Browsing by Subject "pk-yritys"

Suomesta viedään elintarvikkeita eniten naapurimaahan Ruotsiin. Ruotsin markkinoiden etuna voidaan katsoa olevan sen maantieteellinen läheisyys, markkinoiden suurempi koko sekä vapaakaupan mahdollisuus. Eduista huolimatta Ruotsin markkinat vaativat yrityksiltä resursseja ja taitoja sekä pitkäjänteistä työtä. Tutkielma tarkastelee elintarvikevientiä ja niitä taitoja, joita tarvitaan vientitoiminnan onnistumiseksi, kun viennin kohdemaana on Ruotsi. Lisäksi on selvitetty, mitkä tekijät voivat edistää elintarvikevientiä Ruotsiin. Tutkielman lähestymistapa on laadullinen ja aineisto on kerätty teemahaastattelun menetelmällä. Tähän tutkielmaan on valittu pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä, jotka jo harjoittavat vientiä Ruotsiin. Tutkielmaan haastateltiin yhteensä neljän eri yrityksen edustajaa. Tutkielman tulosten mukaan Ruotsiin suuntautuvassa elintarvikeviennissä tarvitaan eniten taitoa löytää ja solmia oikeat kumppanuudet sekä markkinoida omaa tuotetta. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa. Tutkielman tulokset osoittavat myös, että ulkopuolinen apu edistää vientiä. Siitä on hyötyä etenkin vientitoiminnan aloitusvaiheessa yleisesti sekä kontaktien hankkimisessa. Tulevaisuudessa vientitoiminta tulee todennäköisesti kasvamaan ja yhä useampi yritys aloittaa ja pyrkii myös laajentamaan kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä enemmän resursseja ja taitoja. Erityisesti pienempien yritysten kohdalla oikeat kumppanit ja ulkopuolinen apu voivat vaikuttaa merkittävästi vientitoiminnan käynnistämiseen ja sen laajentamiseen.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin pk-yrityksen urheilusponsorointia ja löytää keskeisiä piirteitä pk-yritysten onnistuneelle urheilusponsoroinnille. Tutkimuksessa lähdettiin selvittämään pk-yritysten urheilusponsoroinnin tavoitteita sekä tutkimaan niiden toteumista. Tavoitteiden toteutumisen lisäksi tutkittiin, mitkä haasteet estävät tavoitteiden toteutumisen ja mitkä tekijät puolestaan auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Näiden avulla voitiin hahmottaa pk-yrityksen urheilusponsoroinnin onnistumiseen liittyviä tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa oli tarkoituksena nostaa esille elintarvikealan pk-yritysten urheilusponsorointia sekä hahmottaa, miten elintarvikeyritykset käyttävät sponsorointia markkinointiviestinnän keinona ja mitä yritykset tavoittelevat sponsoroinnin avulla. Koska tutkimuksessa oli tarkoituksena ymmärtää toimintaa, tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, jossa haastattelu viedään eteenpäin keskeisten etukäteen valittujen teemojen avulla. Teemahaastattelujen avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon tietoa pk-yritysten sponsoroinnin toteuttamisesta. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä yritysedustajaa pk-yrityksistä, jotka sponsoroivat ainakin yhtä maajoukkuetason urheilijaa. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka osasivat kertoa mahdollisimman hyvin yrityksen sponsoroinnista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aikaisempien tutkimuksien perusteella kuvaamaan onnistuneeseen sponsorointiin tarvittavia tekijöitä. Myös median, yrityksen ja urheilijan muodostama kolminaisuus nousi tärkeään osaan teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempaa teoriaa, jonka mukaan onnistunut urheilusponsorointi voidaan saavuttaa keskittymällä tavoitteiden asettamiseen, tavoitteiden mittaamiseen, yhteensopivuuteen, vuorovaikutukseen sekä laajuuteen. Tutkimuksessa korostui näiden tekijöiden suunnittelu. Kun urheilusponsorointi on tarkasti suunniteltu, on mahdollista saada hyviä tuloksia urheilusponsoroinnista. Tutkimuksen tulokset osoittavat pk-yritysten kokevan sponsoroinnin tärkeäksi markkinointiviestinnän keinoksi, jolla voidaan vaikuttaa muun muassa näkyvyyteen, imagoon ja myyntiin. Varsinkin elintarvikeyritykset pyrkivät siirtämään urheilijan positiivista imagoa yrityksen tai sen tuotteen imagoon. Sosiaalinen media on viime vuosina muuttanut sponsorointia. Tämän havaittiin vaikuttaneen urheilijan ja median väliseen suhteeseen. Lisäksi tutkimus osoittaa pk-yritysten mahdollisuuden toteuttaa sponsorointia onnistuneesti myös pienemmällä mittakaavalla.