Browsing by Subject "raskasmetalli"

The underlying bedrock is known to have effects on metal contents in soil and water, and thereby onto the major and trace nutrient balances in plants. Heavy metal contents in different rock types are highly variable and changes in the composition of the bedrock can happen over small distances. In Finland, the locally relatively abundant black shales in the eastern part of the country contain elevated amounts of several heavy metals, while the generally more common felsic rock types are in comparison depleted in them. The influence of elemental contents in bedrock on metal distribution in nature can be assessed through comparing metal amounts in various kinds of environmental samples, which at the same time enables identification of areas of potential environmental concern. The aim of this study is to assess the influence of bedrock on heavy metal contents in peat, ditch water, and needle samples between areas underlain by felsic or black shale bedrock in nine peatland catchments in Kainuu in eastern Finland. In addition to comparing differences in elemental contents, effort is put into evaluating strengths of correlations between metal concentrations and ash contents in peat samples and to assess which metals have a tendency of occurring together in peat. For ditch water samples, correlations will be evaluated between concentrations of metals and of dissolved organic carbon (DOC) and of amounts of precipitation. In addition to influences of bedrock, other possible reasons behind differences in heavy metal amounts between areas will be looked at. Comparisons with data from other publications will in places also be made. The study is based on material collected by the Natural Resources Institute Finland in the years 2008–2015, which here includes 70 peat, 634 ditch water, and 80 needle samples. All samples were collected in nine separate forestry drained peatland catchments. Five of the catchments were located on areas underlain by felsic bedrock and four by black shales. The peat samples examined in this study range from the surface of the peat layers to 40 cm depth. The ditch water samples were collected from outlet ditches from all nine peatland catchments and needle samples were taken in eight catchments from either Scots pine (Pinus sylvestris L.) or Norway spruce (Picea abies [L.] Karst). Half of the samples were of current year’s and half of previous year’s needles. Laboratory analyses of peat samples included measurements of As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, U, and Zn concentrations by either ICP-MS or ICP-AES -methods and of ash contents through loss-on-ignition (LOI). Ditch water samples were analysed for Cd, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, and Zn concentrations with the ICP-AES method, for DOC concentrations by TOC-V CPH/CPN analysis and for sulphate (SO4-S) by ion chromatography. Tree needles were measured for contents of Cr, Cu, Mn, Ni and Zn with ICP-AES. Statistical differences in metal amounts in samples by bedrock were tested with the Mann–Whitney U test and correlations using Spearman’s rank correlation coefficient or the Pearson correlation coefficient. Metal concentrations in peat samples were for some tests recalculated to take into account ash contents using a linear general model. Metal stocks in peat layers (mg/m2) were also calculated for the sampling sites. As the main results, the ash corrected metal concentrations in peat were statistically significantly higher in samples collected on black shale as opposed to felsic bedrock in terms of As, Cd, Co, Mn, Ni, and Zn, while metal stocks in peat were significantly different in terms of Ni. In ditch water, samples from black shale areas had significantly higher concentrations of Cd, Cr, Cu, Ni, and Zn, and in tree needle samples similar significances were observed for Ni. The only cases were samples from felsic areas had significantly higher concentrations than those form black shale areas were the ash corrected concentrations of U and Cu concentrations in needle samples. Regardless of the underlying bedrock, large variations in metal amounts in all sample types were observed between catchment areas. Correlations between metal concentrations and ash contents in peat were generally relatively strong. Correlations between metals in peat were variable, and often stronger in samples collected in felsic areas. In water samples, correlations between metal and DOC concentrations were variable both between metals and catchments. The correlations between precipitation and metal concentrations in ditch water were generally weak. Overall, the composition of the bedrock was noticed to have some effects on metal concentrations in all sample types. But it was evident by the results that there are also other factors controlling metal amounts between catchments.

Lyijyn ympäristövaikutuksia on tutkittu monella eri taholla viimeisen kolmenkymmen vuoden aikana. Ympäristön kannalta merkittävien lyijykuormitusten on havaittu olevan peräisin lähestulkoon aina antropologisista lähteistä, ja lyijyn käyttöä on viime vuosikymmeninä pyritty vähentämään sen ekosysteemille haitallisten ominaisuuksiensa vuoksi. Ennen lyijyä käytettiin yleisesti muun muassa polttoaineiden lisäaineena ja maaleissa, minkä vuoksi lyijyllä saastuneita maa-alueita on runsain mitoin ihmisasutusten ja kulkuväylien läheisyydessä. Myös erinäisiltä teollisuudenaloilta on todettu pääsevän merkittäviä lyijy- ja raskasmetallilaskeumia ympäristöön. Erityisen suurelle lyijykuormitukselle altistuneita alueita ovat nykyisin lyijysulattojen ympäristöt ja ampumaradat, missä lyijystä on ilmeistä haittaa alueiden lajistolle ja jopa maankäytölle. Tutkimuksen yleinen tavoite oli pyrkiä löytämään yhteys ympäristön lyijykuormituksen voimakkuuden ja kasvillisuuden osien lyijypitoisuuden kasvun suhteen Espoon Lahnuksen ampumaradalla esiintyvissä Betula pendula ja Picea abies -puissa ja kenttäkerroksen lajeissa Vaccinium myrtillus ja Calamagrostis arundinacea. Tutkimus perustuu aiempaan kirjallisuuteen ja tämän tutkimuksen mittaustuloksiin. Tutkimusdataa varten kerättiin näytteitä kasvillisuudesta ja maaperästä systemaattisesti 21 näytteenottopisteeltä ampumasektorin sisällä kulkevalta linjalta, sekä yhdeltä näytteenottopisteeltä ampumaradan ulkopuolelta alueen yleisen laskeuman aiheuttaman taustapitoisuuden selvittämiseksi. Näytteiden alkuainepitoisuuksien mittaamiseen käytettiin bariumkloridi- ja typpihappouuttoa ja ICP-OES –laitteistoa. Data käsiteltiin tilastollisesti lyijyn ja muiden raskasmetallien sekä ravinnetalouteen liittyvien alkuaineiden vaihettumistrendien toteamiseksi koelinjan eri osissa. Kasvillisuuden eri osien asteittaista ampumaratatoiminnan kuormituksesta johtuvaa lyijypitoisuuden nousua havaittiin kaikilla tutkituilla lajeilla. Kuitenkin kenttäkerroksen lajien lyijypitoisuudet näyttivät korreloivan erityisen voimakkaasti lyijykuormituksen määrään. Tutkituista lajeista Vaccinium myrtillus näyttäisi aktiivisesti ottavan lyijyä maaperästä, mutta tällä tutkimuksella ei pystytty aukottomasti toteamaan ensisijaista kontaminaatiomekanismia. Ampumaharrastajien lyijyn käyttö perustuu patruunavalmistajien materiaalivalintoihin, sekä nykyisiin kilpailukäytäntöihin skeet- ja trap -lajeissa. Vaikka lyijy ei aiheuta välitöntä riskiä alueen väestölle, lyijyn käytön korvaamista vaihtoehtoisilla ammusmateriaaleilla tulisi kuitenkin harkita lyijystä aiheutuvien ympäristöhaittojen vuoksi.