Browsing by Subject "ryhmäprosessit"

Maisteritutkielmassa tarkastellaan identiteettiä ja sosiaalipsykologisia ryhmäprosesseja kahden entisen liivijengijohtajan, Riku Aallon ja Janne ”Nacci” Tranbergin, elämäkerroissa. Tarkastelun keskiössä ovat kysymykset siitä, miten entiset jengijohtajat rakentavat identiteettiä elämäkertojen avulla sekä miten kyseiset jengijohtajat hyödyntävät sosiaalipsykologisia ryhmäprosesseja narratiivisen identiteetin rakentamiseen. Tutkielma asettuu tematiikaltaan ja teoriataustaltaan monitieteiseen, sosiaalipsykologian ja kriminologian, risteymään. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Henry Tajfelin ja John Turnerin sosiaalisen identiteetin lähestymistapa sekä tämän eri sovellukset johtajuuden ja rikollisuuden kentällä. Näiden lisäksi teoriakehyksenä käytetään myös hegemonisen maskuliinisuuden teoriaa, sosiaalisen dominanssin teoriaa sekä sosiaalipsykologisia tutkimuksia jengien ryhmäprosesseista. Tarkastelussa apuna käytetään narratiivisen identiteetin käsitettä, jonka rakentamiseen elämäkerrat tarjoavat yhden keskeisen väylän. Tutkielma edustaa laadullista, sosiaalipsykologista elämäkertatutkimusta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty reflektiivistä temaattista analyysiä, jonka avulla aineistosta on tunnistettu neljä pääteemaa sekä näille alateemoja. Analyysin pääteemat ovat 1) ”Veljet ensin – sosiaaliset normit ryhmän toiminnan edellytyksenä”, 2) ”Meitä ei hakkaa kukaan muu kuin me – väkivalta jengitoimintaa ylläpitävänä voimana” 3) ”Jotain glamouria siinä on – status ja hierarkia itsetunnon kohottajana” sekä 4) ”Kunnon äijä – hegemoninen maskuliinisuus ryhmän prototyyppinä”. Analyysin pohjalta keskeisimpiä identiteetin rakentamiseen käytettyjä narratiiveja Aallon elämäkerrassa ovat ”oikea, lojaali raskaan sarjan rikollinen” sekä ”suvaitsevainen ja kaikkitietävä valkoinen heteromies”. Tranbergin elämäkerrassa keskeisimmiksi narratiiveiksi nousevat erilaiset sankaritarinat, kuten ”ota kiinni, jos saat – mestaririkollinen” sekä ”Robin Hood – rikkailta köyhille”. Elämäkertojen valossa väkivalta ja hegemoninen maskuliinisuus ovat jengitoiminnan keskiössä, joita ilmentämällä on mahdollisuus saavuttaa valtaa ja sosiaalista dominointia sekä rakentaa identiteettiä rikollismaailmassa. Erilaiset käyttäytymiskoodit, kuten lojaalius ja ”veljeys” näyttäytyvät jengielämän keskeisinä periaatteina, joiden rikkomista pidetään eräänlaisena ”perisyntinä”. Korkea status ja hierarkia puolestaan tarjoavat elämäkertojen perusteella väylän hyvän itsetunnon saavuttamiseksi jengien keskuudessa. Rikollisuuteen liittyvät elämäkerrat tarjoavat mahdollisuuden rikollisen identiteetin tutkimiseen sekä rikollisen populäärikulttuurin eettisten ongelmien tarkasteluun. Monitieteinen sosiaalipsykologiaa ja kriminologiaa yhdistävä lähestymistapa on tärkeä rikollisuuden ilmiöiden ymmärtämiseksi ja tiedon lisäämiseksi kyseisellä tutkimusalueella tulevaisuudessa.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Goals.The aim of this study is to examine how pupils descibe group processes and how they experience them in a band project. The purpose of this study was to get knowlegde of group actions and group roles. The theme of this thesis is important because it is possible to execute music education as it is intended in the new curriculum. Learning is happening in interaction with others, and pupils are active with their own learning. The pupils are given possibilities to improve their social skills, learn to express themselves and get musical experiences. The band project also helps to expand the pupils’ musical skills. The previous studies on ensemble and group processes support the importance of this study bacause the results show that the ensamble in music lessons and co-operative learning are increasing motivation and making school more enjoyable. Methodology. The data of this study was collected with a questionnaire, which was answered by 74 pupils from one elementary school in the capital area of Finland. The students were 5th and 6th graders. There were both multiple choice and open questions in the questionnaire. They were related to the experiences that the pupils had from the band project. The questionnaire was originally planned as a self-evaluation form that the pupils were filling after the band project. The survey was conducted during the Spring of 2018 as a Forms- inquiry on the Office 365 platform. The final data consists of the answers of 25 pupils from the 5th grade. The data was mainly analysed by using qualitative phenomenographic data-analysis which allows the study of different perceptions on the phenomenon being researched. The data was analysed using qualitative content analysis. Quantitative analysis was also partly used in this study. Results and conclusions. The pupils descriptions of group processes were related to either the set goal, the actions of the group, or the musical activities. The pupils opinions of their own role in the group were divided into four categories. The role categories were the following: the keeper of good atmosphere, the co-operation influence, the active operator and the opinion expresser. The pupils’ experiences of group operations during the project were related either to other group members or to the task itself. In the encouraging group category the pupils experienced that the positive feedback and encouragement were important. In the association group category the pupils believed that co-operation and negotiation with other group members is important. In the task oriented group category the pupils described the group activities with concrete tasks that helped the group achieve its goals. The band project as a musical method gives the pupils good possibilities to improve their collaboration skills, work with others, and actively participate. Meanwhile it developes the pupils’ musical skills in interaction with each other.