Browsing by Subject "ryhmien välinen konflikti"

Ilmastopsykologiassa on perinteisesti keskitytty yksilötason valintoihin ja toimintaan ilmaston hyväksi, kuten kierrätykseen ja lihansyönnin vähentämiseen. Ilmastonmuutos on kuitenkin lopulta kollektiivinen ilmiö: suuri osa tutkijoista kannattaa ajatusta ihmiskunnan merkittävästä roolista sen aiheuttajana ja se tulee koskemaan enemmän ja vähemmän jokaista. Ilmastonmuutosta pidetään sosio-ekologisena kriisinä, jonka hillitseminen vaatii laajoja sosiaalisia ja rakenteellisia muutoksia. Tämän mittakaavan muutoksia saadaan parhaiten aikaan kollektiivisella toiminnalla. Yksilön identifioituminen erilaisiin ryhmiin, kuten ilmastonsuojelijoihin, vaikuttaa siihen millaisiin kollektiivisiin toimiin hän todennäköisesti ottaa osaa. Sosiaali-identiteetit muodostuvat yksilön sisäryhmien jäsenyyksistä, eli millaisiin ryhmiin yksilö on identifioitunut. Tutustuin katsaukseni aiheeseen tutkimalla ensin Journal of Environmental Psychology -nettisivuja, jossa on julkaistuna paljon ilmastopsykologisia artikkeleita. Lopulta katsaukseen liittyvää kirjallisuutta etsin Pubmedistä sekä Helsingin yliopiston kirjaston artikkelikokoelmista käyttämällä hakusanoja ’’pro-environmental behavior’’, ’’collective action’’, ’’social identity’’ sekä ’’pro-environmental social identity’’. Katsaukseen valikoituneen kirjallisuuden perusteella sosiaali-identiteetti on merkittävä kollektiivisen toiminnan ennustaja myös ilmastonmuutoskontekstissa. Kollektiivinen ilmastotoiminta tarkoittaa niin ilmastopoliittisten säännösten kannattamista kuin konkreettista ilmaston hyväksi toimimista ryhmässä esimerkiksi Fridays for Future tyyppisissä mielenosoituksissa. Yksilöiden keskeiset ryhmäjäsenyydet siis vaikuttavat yksilön ilmastotoimintaan ja asenteisiin ilmastonmuutosta kohtaan. Erityisesti politisoituneen sosiaali-identiteetin on todettu ennustavan kollektiivista toimintaa, ja myös ilmastokontekstissa on viitteitä samanlaisesta ilmiöstä. Politisoitunut ympäristöystävällinen sosiaali-identiteetti muodostuu, kun yksilö toimii aktiivisena osana ryhmää tavoitteenaan saavuttaa kollektiivisen kamppailun kautta ilmastomyönteistä yhteiskunnallista muutosta. Erilaiset sosiaaliset ryhmät voivat olla myös konfliktissa keskenään pitäen kiinni oman sisäryhmänsä aatteista ja syrjien vastakkaisten ryhmien ajatuksia. Ilmastokontekstissa erilaisia tulkintoja löytyy niin siitä, kenen aiheuttama ilmastonmuutos on, kuin siitä, miten laajoja muutoksia sen hillitseminen vaatii. Erilaisista asenteista johtuvat ryhmien väliset konfliktit voivat hidastaa vaadittavien ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien toimeenpanoa, mutta toisaalta laaja sosiaalinen ja rakenteellinen muutos vaatii tämän tyyppistä konfliktia staattisuuden sijaan. Yksilöiden ryhmäjäsenyyksien vaikutuksia olisi tärkeää ottaa huomioon ilmastokeskustelussa sekä mahdollisesti hyödyntää ilmastoviestinnässä uudelleen muotoilemalla sanoma vastaamaan yksilön sisäryhmien normeja.