Browsing by Subject "s2"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen opettajan ja alakoulun oppilaiden kehollista ja sanallista vuorovaikutusta kakkoskielisessä luokkahuonevuorovaikutuksessa. Tutkin vuoron rakenneyksiköitä, joissa ikoninen eli esittävä ele täydentää syntaktisen rakenteen opettajan ja oppilaiden puheenvuoroissa. Vuoron rakenneyksikkö koostuu siis puhutusta lauserakenteesta, joka jää kesken, ja esittävästä eleestä, joka täydentää lauseen. Ikoninen ele toimii näin ollen lauseen rakenteen välttämättömänä täydennyksenä, jota ilman lauserakenne jäisi vaillinaiseksi. Lisäksi ele täydentää lauseen merkityksen ja tekee lauseesta ymmärrettävän. Tutkimusaineistoni koostuu neljästä helsinkiläisen alakoulun valmistavan luokan oppitunnista, jotka on videonauhoitettu lukuvuoden 2011—2012 aikana osana Long Second -tutkimushanketta. Tutkimusmetodini on multimodaalinen keskustelunanalyysi. Tutkimassani aineistossa opettaja käyttää lauserakenteen täydentäviä eleitä toisenlaisiin tehtäviin kuin oppilaat. Hän selventää niillä lausumiensa sanojen merkityksiä oppilaille osana opetuspuhetta. Lisäksi hän pyytää oppilaita tuottamaan sanallisen vastineen esittämälleen eleelle. Oppilaat puolestaan kuvailevat eleillä ja imitatiiveilla eli onomatopoeettisilla äännähdyksillä toiminnan laatua, rytmiä ja ääntä sekä ympäröivää tilaa. Sananselityspelissä opettaja ja oppilaat käyttävät eleitä sanojen merkitysten selittämiseen hakukysymysten ja väitelauseiden avulla. Ele sijoittuu sekä opettajan että oppilaiden lauserakenteissa tyypillisimmin finiittiverbin jälkeen. Sananselityspelissä on kuitenkin tavallista, että ele esiintyy finiittiverbin paikalla ilman sanallista verbiä. Yhdessä tapauksessa oppilas tuottaa eleen ennen finiittiverbiä imitoidakseen toisen oppilaan kehollista toimintaa. Tutkimukseni perusteella ikonisilla eleillä on kakkoskielisen luokkahuoneen vuorovaikutuksessa keskeinen tehtävä keskinäisen ymmärryksen varmistamisessa ja käytettävissä olevien vuorovaikutuksen resurssien laajentamisessa. Lisäksi eleet vaikuttaisivat olevan tasa-arvoisessa asemassa puhutun kielen kanssa. Ikoniset eleet voivat korvata jopa lauseen ytimen, finiittiverbin. Tyypillisemmin ne muodostavat merkityksen yhdessä yleisluontoisen verbin (tehdä, olla) kanssa. Tutkimustulokseni sopivat keskustelunanalyyttiseen käsitykseen eleistä osana kieltä. Samalla tutkimukseni tarjoaa yksityiskohtaisen katsauksen siihen, miten ikoniset eleet asettuvat osaksi puhutun kielen kielioppia kakkoskielisessä luokkahuonevuorovaikutuksessa.

Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena on selvittää eri kirjallisuuslähteiden avulla, että miten lasten tai/ja perheiden monikielisyys ja monikulttuurisuus näyttäytyvät suomalaisen varhaiskasvatuksen arjessa. Aiempaa tutkimusta jollakin tavalla aihetta sivuten löytyy melko paljon, mutta spesifisti aihettani käsittelevää tutkimusaineistoa löytyy verrattain vähän. Yhdistelin kirjallisuuskatsauksessani eri vertaisarvioiduista lähteistä ja artikkeleista löytämiäni tietoja keskenään, jotta löydän vastaukset tutkimuskysymyksiin, joita lähdin selvittämään. Menetelmät. Lähdin toteuttamaan tutkimusta kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodoista tutkimukseni on narratiivinen, kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa on tarkoitus luoda yleiskuva käsillä olevasta aiheesta yhdistelemällä ja pohtimalla eri lähteiden tarjoamia tietoja. Lähdin hakemaan tieteellisiä artikkeleja tutkimukseni tueksi erinäisistä hakukoneista, muun muassa Finnasta ja Jeceristä hakusanoilla, jotka koin oleellisiksi aiheeni kannalta. Tein artikkelien kohdalla karsintaa, ja lopulta päädyin myös analyysimenetelmäni mukaisesti hieman suppeaan lähdemäärään, jota lähdin lopulta analysoimaan sisällön analyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset olivat melko odotetun laiset, sillä kuten arvelin ja odotin, sekä monikielisyydellä että monikulttuurisuudella on vaikutuksia suomalaisen varhaiskasvatuksen arkeen. Vaikutukset ovat sekä positiivisia, haastavia että neutraaleja. Oletan, että aiheeseen liittyvää tutkimusta ja jatkotutkimusta on tulossa huomattavasti lisää lähivuosina, sillä monikulttuurisuus ja monikielisyys ovat ilmiöinä äärimmäisen nopeasti kasvavia niin varhaiskasvatuksessa kuin esi- ja alkuopetuksessakin. Koen, että olisin saanut mielenkiintoisemmat, aiheellisemmat ja ajankohtaisemmat tiedot, jos olisin toteuttanut tutkimukseni muuten, kuin kirjallisuuskatsauksena. Haastattelu tai kyselylomake varhaiskasvatuksen kentällä työskenteleville arjen toimijoille olisi varmasti antanut hedelmällisempiä ja monipuolisempia tuloksia tutkielmani kysymyksiä ajatellen.

Pedagogisesta näkökulmasta katsoen eri kohderyhmät vaativat eri opetusta ja eri ope-tusmenetelmiä. On kehitetty monenlaisia suomen kielen oppikirjoja, jotka on tarkoitettu nimenomaan aikuisille maahanmuuttajille, mutta nimenomaan ikääntyneille kielenoppijoil-le ei edelleenkään kehitetä spesifejä oppimateriaaleja eikä heidän kokemuksiaan oppimises-ta käsitellä Suomessa paljon. Tämä tutkielma käsittelee yli 60-vuotiaiden venäläisten s2-oppijoiden kokemuksia suomen kielen oppimisesta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää ikääntynei-den oppimisen erikoisuuksia sekä tehdä panoksen maahanmuuttajakoulutuksen parantami-seen. Aikaisemmin julkaistujen tutkimusten välityksellä saadaan ensin käsitys ikääntynei-den maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen erikoispiirteistä, mahdollisista hankaluuk-sista ja niitä aiheuttavista syystä, minkä pohjalta poimitaan keskeiset saavutukset ottaen ne sittemmin huomioon aineiston analyysissä. Haastatteluaineiston perusteella saadaan selville, mitä varten ikääntyneet maahan-muuttajat opiskelevat suomen kieltä sekä verrataan heidän asettamiaan tavoitteitaan niiden toteuttamiseen. Käsiteltäessä haastateltavien kokemuksia suomen oppimisesta selvitetään, että oppi-misen huomattavimmat hankaluudet ovat iän aiheuttamat fysiologiset häiriöt, epävarmuus sekä kurssiryhmän heterogeenisuus. Vaikeuksista huolimatta haastateltavat saavat kuitenkin paljon mielihyvää kielen oppimisesta. Monet heistä korostavat kielikurssin valtavaa sosiaa-lista roolia sekä mahdollisuutta opiskella suomea kieliympäristössä, mikä mahdollistaa monipuolisen oppimisen kielikurssin ulkopuolella. Tämä tutkimus avaa uusia näkymiä ikääntyneiden s2-oppijoiden tavoitteisiin ja ko-kemuksiin suomen kielen oppimisesta kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten hyvin haastateltavilta onnistuu opittavan kielen käyttö tosielämässä.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Kanditutkielmassani tarkastelen toisella kielellä lukemaan oppimisen haasteita ja interventioita, jolla voidaan tukea toisella kielellä lukemaan oppivien oppilaiden lukemaan oppimista. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Millaiset kielellisen tietoisuuden harjoitukset tehostavat toisella kielellä lukemaan oppimista? Millaisia kielellisen tietoisuuteen liittyviä haasteita toisella kielellä lukemiaan oppijoilla on? Kanditutkielmani tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessani tarkastelin viittä kansanvälistä alakoulussa toteutettua interventiotutkimusta. Tulosten syntetisoinnissa käytin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysirungoksi muodostui kielellisen tietoisuuden teoria ja aineistoa analysoin etsimällä interventioista keinoja tukea kielellisen tietoisuuden osa-alueita. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista ilmeni, että kielelliseen tietoisuuteen kohdennetut interventio tyyppiset harjoitukset paransivat toisella kielellä lukemaan oppivien lasten lukemaan oppimisen taitoja. Tutkimukseen valikoituneiden interventioiden oppilailla haasteita esiintyi kaikilla kielellisen tietoisuuden osa-alueilla, eli pragmaattisen-, semanttisen-, syntaktisen-, morfologisen- ja fonologisen tietoisuuden taitoihin liittyen. Haasteet vaikuttivat oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoon. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että monipuolisten kielellisen tietoisuutta tukevia keinojen tuntemus toimii hyvänä pohjana toisella kielellä lukemaan oppivien lasten lukutaidon kehittymisen tukemiseen. Kouluihin tarvitaan lisää kielitietosia opettajia vahvistamaan toisella kielellä lukemaan oppivien lasten lukemaan oppimisen kehitystä ja tarjoamaan tukea oppilaalle koko koulupolun ajan.

Maahanmuuton kasvun myötä suomi toisena kielenä -tutkimus on painottunut tällä vuosituhannella funktionaaliseen oppimiseen ja autenttisiin oppimisympäristöihin. Tämä tutkimus asettuu samaan riviin. Tässä työssä tutkin, minkälaiset tekijät edesauttavat ja minkälaiset heikentävät suomenkielistä osallisuutta työkontekstissa. Tarkastelen myös sitä, miten aikuiset maahanmuut-tajat oppivat suomea luokan ulkopuolella. Työn aineisto on kerätty Helsingin yliopiston Suomen kielen tilanteinen oppiminen -hanketta varten. Aineisto koostuu yhdestätoista puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka on tehty kahdella eri työpaikalla: kirjastossa sekä yliopiston tutkimusyksikössä. Työyhteisöt ovat hyvin erilaiset keskenään sekä työympäristöinä että kielellisesti. Kirjaston työkieli on suomi ja tutkimusyksikön englanti. Tutkimukseni keskeiset osallisuutta ja oppimista edesauttavat tekijät ovat motivaatio, johon liittyy monta tekijää, sekä työyhteisön tuki, oma aktiivisuus ja monikielisyyden tukeminen. Toista ei kuitenkaan välttämättä olisi ilman toista, ja edistävät tekijät muodostavatkin yhdessä suotuisan osallisuus- ja kielenoppimiskokonaisuuden. Osallisuutta ja kielenoppimista edistävät tekijät ko-rostuivat kirjaston suomenkielisessä työympäristössä. Heikentävinä tekijöinä aineistossa näyttäytyivät työpaikan tiukka kielipolitiikka, puhekumppaneiden kielivalinnat, motivaation puute, työn luonne sekä aikapaine ja virheiden pelko. Kielenoppimista heikentävät tekijät painottuivat englanninkielisen tutkimusyksikön aineistossa. Kielenoppimisen tapoja informantit mainitsivat runsaasti aina uutisten katsomisesta asiointitilanteisiin.