Browsing by Subject "paradigma"

Tiivistelmä Tutkielman tavoitteena on osoittaa monipuolisen musiikin pedagogian merkitys jatkuvasti muuttuvassa musiikkikasvatuksessa. Musiikkioppilaitosten musiikkipedagogian kehittämiseksi pohdin kriittisesti eri tapoja, joilla vanhoja ja tärkeinä pidettyjä musiikkikasvatusperinteitä voitaisiin toteuttaa hieman eri näkökulmista. Tutkimustehtävänä on korostaa, että sosiokulttuurinen kritiikki on keskeisessä asemassa musiikkikasvatuksen paradigmassa sitä arvioitaessa. Tutkimukseni kritiikki kohdistuu musiikin opetussuunnitelman tavoitteisiin, oppilaiden dialogisuuteen, luovuuteen, eri ikäryhmien musiikkikasvatukseen, haastaviin opetustilanteisiin ja ryhmäopetuksen saloihin sekä dynamiikkaan. Näen erityisen tarpeelliseksi myös konsultoida eritysmusiikkikasvatuksen merkityksestä ja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien tarpeellisuudesta musiikkioppilaitosten musiikkikasvatuksessa. Tutkimukseni perustuu fenomenologiaan ja tuo esiin, miten tärkeää musiikkikasvatus on, minkä vuoksi sitä harrastetaan ja miksi pedagogi on niin olennainen oppijalle. Pedagogille palkitsevin työkokemus on huomata, miten soittaminen tai laulaminen kehittää oppijan emootiota sekä antaa mahdollisuuden kehittää oppilaan omaa ilmaisua ja musiikillista osaamista niin, että se motivoi jatkamaan musiikin tuottamista läpi elämän. Haluan kannustaa nuoria pedagogeja kohtaamaan erilaisia oppijoita ja ammentamaan itselleen käytännöllistä lisäkoulutusta haastaviin opetustilanteisiin. Pro graduni on teoreettinen ja jakautuu kahteen osaan: teoriaosaan ja empiiriseen tutkimusaineiston käsittelyyn. Teoriaosassa perehdytään musiikkikasvatuksen eri teorioihin kuten affekteihin, vuorovaikutukseen sekä ryhmädynamiikkaan ja niiden synkronoitumiseen käytännön musiikkipedagogiaan. Empiirisessä osiossa tutkitaan pedagogian merkitystä ja funktiota oppimisessa. Aiheessa syvennytään tutkimaan dialogisuuden merkitystä, musiikin oppimista eri ikäryhmissä sekä haastavia oppimistilanteita. Empirian toisessa osassa lähestytään ryhmäopetuksen saloja ja tutkitaan tarkemmin ryhmän turvallisuutta oppimiseen sekä kiusaamista ja verrataan itsenäistä harjoittelua ryhmässä harjoitteluun. Lisäksi tutkitaan Kodaly-, Suzuki- ja Näppäri-metodien eroavaisuuksia. Tutkimuksessa todennetaan, että musiikkikasvatuksen näkökulma on keskeisessä asemassa uuden paradigman muotoutumisessa. Musiikkikasvatuksen näkökulman perustana on kokonaisvaltainen oppijakäsitys, joka soveltuu musiikkikasvatuksen tarkasteluun laajemmassa kontekstissa. Tärkeäksi käsitteeksi nousee vuorovaikutus, joka yhdistää yksilöllisen ja yhteisöllisen kokemuksen. Pro gradu -tutkielman keskeisin johtopäätös on, että musiikkikasvatuksen uuden paradigmaprosessin perustana ei ole yksilön ja sosiaalisen välinen vastakkaisasettelu, vaan kokemuksen ja vuorovaikutuskonseptin ymmärtäminen.