismahdollisuuksien parantamisella on mahdollista vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin. Vaikka Suomi on onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita korkeakouluihin, harva heistä jää valmistumisen jälkeen Suomeen asumaan. Kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemusten tutkimisen avulla on mahdollista ymmärtää tarkempia syitä opiskelijoiden integraation haasteisiin. Kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen integroitumiseen vaikuttavat erilaiset opiskelijan lähtömaahan, suomalaiseen yhteiskuntaan ja korkeakouluyhteisöön sekä yksilön sosiokulttuuriseen taustaan liittyvät tekijät. Tutkimukseen valikoitui kvalitatiivinen tutkimusote, sillä siinä pyritään sukeltamaan syvälle kansainvälisten opiskelijoiden kokemusmaailmoihin. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta temaattisen kyselytutkimuksen avulla kerätystä esseekirjoitelmasta. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat Helsingin yliopistossa opiskelevia kansainvälisiä maisterintason tutkinto-opiskelijoita. Aineisto kerättiin vuoden 2022 tammi-helmikuun aikana. Esseekirjoitelmista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja jaettiin sopiviin teemoihin tulosten analysoinnin helpottamiseksi. Tutkimuksessa kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemuksia tarkasteltiin mielikuvien, fyysisen ympäristön sekä arjen sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden pohjalta. Suurimmalle osalle opiskelijoista Suomi näyttäytyi mielikuvissa tuntemattomana ja jopa hieman synkkänä paikkana. Kun Suomesta tuli opiskelijoille tutumpi, myös paikkakokemukset muuttuivat positiivisempaan suuntaan. Opiskelijoiden silmissä miellyttävät paikat sijoittuivat yliopiston tiloihin, kirjastoihin, luontoon tai Helsingin ydinkeskustaan, kun taas epämiellyttävät paikat yhdistettiin rautatie- ja metroasemien läheisyyteen, joissa koettiin topofobisia kokemuksia ja turvattomuutta. Opiskelijoiden paikkakokemukset ovat luonteeltaan hyvin sosiaalisia ja rakentuvat erilaisten vuorovaikutustilanteiden pohjalta. Osallisuuden tunteita opiskelijat kokivat paikoissa, joissa on mahdollisuus vuorovaikutukseen, porukkaan kuulumiseen sekä vapauteen, kun taas sivullisuuden tunteita koettiin tilanteissa, joissa he eivät osanneet suomen kieltä tai kokivat omien kulttuuristen tottumusten törmäävän paikallisten kanssa. Kodin merkitys nousi myös tärkeäksi kansainvälisten opiskelijoiden paikkakokemusten tarkastelussa. Yleisesti ottaen opiskelijoiden osallisuuden kokemukset aiheuttivat positiivisia paikkakokemuksia, kun taas sivullisuuden tuntemukset aiheuttivat negatiivisia paikkakokemuksia.
Now showing items 1-2 of 2