Browsing by Subject "palvelut"

Tutkielma käsittelee vuonna 1967 avattua Kontulan ostoskeskusta ja sen näkymistä 1960–1980-lukujen suomalaisissa sanomalehdissä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi Kontulan ostarille on muodostunut populaarikulttuurissa ja kansalaisten keskuudessa negatiivissävytteinen maine. Pääaineistona tutkielmassa on käytetty Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä, joiden avulla on muodostettu kuvaa siitä, miten Kontulan ostoskeskusta käsiteltiin 1960–1980-luvuilla ja millaisia mielikuvia lähiöostarista syntyi uutisten perusteella. Tutkittujen sanomalehtien Kontula-aiheinen kirjoittelu painottuu uutisartikkeleihin, mielipidekirjoituksiin ja kolumneihin. Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten vuosikymmeniä sitten tapahtunut uutisointi vaikuttaa nykyäänkin vallitseviin mielikuviin ja mielipiteisiin Kontulan ostoskeskuksesta. Kontulan ostoskeskukseen liittynyt uutisointi oli ennen ostoskeskuksen avaamista ja heti avajaisten jälkeen hyvin positiivista ja odottavaista. Ostoskeskusta oli odotettu jo pidemmän aikaa ja sen tuomat palvelut nopeasti kasvaneelle, väestöltään suurelle lähiölle olivat enemmän kuin toivottuja. Uutisointi muuttui kuitenkin varsin nopeasti 1970-luvulle tultaessa. 1970-luvulta lähtien pitkälle 1980-lukua uutisointi oli huomattavan negatiivista ja keskittyi lähinnä kritisoimaan koko aluetta ja sen asiakkaita. Paljoakaan kehuttavaa lähiöostarista ei tuntunut löytyvän. Uutisoinnissa on nähtävissä selkeät, toistuvat aiheet, jotka voidaan kategorisoida kolmeen kategoriaan: a) alkoholiin, b) nuorison käyttäytymiseen sekä c) yleiseen rauhattomuuteen. Alkoholiin keskittynyt kirjoittelu koski Alkon myymälän ja sieltä saatavien nautintoaineiden aiheuttamaa lisääntynyttä häiriökäyttäytymistä ostarin alueella. Nuorison turhautuminen heille suunnattujen palvelujen puutteeseen näkyi häiriökäyttäytymisenä ja siihen liittyvä uutisointi oli poikkeuksetta negatiivista. Kontulan nuoriso, ja heidän aiheuttamansa turvattomuus ostarin alueella värittävät vahvasti 1960–1970-lukujen uutisointia. Yleisellä rauhattomuudella tarkoitetaan ostarilla tapahtuneita murtoja, näpistyksiä, ilkivaltaa, pahoinpitelyjä, ahdistelutapauksia ja henkirikoksia. Uutisointi on vaikuttanut mielipiteisiin ostarista, ja kontulalaisten ja muualla asuvien näkemykset poikkesivat merkittävästi toisistaan.

Kirkon strategia 2015 työryhmän laatiman Meidän kirkko -strategian mukaan kirkon tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä tavoittaa sen jokainen jäsen laadukkaasi vähintään viisi kertaa vuodessa. Tavoitteena on kääntää kirkon elämään osallistuvien määrä kasvuun kaikissa ikäluokissa. Tätä tavoitetta edistääkseen kirkko pyrkii luopumaan työntekijäkeskeisestä ajattelutavastaan ja luomaan seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia odotuksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tarjoaman Kauneimmat joululaulut -tapahtuman osallistujilla on tapahtumaa kohtaan. Tarkoituksena on myös selvittää, kuinka hyvin osallistujien kokemukset tapahtumasta vastaavat heidän odotuksiaan ja tätä kautta tekemään päätelmiä tilaisuuden laadusta asiakaskeskeisestä näkökulmasta käsin. Odotuksia ja kokemuksia on tutkittu neljän osa-alueen kautta: yleiset odotukset, tapahtuman tila, musiikki ja juontaja. Tutkimus on osa seuraavia Kirkon tutkimuskeskuksen hankkeita: Virsi ja hengellinen laulu Suomessa sekä Kirkon muuttuva yhteisöllisyys. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty kymmenessä seurakunnassa ympäri Suomea kolmantena adventtina 15.12.2013. Tutkimusseurakuntiin kuuluu erikokoisia seurakuntia sekä maalta että kaupunkista. Lisäksi tutkitut tapahtumat ovat olleet useilta muiltakin osin erilaisia. Tutkimuksen teoriatausta käsittelee suomalaista joululauluperinnettä, Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa ja sen historiaa, palvelua ja asiakasta palvelun käyttäjänä, palvelun laatuodotuksia sekä palvelun laatua. Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa on tutkittu vähän ja suppeasti, minkä vuoksi se on tutkimuskohteena mielenkiintoinen. Tapahtuma on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurin vuosittainen musiikkitapahtuma ja kokoaa seurakuntiin runsaasti esimerkiksi eri-ikäisiä ja eri tavalla kirkkoon sitoutuneita ihmisiä. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla on mahdollista kehittää paitsi Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa vielä paremmin tapahtuman osallistujien odotuksia vastaavaksi, ovat tulokset mahdollisesti hyödyksi myös muiden seurakuntien musiikkitapahtumien suunnittelussa.

Online grocery store is a service that has grown in popularity in recent years. It is used especially to ease busy everyday life, optimization of time use and convenience. Online grocery store can reduce emissions in the food chain, so it can be a more environmentally sustainable option compared to brick-and-mortar stores. The objective of this research was to increase the understanding of consumer behaviour in the online grocery store. The aim was to study how environmental sustainability is reflected in the actions of consumers in the online grocery store. The theoretical framework of the research is based on the environmental sustainability of food consumption and three themes: heuristics of buying food, routines, and the usability of the online service. Using routines and heuristics, consumers aim to make everyday chores easier. The online grocery store is a new service for many consumers, and its use presents different perspectives and even challenges. The research material consisted of eight thematic interviews. In the interviews the discussed themes related to buying food, using online grocery stores, and environmental sustainability. In addition, the interviewees placed an order from an online grocery store during the interview. The material was analysed using thematization and theory-driven content analysis. The results are divided into themes according to the theoretical framework. Consumers described new routines and their formation when they became users of the online service. The online grocery store is used to make everyday life easier, and routines and heuristics are modified accordingly. Compromises are emphasized in the heuristics. In heuristics various factors important to the consumer are realized in purchases as well as possible. There are challenges in the usability of the online service that consumers hope for development. Based on the results, environmental sustainability is perceived as an important issue. To be better implemented in the consumption of food, it should settle easily into the consumer's routines and fit into existing heuristics. Developing the usability of online grocery store according to consumers' wishes could support this change.

The discussion about parenting revolves around what is good parenting and the well-being of children. There is less talk about how to be a good parent and how to support parenting. The aim of this thesis is to find out what kind of support families with children feel they need, where to seek help from and how families with children would like to improve their services. The thesis also opens up the Finnish family service system for children. The thesis has been implemented by means of qualitative research methods. Seven mothers of families with children from two Finnish provinces have been interviewed for the study. The material was collected through a semi-structured theme interview and analyzed using qualitative content analysis and thematization. The interviews were conducted between December and January 2019-2020. The study revealed that social support has a significant impact on mothers' coping with their family with children. Families receive the most support from their own social networks. It is hoped that community services will support the well-being of the whole family. Mothers' experiences revealed beliefs and outside attitudes about coping culture that partially prevented them from seeking or getting services. Mothers hope that support will be offered automatically.

Tutkielman taustalla on kiinnostus siihen, minkälaisiin tietoihin perustuvat lasten ja perheiden elämäntilanteiden ja tuen tarpeiden arvioinnit lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneissa. Pro gradu -tutkielmassa kysytään, mitä tietoa on tuotettu lapsen ja perheen elämäntilanteen taustatekijöistä, huolenaiheista ja selvitykseen tapaamisiin osallistumisesta. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia ovat arviointien tyypilliset kuvaukset lapsen ja perheen elämäntilanteesta sekä tuen ja palvelujen tarpeesta huolien ja voimavarojen näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa tietoa Espoon lastensuojelun avohuollon alkuarvioinnin kehittämistyön tueksi, jotta lastensuojelun avohuollon työ- ja toimintatapoja sekä rakenteita voitaisiin kehittää tutkimustiedon, lastensuojelun käytäntöjen ja kehittämisen vuoropuheluna. Tutkimus kiinnittyy laajemmassa kontekstissaan yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja syrjäytymisestä, jossa oleelliseksi on arvioitu ongelmien varhainen havaitseminen, niihin puuttuminen ja riittävä tarjottu tuki lapselle ja tämän lähipiirille. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka analyysimenetelmänä on väljästi teoriaohjaava sisällönanalyysi. Siinä hyödynnetään Barns behov i centrum (BBIC) arviointimallin viitekehystä liittyen lapsen tarpeisiin, vanhempien kykyyn vastata lapsen tarpeisiin sekä perheeseen ja ympäristöön. Aineiston analyysissä käytetään sisällön erittelyä, joka on kuvailevaa tilastollista analyysiä ja temaattista sisällönanalyysiä sekä tyypittelyä. Aineiston muodostavat Espoon lastensuojelun avohuollon lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin 87 yhteenvetodokumenttia 13–17-vuotiaista lapsista vuoden 2015 heinä-, elo- ja syyskuulta. Tutkimuksen perusteella lasten ja perheiden elämäntilanteiden taustatekijät muotoutuivat mukaillen yhteenvetodokumentin otsikkopuun teemoja. Huolenaiheet rakentuivat puolestaan yleensä lastensuojeluilmoitusten tiedoista. Selvityksen tapaamiseen lapsi yleensä osallistui. Vanhemmista äiti tavattiin lähes jokaisessa arvioinnissa ja isä puolestaan huomattavasti harvemmin. Lapsen ja perheen elämäntilanteesta sekä tuen ja palvelujen tarpeen arvioinneista huolien ja voimavarojen näkökulmasta rakentui neljä erilaista arviointityypin kuvausta: yksittäiset huolenaiheet lapsista, pitkäkestoiset huolenaiheet lapsista, huoli vanhemmuudesta yksittäisissä tilanteissa ja lapsi vanhemmuuden huolien puristuksessa. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että lapsen ja vanhempien osallisuus tapaamisiin arvioinneissa vaihteli. Lasten ja perheiden elämäntilanteet kuvautuivat arvioinneissa huolipainotteisina, vaikka voimavarojakaan ei sivuutettu. Yksittäisiin ja lieviin huolenaiheisiin yhteiskunnan tukea ja palveluita ei tarvittu. Toisaalta pitkäkestoisiin ja vakaviin huolenaiheisiin yhteiskunnan tuen ja palveluiden tarve oli ilmeinen. Tällöin käytiin institutionaalista rajanvetoa siitä, mikä tuki ja palvelu palvelujärjestelmässä on lapselle ja perheelle riittävää ja tarkoituksenmukaista.

Tutkielmassa tarkasteltiin monisuhteisten kertomia tarinoita kohdatuksi tulemisesta erilaisissa palveluissa Suomessa. Monisuhteisuus on kattokäsite suhdemuodoille, joissa on yhteisten sopimusten mukaisesti enemmän kuin kaksi osapuolta. Tutkielman aineisto koostui kolmentoista haastateltavan yhteensä 43:sta suullisesti ja kirjallisesti tuotetusta narratiivista, joissa kerrottiin kohdatuksi tulemisesta joko yksittäisen työntekijän kanssa tai palvelurakenteissa yleisellä tasolla. Osassa kohtaamisissa yksittäisten työntekijöiden kanssa oli monisuhteisuudesta kerrottu ja osassa siitä oli vaiettu. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia puhetapoja palvelukohtaamistarinoista on tulkittavissa ja minkälaisia puhujapositioita näissä puhetavoissa rakentuu. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin kriittisen diskursiivisen psykologian diskurssianalyyttisiä työkaluja; tulkintarepertuaareja ja subjektipositioita. Aineistosta oli tulkittavissa viisi puhetapaa, joilla haastateltavat konstruoivat kohdatuksi tulemista: normatiivisuuden, leiman pelon, tuomitsevan kohtaamisen, osaamattoman kohtaamisen ja positiivisen kohtaamisen tulkintarepertuaarit. Tulkintarepertuaareista kaksi ensimmäistä kertovat siitä, millaista on yleisluonteisesti käyttää palveluita monisuhteisena ja miten valtavirrasta poikkeaminen konstruoituu tälle vähemmistöryhmälle yksittäisiä kohtaamistilanteita laajemmissa konteksteissa. Muissa tulkintarepertuaareissa taas on kyse konkreettisista kohdatuksi tulemisen tavoista spesifeissä tilanteissa yksittäisen työntekijän kanssa. Normatiivisuuden tulkintarepertuaarissa palveluiden ja työntekijöiden katsottiin edustavan yhteiskunnan hegemonisia arvoja ja näkemyksiä. Leiman pelon tulkintarepertuaarissa taas korostui tuomituksi tulemisen pelko normeista poikkeamisen vuoksi. Tuomitsevan kohtaamisen tulkintarepertuaarissa työntekijän kerrottiin asennoituneen monisuhteisuuden negatiivisesti. Osaamattoman kohtaamisen tulkintarepertuaarissa työntekijän kerrottiin olevan tietämätön monisuhteisuusasioissa. Positiivisen kohtaamisen tulkintarepertuaarissa työntekijän toimintaa konstruoitiin myönteisessä valossa. Tulkintarepertuaareissa haastateltaville rakentui kuusi erilaista puhujapositiota: ulkopuolinen, varovainen, puolustautuja, lamaantunut, valistaja ja hyvin kohdeltu. Ulkopuolisen ja varovaisen positioissa on kyse vallitsevien normien ulkopuolelle jäämisestä ja sen aiheuttamasta varautuneisuudesta palveluita käyttäessä. Puolustautujan, lamaantuneen ja valistajan positiot ovat sen sijaan kohtaamistilanteen aikaansaamia, nimensä mukaisia reaktiivisia toiminnan muotoja. Hyvin kohdellun positiossa haastateltava on työntekijän myötämielisen kohtelun kohde. Haastateltavien konstruoimaa kokemuspuhetta voidaan luonnehtia kehämäisesti. Kehämäinen prosessi syntyy yleisestä normatiivisuudesta, johon sisältyvät yhteiskunnalliset säännöt siitä, mikä on luonnollista, hyväksyttävää ja moraalisesti oikein. Yhteiskunnan normatiivisuus sekä monisuhteisten omakohtaiset ja jaetut negatiiviset kokemukset palvelukohtaamisista aiheuttavat sekä yksilöllistä että kollektiivista vähemmistöstressiä. Vähemmistöstressin vuoksi moni päättää vaieta suhdemuodostaan palveluita käyttäessään, mikä vaikuttaa monisuhteisuuden näkymättömyyteen. Näkymättömyyden vuoksi tietoa monisuhteisuudesta on vähän, mikä taas vahvistaa normatiivisuutta. Aineistosta oli tulkittavissa myös puhetta, jossa kohtaamistilanne sanoitettiin positiiviseksi. Huomionarvoista on kuitenkin, että positiivinen kohdatuksi tuleminen rakentui tuomitsemisen poissaolon kautta. Lisätutkimus monisuhteisuudesta Suomessa olisi tarpeellista monisuhteisuuteen liittyvän stigman purkamisessa.

The formation of urban structure is a complicated process and its outcome, that cannot be easily forecast, is not necessarily optimal. This creates a need to understand the process and gives a reason to control it by urban planning. As the circumstances are in constant change, the plans have to anticipate the time to come – partly far into the future. Research is needed to support planning to understand the factors that affect the urban structure better. Accessibility, that seems to be one of the key factors in the processes of land use change, seems to provide a suitable tool for planning and research: when suitably defined, it can connect the properties of transport and land use systems as well as the economic, social and environmental goals. The availability of services is closely connected to the quality of living environment, so studying the accessibility of them can produce new notable information for the needs of urban planning. The aim of this study was to explain how changes in urban structure cause changes in the accessibility of services by walking, mass transit and car in the long term, and study how these changes could affect the use of the services both from the perspectives of the users' possibilities and the potential the services produce. The public library network in Helsinki region was studied as an example. Studying the accessibility of public libraries is useful as such, as they provide many types of positive impacts, but public libraries are also a convenient example in studying the accessibility of services as they are a service actively used in everyday life and information about the use is available. Distances in the accessibility measures were measured as travel time. Accessibility was measured both in travel times to the nearest library and in potentials of making a library trip calculated by library trip forecasting models based on the real behaviour of their users. Comparison was made between the years 2014 and 2050, during which the population and the transport system are expected to change as in the created scenarios, which are based on the new Helsinki City Plan. In addition, the possible effects to the accessibility of the public libraries by possible cost cuts in the service network were inspected by simulating the effects of the cuts. Based on the results the public libraries in the study area seem to be relatively well accessible by all the inspected transport modes. The changes in the transport systems seem to have minor effects on the accessibility when measured in travel time to the nearest library, but when the effects are measured in the potentials of making a library trip, they seem to be a bit more significant – by mass transit, accessibility would improve and by car, it would deteriorate. The forecast change in the population would increase the number of people accessing the nearest library in half an hour, but the proportion of this group to the total population in the area would be smaller than before. The attraction of libraries affect to the potentials they produce, but the impacts are concentrated on the surrounding areas of the libraries and on the traffic routes, where the accessibility is relatively good to begin with. Even though excluding some of the smallest libraries from the service network would have relatively small effects on the accessibility in the aggregate, the effects on individual level and for sustainable accessibility could be significant. Based on the study results more significant than the changes in the transport system or in the attraction of the services seem to be how near population and services are located each other: the prerequisites for multimodal accessibility cannot necessarily be guaranteed if the distances are long. Based on the study results, to prevent the deterioration of the preconditions of the goals of Finnish regional planning and the qualifications for sustainable accessibility due to the forecast population change – in other words to keep the current standard of service – some changes in the service network would be needed. However, as there was only one type of service inspected in this study and as there is uncertainty if the scenarios will happen in the future, the conclusions that can be drawn from the results are restricted. Still, studying the accessibility of a single service is useful as such as the needs for different type of services are different, and if it will give some hints of the future accessibility of services in general at the same time, even though just in a few scenarios, it can be easier to be prepared for the future.

Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella turkulaisen jalkapalloseura FC TPS:n stadionpalveluja ja brändiyhteisöä. Haluttiin selvittää, miten FC TPS:n sitoutuneimmat kannattajat eli brändiyhteisö kokee seuran kotistadionin stadionpalvelut, palvelun laadun sekä mitkä olisivat stadionpalvelujen tärkeimmät kehityskohteet. Stadionpalveluilla tarkoitetaan lähinnä taukopalveluja eli pikaruoka- ja virvokemyyntiä. Tämän lisäksi tarkasteltiin FC TPS seurabrändin, brändiyhteisön ja yhteisöllisyyden vahvuutta ja merkitystä seuran ja kannattajien välillä. Tutkimuksen teoriakatsaus jakautui kahteen osaan, palvelujen ja brändiyhteisön kesken. Palveluissa keskityttiin kirjallisuuden avulla palvelun määrittelyyn, palvelun laadun tarkasteluun, palvelujen kehittämiseen ja palvelukokemukseen. Brändiyhteisö –luvussa perehdyttiin brändiin, brändiyhteisöön sekä yhteisöllisyyteen. Teoreettinen viitekehys nivoo teoriaosiot empiriaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-kyselynä sähköpostin välityksellä. Lomakkeen kysymykset johdettiin pääosin teoreettisesta viitekehyksestä sekä myös räätälöidysti FC TPS:n toiveiden mukaisesti. Kyselylomake koostui strukturoiduista kysymyksista, joissa oli neliportaiset vastausvaihtoehdot sekä avoimista kysymyksistä. Tutkimus rajattiin koskemaan tutkimuksen tekohetkellä FC TPS:n kausikortin omistavia tai aiemmin omistaneita kannattajia. Lomake lähetettiin 1100:lle kannattajalle. Lopulliseen aineistoon hyväksyttiin 636 kpl hyvin täytettyjä lomakkeita, vastausprosenttina 57,8. Aineisto käsiteltiin prosenttitaulukointina strukturoitujen kysymysten osalta. Lisäksi aineistoa kuvailtiin erilaisten pylväs- ja palkkikaavioiden avulla. Tutkimuksen tuloksissa mielipiteet jakautuivat stadiopalvelujen osalta hyvin vahvasti sen mukaan mitä osa-aluetta palveluissa tarkasteltiin. Palvelun laatu koettiin melko hyväksi, kuten myös myytävien tuotteiden laadukkuus sekä tarjonnan laajuus. Pitkät jonot myynti/palvelupisteissä nousivat selkeästi suurimmaksi ongelmaksi, ja myös hinnoitteluun kaivattiin selkeitä muutoksia. FC TPS -brändi koettiin vahvaksi, kuten myös FC TPS:n luoma yhteisöllisyys. Myös brändiyhteisön olemassaolo nostettiin hyvin merkitykselliseksi ja tärkeäksi kannatustoiminnassa fanien ja seuran ympärillä.