Browsing by Subject "proteinuria"

Munuaiskerässairaus on yksi yleisimmistä syistä krooniseen munuaisten vajaatoimintaan koirilla. Sairaudessa munuaisten toiminnallisen yksikön osa, munuaiskeränen, vaurioituu. Yleisimmät munuaiskerässairaudet ovat immuunivälitteinen munuaiskerässairaus, amyloidoosi ja glomeruloskleroosi. Pysyvä proteinuria on tyypillinen munuaiskerässairauden löydös. Mahdollisia sairauden komplikaatioita ovat uremia, korkea verenpaine, nefroottinen oireyhtymä, hypoalbuminemia sekä verisuonitukokset. Munuaiskerässairauden hoito perustuu proteinurian korjaamiseen reniini-angiotensiini-aldosteroni (RAA) -järjestelmää estävillä lääkkeillä, munuaisten toimintaa tukevaan ruokavalioon sekä immunokompleksien aiheuttamissa munuaiskerässairauksissa edellä mainittujen lisäksi immunosuppressiiviseen lääkitykseen. Munuaiskerässairauden komplikaatioita voidaan hoitaa tarvittaessa lääkehoidolla: verisuonitukoksia ehkäisevillä aspiriinilla tai klopidogreelilla, verenpainelääkityksellä ja nesteenpoistolääkityksellä. Parhaan mahdollisen ennusteen kannalta on tärkeää aloittaa hoito sairauden aikaisessa vaiheessa. Retrospektiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää angiotensiinireseptorin salpaajan, telmisartaanin, ja angiotensiinikonvertaasin estäjän, benatsepiilin, eroavaisuuksia proteinurian hoidossa koirilla, joilla epäiltiin munuaiskerässairautta. Hypoteesina oli, että telmisartaani on yhtä tehokas tai tehokkaampi laskemaan virtsan proteiini/kreatiniini- eli U-ProKre-arvoa kuin benatsepriili. Tämän tutkimuksen perusteella telmisartaani on tehokkaampi laskemaan U-ProKre-arvoa kuin benatsepriili kahden viikon hoitojakson aikana. Telmisartaania saaneista koirista osittaiseen hoitotavoitteeseen pääsi kuusi (55 %) koiraa ja benatsepriilia saaneista kaksi (17 %) koiraa. Osittaisella hoitotavoitteella tarkoitetaan U-ProKre-arvon laskua 50 % lähtötasosta. Yksikään tutkimukseen osallistunut koira ei saavuttanut täydellistä hoitotavoitetta eli U-ProKre-arvon laskua alle 0,5:een. Tuloksien luotettavuutta heikentää muun muassa retrospektiivisen tutkimuksen luonne, lyhyt aika lääkityksen aloituksesta kontrollikäyntiin ja pieni tutkimukseen osallistuneiden potilaiden määrä, joten aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Aiemmin ei ole tehty tutkimuksia telmisartaanin ja benatsepriilin eroista proteinurian hoidossa munuaiskerässairautta sairastavilla koirilla, joten tietoa lääkkeiden eroista tarvitaan.

Background The Finnish Pre-eclampsia Consortium (FINNPEC) case-control cohort consisting of 1447 pre-eclamptic and 1068 non-pre-eclamptic women was recruited at the five Finnish university hospitals to study genetic background of pre-eclampsia and fetal growth. Pre-eclampsia was defined by hypertension and proteinuria according to the modified The American College of Obstetricians and Gynecologists (ACOG) 2002 classification. The ACOG Task Force Report on Hypertension in Pregnancy (2013) and The international Society for the Study of Hypertension in Pregnancy (ISSHP) (2014) have published new classifications, which change the paradigm that the diagnosis of preeclampsia always requires proteinuria. Here we studied how the new classifications would affect the pre-eclampsia diagnoses in the FINNPEC cohort. Methods We re-evaluated pre-eclampsia diagnosis using the ACOG 2013 and the ISSHP 2014 classifications in those pre-eclamptic women with the amount of proteinuria not exceeding 1+ in dipstick (N=68) and in women with gestational hypertension (N=138). Results Number of women with pre-eclampsia increased 0.5% (1454/1447) according to the ACOG 2013 criteria and decreased 0.9% (1434/1447) according to the ISSHP 2014 criteria. All 68 women with the amount of proteinuria not exceeding 1+ in dipstick diagnosed originally pre-eclamptic met the ACOG 2013 criteria but only 20 women (29.4%) met the ISSHP 2014 criteria. Seven (5.1%) and 35 (25.4%) women with gestational hypertension were diagnosed with pre-eclampsia according to the ACOG 2013 and the ISSHP 2014 criteria, respectively. Conclusions Only minor changes were observed in the total number of pre-eclamptic women in the FINNPEC cohort when comparing the modified ACOC 2002 classification with the ACOG 2013 and ISSHP 2014 classifications.